Merilogistiikka suuntaa yhä vahvemmin arktisille ja polaarisille alueille. Samalla korostuvat kestävä kehitys, vihreä siirtymä ja digitaalisuus.
– Juuri tässä on alan keskeinen mahdollisuus – uusien merialueiden potentiaalin hyödyntäminen ja osaamisen vahvistaminen yhteistyössä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, kertoo Merilogistiikan tutkimuskeskuksen päällikkö Katri-Piia Rajala.
Taustalla vaikuttavat geopoliittiset muutokset, uudet meriväylät ja kasvava tarve turvata meriliikenteen toimivuus globaalisti.
– Yhteiskuntamme elävät siitä, että merialue toimii ja säilyy liikennöitävänä, hän muistuttaa.
Tutkimus rakentaa käytännön ratkaisuja
Arktinen toimintaympäristö vaatii uudenlaista ajattelua: aluksilta edellytetään kestävyyttä, suorituskykyä ja valmiutta toimia muuttuvissa jääolosuhteissa. SAMKissa tutkimus kohdistuu muun muassa uusiin meriväyliin ja alusten rakenteisiin.
– Uudet meriväylät edellyttävät kalustoa, johon liittyy uudenlaisia kestävyys- ja kapasiteettivaatimuksia, Rajala sanoo.
Keskeistä on myös ajattelutavan muutos: pelkkien alusten sijaan kehitetään kokonaisuuksia.
– Laivanrakennus ei olekaan enää sitä, että rakennetaan vain laiva, vaan samalla ”rakennetaan” myös ammattitaitoinen miehistö, joka pystyy lähtemään laivan kanssa liikkeelle.
Rajala huomauttaa, että simulaatiot, robotiikka ja digitaaliset järjestelmät ovat keskeisessä roolissa, kun kehitetään turvallista ja tehokasta toimintaa merilogistiikan alalla.
Kestävyys kulkee mukana
Arktisen meriliikenteen kehitys ei voi tietenkään tapahtua ympäristön kustannuksella. Tutkimuksessa huomioidaan esimerkiksi vähäpäästöisyys, vaihtoehtoiset polttoaineet sekä meriluonnon suojelu.
– Huomioimme kaikessa kestävän kehityksen, vihreän siirtymän ja digitaalisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vedenalaisen melun tutkimusta ja keinoja turvata herkkien merialueiden ekosysteemejä.
Osaaminen rakentuu verkostoissa. SAMK tekee tiivistä yhteistyötä yritysten, oppilaitosten, telakoiden ja satamien kanssa Suomessa ja ulkomailla.
SAMKille kasvava rooli kansainvälisissä hankkeissa
Yksi ajankohtaisista teemoista on jäänmurtamiseen liittyvä osaaminen. Kansainvälinen kiinnostus on kasvanut, ja samalla tarvitaan erikoistuneita ratkaisuja.
Käynnissä olevat kokonaisuudet, kuten Ice Pact -yhteistyö, kokoavat yhteen eri maiden toimijoita kehittämään arktisen merialueen ratkaisuja. SAMKille tämä tarkoittaa kasvavaa roolia kansainvälisissä hankkeissa.
Tavoitteena on kehittää ympäristöjä, joissa voidaan kouluttaa miehistöjä ja testata ratkaisuja realistisesti jo ennen alusten käyttöönottoa.
Arktisen merilogistiikan kehitys on nopeaa, ja se näkyy myös SAMKissa kasvavana kysyntänä.
– Meille tulee viikoittain kysymyksiä lähtisimmekö me johonkin konsortioon tai hankkeeseen mukaan, Rajala kertoo.
Tavoitteena on vahvistaa Merilogistiikan tutkimuskeskuksen asemaa ja kasvattaa sen roolia. Samalla kyse on myös laajemmasta kokonaisuudesta.
– Merilogistiikan osaamisen lisäksi tarvitaan robotiikkaa, tiedolla johtamista, resurssiviisautta – teemme yhteistyötä monella tavalla myös SAMKin muiden tutkimuskeskusten kesken, hän toteaa.
