– Maailmantilanteen muuttuminen ja yhteiskunnan haavoittuvuus on johtanut tarkastelemaan asioita uudenlaisesta näkökulmasta. Ihmisen kannalta keskeisimpiä asioita ovat juomavesi, ruoka, sairaanhoito, energia sekä turvallisuus. Nämä pitää olla yhteiskunnassa kunnossa ja niiden jatkuva katkeamaton saatavuus tulee olla varmistettuna. Lisäksi pitää olla valmiudet kohdistuvien uhkien torjuntaan sekä riskien hallintaan. WANDERin toiminnassa ennen kaikkea juoma- ja talousveden turvaaminen, elintarviketuotannon varmistaminen sekä ihmisten terveyteen liittyvien tartuntojen ehkäiseminen ovat keskiössä, joten tästä syystä huoltovarmuus nostettiin esiin seminaarin teemassa, Latva selvittää.
Infektioketjut katki hygieniaratkaisuilla
Seminaarin aamupäivän ensimmäisessä osassa fokus oli sisätilan hygieniassa. WANDERin johtaja tutkija Merja Ahonen esitteli tutkimuskeskuksessa kehitettyä sisätilan hygienian kokonaisratkaisua, joka torjuu infektioita. Keskiössä on infektioketjujen katkaiseminen uusilla ratkaisuilla pinnoilla, vedessä ja ilmassa. HEAL-hankkeessa tutkimusta on tehty päiväkodeissa ja vanhusten palveluasumisen yksiköissä keskittyen sairastuvuuteen. Kansainvälisessä STOP-hankkeessa kehitetään monikäyttöisiä ja tehokkaita nanomateriaaleja antimikrobisten pinnoitteiden ainesosiksi. Tutkija Elle-Maria Peltomäki esitteli ARPO-hankkeen yhteydessä Rauman Pohjoiskehän koululle tehtyä tutkimusta, jossa yhteen koulun luokkaan vietiin antimikrobisia ratkaisuja ja ilmanlaatua mittaavia laitteita sekä kerättiin sairastuvuustietoja verrattuna verrokkiluokkaan. Pöpöviisas koulu -infopaketin avulla oppilaat pääsevät tutustumaan mikrobeihin ja oppimaan hygienian merkityksestä. Yhteistyössä RoboAI:n kanssa kehitettiin myös Tarttuva sekasorto -mobiilipeli. Tarton yliopiston professori Angela Ivask kertoi puheenvuorossaan tarkemmin antimikrobisista pinnoitteista ja niihin liittyvistä säädöksistä.
Biofilmi on dynaaminen mikrobiyhteisö
Aamupäivän toinen osa käsitteli biotaloutta, biofilmejä ja legionellaa. Erikoistutkija Sari Repka esitteli biotalouden vahvistamista ja varmistamista BIOVAHVA-hankkeen kautta. Elävä maaseutu on itsessään huoltovarmuusasia ja siinä kotimainen ruoka, rehu, lannoitteet ja energia ovat avainasemassa. Uusiutuvan energian käytön lisääminen on tärkeää, kuten aurinkoenergia, biokaasu ja hukkalämmön hyödyntäminen. Uusia kasvatusta tehostavia ratkaisuja on jo olemassa, kuten biohiili ja nanokuplateknologia. Asiantuntijat Noora Salonen ja Kalle Salonen tutustuttivat yleisön biofilmeihin. Vesiputkien sisäpinnalle kerääntyvä limainen biofilmi kerää haitallisia mikrobeja, jolloin veden mikrobiologinen laatu heikkenee, lisää sairastumisriskiä ja altistaa putkien korroosiolle. Biofilmit – Vesijärjestelmän biofilmien hallinta hydrodynaamiseen kavitaatioon perustuvalla teknologialla -hankkeessa on tutkittu nanokuplien vaikutusta biofilmin muodostumiseen kahden eri laitteen avulla.
Tarvitaan lisää menetelmiä legionellan häätöön
Viime aikoina keskustelua herättänyt legionellabakteeri oli aiheena tutkijoiden Meija Kivisaaren ja Jussi Tammisen sekä Porin kaupungin terveystarkastaja Tuukka Sillanpään esityksessä Legionellat kiinteistöjen vesijärjestelmissä. Osuuden aloittanut Kivisaari kertoi perustietoja legionellasta ja sen aiheuttamasta infektiotaudista legionelloosista. Kuuma vesi tulisi pitää putkistoissa aina kuumana eli yli 55 asteisena ja kylmä vesi alle 20 asteisena, se estää legionellabakteerin kasvua. Myös multa- ja kompostituotteissa voi olla bakteereja, joten niitä ei tulisi pöllyttää hengitysilmaan. Legionella ei ole uusi asia, nyt sitä vaan tutkitaan enemmän, Kivisaari muistuttaa.
