SAMKin käynyt kuvataiteilija kohtasi kiertotalouden

SAMKin Taidekoulun kampukselta Kankaanpäästä valmistunut kuvataiteen moniosaaja Mira Aro suunnitteli logon kiertotalouden edelläkävijälle, Kirkkokallion ekoteollisuuspuistolle. Logon vihreä väri ja pyöreä kiertoliike kuvaavat energiavirtojen jatkuvaa liikettä.

Kankaanpään Honkajoella sijaitsevan Kirkkokallion ekoteollisuuspuiston kehittäminen on osa SAMKin resurssiviisauden tutkimuskokonaisuuteen kuuluvaa Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hanketta.

Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto sijaitsee Pohjois-Satakunnassa, Kankaanpään Honkajoella. Siellä kaikki käytetään resurssiviisaasti. Yritysten tuotantoprosessien sivutuotteet hyödynnetään suoraan toisten yritysten tarpeisiin, ja näin mitään ei mene hukkaan.

– Juuri Kirkkokallion kiertotalous ja resurssiviisaus saivat kiinnostukseni heräämään, kuvailee Aro toimeksiantoa.

Logon ensimmäinen versio pelkistettyine tuulivoimaloineen ei täysin tavoittanut Kirkkokallion ydintä yritysryhmän keskuudessa. Kirkkokallion kiertotaloustoimintaan sisältyy nimittäin paljon muutakin kuin tuulivoima. Esimerkiksi jätteestä voidaan tuottaa sähköä tai höyryä. Aron mukaan suunnitteluprosessissa tärkeää onkin rajata, mitä kohti asiakas ei halua mennä. Näin graafisessa työssä päästään parhaiten käsiksi siihen mikä on oleellista.

Aro pyörittää Ridibundus-yritystään, jonka palveluihin kuuluvat muun muassa kuvataide, kuvitukset ja graafinen suunnittelu. Vaikka ideat nousevat aina puhtaalta pöydältä, kiertotalousajattelu näkyy taiteilijan työssä materiaalin mahdollisuuksille herkistymällä.

– Taiteilijan katseella voi vaivattomasti tavoittaa tapoja hyödyntää ja kirkastaa jotain, jonka kenties ajateltiin muutoin olevan jo käyttökelvotonta, Aro valaisee.

SAMKin vetämä hanke lisää T&K-panostuksia Satakunnassa

Kirkkokallion kehittäminen on yksi osa SAMKin vetämää Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hanketta, jota rahoittaa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF ja Satakuntaliitto. Hanke näyttelee tärkeää roolia seutukunnan tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämisessä. Satakunnassa kyseinen toiminta on aiemmin ollut vain murto-osan maan keskiarvosta henkeä kohden, Pohjois-Satakunnassa vielä vähemmän.

Yleishyödyllinen tutkimus- ja kehittämistoiminta on tärkeää, jotta voidaan tuottaa uutta tietoa, löytää ratkaisuja ongelmiin ja kehittää alueita. Toiminta lisää parhaimmillaan alueen taloudellista kasvua ja kilpailukykyä. Lisäksi alueellisesti tuotettu tieto hyödyttää usein laajempaakin yhteisöä ja on toistettavissa muuallakin.

Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hankkeen jälkeen alueella on kolme vahvaa kiertotaloutta, vihreää siirtymää ja teknologisia ratkaisuja hyödyntävää osaamiskeskittymää: Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto, rakennustuotealan yritysryhmä ja ympäristökasvatuksen GEO-oppimisympäristö.

Kirkkokallion ekoteollisuuspuiston logo

Jaa tämä sivu

Kalle Männistö talvimaisemissa.

Samkilainen kasvo: Kalle Männistö kehittää GEO-oppimisympäristöä SAMKin leivissä sekä tutkii perhosia

Kalle Männistö työskentelee asiantuntijana SAMKin vetämässä Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hankkeessa. Muuten hän toimii biologian ja maantieteen lehtorina Honkajoen yhtenäiskoulussa ja lukiossa, ja sai juuri vuoden opettajapalkinnon ansioistaan näissä oppiaineissa.

Kuva on otettu Kankaanpään kampuksen auditoriosta, joka on täynnä väkeä.

Teknologiaa ja tikkareita – RoboAI Roadshow tarjosi kävijöilleen kirkkaan tulevaisuuskuvan

– RoboAI Roadshown tulo Kankaanpäähän oli meille erittäin merkityksellistä. Olemme iloisia yritysten puolesta, että heillä oli mahdollisuus saada uusinta teknologiatietoa. Tapahtuma oli järjestetty houkuttelevasti ja paikan päällä oli hyvin väkeä, kiittelee Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää.

Aurinkopaneelijärjestelmä SAMKin kampuksen katolla

SAMKissa lasketaan hiilijalanjälkeä – miten voimme vähentää päästöjä?

SAMKin hiilijalanjälkeä on laskettu Arenen hiilijalanjälkilaskentaohjeen mukaisesti vuodesta 2020 lähtien. Tämän hetken tavoitteena on tunnistaa merkittävimpiä päästölähteitä eri kategorioissa ja parantaa laskennan tarkkuutta. Mitä hyötyä laskennasta on, tutkija Sanna Lindgren?