Opetussuunnitelmien uudistustyötä tehdään kestävän kehityksen näkökulmasta

SAMKissa on käynnissä opetussuunnitelmien uudistus. Uudistustyö toteutetaan kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Ajatuksena on, että jokaisen tutkinto-ohjelman ja opintojakson kohdalla pohditaan, miten kestävä kehitys liittyy alaan ja kyseiseen opintojaksoon.

Jaana Halme istuu SAMKin Porin kampuksen käytävän nojatuolissa.

Opetussuunnitelmien uudistustyö on sujunut Jaana Halmeen mielestä hyvin.

Kestävä kehitys on nostettu opetussuunnitelmien uudistuksessa juuri nyt keskiöön kahdesta syystä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (Arene) on tehnyt ammattikorkeakoulututkintojen kompetenssipäivityksen, jossa nousevat esiin kestävän kehityksen teemat, ennakoiva kehittäminen, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Kompetenssilla tässä tarkoitetaan tutkinnon tuottamaa osaamista. Suomi on lisäksi sitoutunut YK:n tavoiteohjelman kestävän kehityksen tavoitteisiin.

– Meidän tulee taata kaikille opiskelijoille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet, kertoo ohjauksen ja ops-työn koordinaattori Jaana Halme.

– Käytännössä osoitamme opintojaksojen osaamistavoitteissa ja sisältökuvauksissa, miten meidän opiskelijamme valmennetaan esimerkiksi toimimaan kansainvälisesti ja kohtaamaan monikulttuurisuus. Nämä teemat sanoitetaan sisään opetussuunnitelmiin, hän jatkaa.

Uudistustyö on pitkällä, sen valmistelu on aloitettu jo viime keväänä.

– Tasa-arvo ja eettisyys ovat meillä koulutuksissa ensiarvoisen tärkeitä. Kehitämme toimintaa esimerkiksi siten, että arviointikriteeristö on opintojaksolla sama riippumatta siitä, millä tavalla opintojakso suoritetaan. Se on tärkeä uudistus. Opetussuunnitelmien suunnittelussa huomioidaan myös, että ne ovat taloudellisesti kestäviä, Halme selvittää.

Tilaa myös yksilölliselle kehittymiselle

Opetussuunnitelmauudistuksessa on ajatuksena, että aivan jokaisen tutkinto-ohjelman ja opintojakson kohdalla pysähdytään pohtimaan, miten kestävä kehitys liittyy alaan ja kyseiseen opintojaksoon. Käytännössä siis pohditaan, millaista on esimerkiksi kestävä markkinointi tai kestävä rakentaminen.

– Tämä on tärkeää, jos pohdimme hiilijalanjälkeä ja -kädenjälkeä ja siitä näkökulmasta erityisesti kestävän toiminnan mukaista tulevaisuuden työelämää. Toisaalta ei ole tarkoitus tuottaa kaikille aivan identtistä osaamista vaan tutkinnossa täytyy jäädä tilaa myös opiskelijan valinnoille ja sitä kautta oman osaamisen yksilölliselle kehittymiselle, Halme selvittää.

Ammattikorkeakouluissa säännöllisesti tehtävästä uraseurantakyselystä on lisäksi noussut aiheita, joita uudistustyössä tulee ottaa huomioon. Esimerkiksi geneerisiä eli yleisiä asiantuntijataitoja tulee selkeästi sisällyttää opiskelijan opintojen tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin.

– Uraseurantakyselystä nousevat esimerkiksi ongelmanratkaisuun, viestintään ja stressinsietoon liittyvät taidot. Niiden oppiminen pyritään myös avaamaan tässä uudistuksessa.

Arenen ammattikorkeakoulujen yhteisten kompetenssien lisäksi opetussuunnitelmauudistusta raamittavat korkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 -hanke sekä Hallituksen kestävyystiekartta.

Lue lisää Arenen linjauksista Lue lisää Digivisio 2030 -hankkeesta Lue lisää Hallituksen kestävyystiekartasta

Jaa tämä sivu

Jenni Kärkkäinen seisoo kukkapuska sylissään.

Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjä Jenni Kärkkäinen rakentaa kasvua asiakasymmärryksen avulla

Asiakaslähtöisyys, hallittu kasvu ja käytännönläheinen tekeminen nostivat Beautyharkosen yrittäjän, Jenni Kärkkäisen, Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjäksi. Valinnan perusteissa korostuvat hänen innostunut ja inhimillinen toimintatapansa sekä kykynsä kehittää liiketoimintaa suunnitelmallisesti ja ajassa eläen.

Fysioterapian opiskelijoita luokkatilanteessa Porin kampuksella.

Kevään yhteishaku päättyi − SAMKin hakijamäärä kasvoi

Yhteishaku ammattikorkeakouluihin on päättynyt. SAMKiin oli ensisijaisia hakijoita 3 856 ja hakemuksia yhteensä 12 067. Aloituspaikkoja kohti vetovoima oli keskimäärin 2,86 ensisijaista hakijaa.

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana (vas.) kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi ja tutkimuksen vararehtori Heikki Haaparanta SAMKista sekä palvelupäällikkö Jouni Stenfors ja toimitusjohtaja Tiina Äijälä Karhulinnasta.

Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus tukee aluekehitystä ja osaajien kasvua Satakunnassa

Lääkärikeskus Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus rakentaa osaamista, tukee aluekehitystä ja avaa opiskelijoille uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon kentällä.