Tammisen osuudessa käsiteltiin legionellabakteeria sisältävien biofilmien poistamista talousvedestä hydrodynaamiseen kavitaatioon perustuvalla laitteistolla ja nanokuplilla. Tutkimusta tehtiin kahden Satakunnassa sijaitsevan uimahallin suihkuvedestä. Kokeiden mukaan kavitaattori tuhoaa osan bakteereista, mutta legionellaa näyttäisi vapautuvan biofilmistä nopeammin kuin mitä sitä tuhoutuu. Aiheesta tarvittaisiin lisätutkimuksia. Terveysvalvonnan näkökulman tilaisuuteen toi Tuukka Sillanpää. Tammikuussa 2023 voimaan tulleessa juomavesidirektiivissä määritellään, että ensisijaisten kiinteistöjen on tehtävä vesilaitteiston riskienarviointi 12.1.2029 mennessä. Tämä koskee mm. hotelleja, uimahalleja ja sairaaloita. Valvira on laatinut ohjeen riskienarviointiin, jonka perusteella mietitään näytteenoton tarve. Yleisimpiä toimenpiteitä ovat veden lämpötilan nosto ja juoksutus, verkoston desinfiointi, jäähuuhtelu eli possutus, vesipistekohtaiset suodattimet ja suihkupäiden vaihto. Viimeisimpänä ja kalleimpana vaihtoehtona on vesiputkien vaihto. Myös terveysvalvonta toivoisi saavansa uusia menetelmiä legionellan häätöön, siksi aiheen tutkimus on erittäin tärkeää, korostaa Sillanpää.
Nanokuplilla on vaikutusta
Seminaarin iltapäivä sisälsi paljon asiaa nanokuplateknologiaan liittyvistä tutkimuksista ja viljelijöiden kokemuksista sen hyödyntämisessä. EOD Oy:n tieteellinen johtaja Henna Niskakosken esityksessä esiteltiin Nanoboost®-happinanokuplageneraattorin laitekehitystyötä EIP-hankkeessa. Niskakoski toi esille faktoja runsaan happipitoisuuden eduista alkutuotannossa, kuten ravinteiden tehostunut imeytyminen, kasvunopeuden kiihtyminen ja yleinen kasviterveyden parantuminen. Konkreettiset asiakaskokemukset viljelijöiltä osoittivat laitekehitystyön oikean suunnan. Tutkimuspäällikkö Latva esitteli samaisen NABLE-hankkeen osalta nanokuplateknologian tutkimusta ja mahdollisuuksia. Kasvualustan happipitoisuuden merkitystä korostettiin kasvien optimaalisen kehityksen kannalta. Tutkimustuloksia esiteltiin runsaasti, mutta Latva toi esille, että nanokuplien vaikutus vaatii edelleen lisätutkimuksia.
Asiantuntija Kalle Salosen esitys oli aiheesta nanokuplateknologian pilotointi. Konkreettiset pilotointikohteet olivat mansikkaviljelmä tunnelissa ja tomaatti- sekä salaattiviljelmä kasvihuoneessa. Tutkimuksessa verrattiin nanokuplilla kasteltuja kasveja perinteisiin, mittareita olivat sadon määrä ja laatu, erot kasvussa ja taudinkestossa. Testattu ja koulutettu raati maisteli lisäksi viljelyn tuloksia. Tulokset osoittivat nousua nanokuplavedellä kasvatettujen mansikoiden sadon määrään, salaatin kokoon ja salaatin sisältävän raudan määrään. Päivän päätti Nonre Oy:n viljelyvastaava Elina Järvinen esityksellään mansikan tunneliviljelyn haasteista ja mahdollisuuksista. Tavoitteena on satokauden pidentäminen koko sesongin ajaksi, haasteena kuitenkin kuluttajien ostoskäyttäytymisen muuttaminen, kun mansikkaa on ennen saanut vain heinäkuussa. Tunneliviljelyn etuna on lisäksi kasvuolosuhteiden hallinta, kastelun optimointi ja automatiikan hyödyntäminen sekä parempi työergonomia verrattuna avomaalla työskentelyyn. NABLE-hankkeen yhteydessä tehty nanokuplatutkimus osoitti mansikoissa selviä hyötyjä: kasvit voivat hyvin haastavissakin kasvuolosuhteissa, liikakasteluongelmia ei ollut, mansikoissa ilmennyt härmä väheni ja ravinteet pysyivät paremmin kasvualustassa.
Ensi vuonna Tutkimuskeskus WANDERilla on ollut toimintaa jo 20 vuoden ajan (aluksi Vesi-instituutti WANDERin nimellä).
– Toimintamme on lisääntynyt tuona aikana paljon ja merkittävin muutos oli aikanaan kokeellisen tutkimustoiminnan mahdollistavien tutkimusympäristöjen rakentaminen ja sitä kautta itse tutkimustoiminnan lisääntyminen ja monipuolistuminen. WANDERin tulevaisuuden tärkein osanen onkin juuri tuo kokeellinen tutkimustoiminta, mihin perustuen ratkomme yritysten ja yhteiskunnan teknisluonnontieteellisiä haasteita, tuotamme tarvittavaa uutta tietoa, luomme pohjaa innovaatioille sekä panostamme kansainväliseen yhteistyöhön ja tieteellisiin julkaisuihin, visioi tutkimuspäällikkö Martti Latva.
