Taideterapeutista halutaan laillistettu ammatti – SAMKissa kuvataideterapiaa opetetaan sosiaalialan koulutuksen sisällä

– Esitämme, että taideterapeutti rekisteröidään sosiaali- ja terveydenhuollon laillistetuksi ammatiksi ja taideterapeutille myönnetään oikeus toimia laillistettuina sosiaali- ja terveyshuollon ammattihenkilöinä, kertoo kuvataideterapeutti, lehtori Päivi-Maria Hautala, joka toimii kuvataideterapiakouluttajien valtakunnallisen yhteistyöelimen, Taiten ry:n puheenjohtajana.

Ministerille esitetyn vetoomuksen takana ovat Suomen musiikkiterapiayhdistyksen, Suomen Tanssiterapiayhdistyksen ja Taiten ry:n edustajat. Taideterapeutti-ammatin alla toimisivat kuvataideterapeutit, musiikkiterapeutit ja tanssi-liiketerapeutit.

Taideterapioilla voidaan tutkitusti saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä fyysisten että psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Niiden sovellusalueisiin kuuluvat mm. psykiatria, geriatria, kehitysvammaisten kuntoutus, kommunikaatiohäiriöt, neurologiset ongelmat, päihteisiin, työuupumukseen ja kipuun liittyvät ongelmat.

– Taideterapioiden vaikuttavuudesta on julkaistu useita suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen tutkimuksia. Kokemukset ja tutkimukset sosiaali- ja terveydenhuollon kentältä osoittavat, että taideterapiat ovat tarpeellinen osa sosiaali- ja terveysalan palvelujen valikoimaa ja niiden kysyntä kasvaa koko ajan, kertoi Jyväskylän yliopiston professori, musiikkiterapeutti ja psykoterapeutti Jaakko Erkkilä.

Laillistamaton ammatti on ollut taideterapeuttitahojen yhteisenä huolena jo pitkään.

– Kun taideterapian ammatteja ei ole säädetty virallisiksi terveydenhuollon ammateiksi, terapioita saavan potilaan, terapiaa antavan terapeutin, terapiaa järjestävän tahon ja valvovan viranomaisen asemaan liittyy useita ongelmia. Taideterapeutit noudattavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille asetettuja vaatimuksia, periaatteita ja eettisiä ohjeita, mutta laillistamisen puuttuessa mikään viranomainen ei valvo taideterapeuttien ammatinharjoittamista eikä potilasturvallisuutta.

Suomessa on tehty taideterapioista noin 20 väitöskirjaa, 150 pro gradu -tutkielmaa ja yli 100 ammattikorkeakoulun opinnäytettä.

Vetoomus ministerille

Ministeri Krista Kiuru kuunteli toiveita huolellisesti ja lupasi ottaa asian mietittäväksi ministeriössä. Hänen mukaansa tämä on sekä sosiaali- ja terveysministeriön että opetusministeriön asia.

– Erityisesti sosiaali- ja terveyshuollon peruspalveluissa on tarvetta terapeuttisen osaamisen vahvistamiseen, siltä osin tämä esitys liittyy kyllä tähän aikaan. Ammatin rekisteröimiseen ja vahvistamiseen en voi vielä ottaa kantaa, mutta otamme asian selvitettäväksi, Kiuru totesi.

Taideterapiaa opetetaan myös SAMKissa

Kuvataideterapian opetus SAMKissa alkoi 1990-luvun lopulla täydennyskoulutuksena. Ensimmäiset kuvataideterapian erikoistumisopinnot toteutettiin yhteistyössä englantilaisen Hertfordshiren yliopiston kanssa vuosina 1998–2005.

– Opiskelijat saivat tutkintotodistuksensa Herfordshiren yliopistosta. Post Graduate Diploma in Art Therapy -tutkinto sijoittuu alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon välimaastoon, kertoo Päivi-Maria Hautala.

Nykyisin kuvataideterapiakoulutus on SAMKissa osana sosionomi (AMK) -tutkintoa ja sen laajuus on 40 opintopistettä.

– Opiskelijamme kysyvät yleensä, missä kuvataideterapiaa voisi opiskella lisää. Kiinnostus olisi suurta, mutta emme pysty viemään koulutusta tällä hetkellä tämän pidemmälle. Olen kiitollinen, että SAMKilla on tahtotilaa kehittää edelleen kuvataideterapian koulusta myös tämän, nyt koolla olevan valtakunnallisen taideterapiayhteistyön kautta.

Taideterapeutin ammattinimike on virallistettu viidessä Euroopan maassa: Itävallassa, Isossa-Britanniassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Monessa Euroopan maassa on parhaillaan menossa samanlaisia hankkeita yhdistää eri taideterapian muodot taideterapia-nimikkeen alle ja suojata taideterapeutin ammattinimike osana terveydenhuollon ammattinimikkeistöä.

INFO

• Suomessa on noin 300 koulutettua kuvataideterapeuttia, 600 musiikkiterapeuttia ja 80 tanssi- ja liiketerapeuttia.
• Taideterapeutit toimivat perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, sosiaalihuollossa, kehitysvammalaitoksissa, kouluissa, vanhustenhoidossa ja vankiloissa.
• Noin 60 % taideterapeuteista toimii yksityisinä palveluntuottajina ja 40 % sosiaali- ja terveysalojen sekä opetus- ja kasvatusalojen muiden ammattinimikkeiden sisällä.
• Kaikista kolmesta taideterapiamuodosta on tarjolla Suomessa kliinistä koulutusta.
• Eino Roiha -säätiö (jonka perustajatahona on mm Jyväskylän yliopisto) järjestää kuvataideterapian, musiikkiterapian ja tanssi-liiketerapian ammatillisia koulutuksia. Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella on musiikkiterapian professuuri. Musiikkiterapiaa voi opiskella maisteriopinnoissa ja siellä voi edetä jatko-opinnoissa aina filosofian tohtoriksi musiikkiterapia pääaineenaan.
• Ekspressiivisen taideterapian 4-vuotista koulutusta Suomessa järjestävällä InartesInstituutilla on yhteistyösopimus Sveitsissä sijaitsevan European Graduate Schoolin (EGS) kanssa ja opetus on hyväksytty osaksi EGS-yliopiston tutkintovaatimusten mukaista ekspressiivisen taideterapian maisterin tutkintoa.
• Parhaillaan käydään neuvotteluja Jyväskylän yliopiston, Taideyliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän avoimen yliopiston ja Eino Roiha -säätiön kanssa kaikkien kolmen taideterapiamuodon saamisesta yhteiseen akateemiseen koulutusjärjestelmään maisteritutkinnoksi. Satakunnan ammattikorkeakoulu on myös mukana tämän koulutuksen kehittämistyössä ja pohtii mahdollisuutta vastaisuudessa, jos taideterapeutin ammatti saa laillistetun aseman, kuvataideterapian (kanditasoisen) tutkintokoulutuksen järjestämisen mahdollisuuksista SAMKissa.

Taideterapiayhteistyön edustajista SAMKissa järjestetyssä tilaisuudessa olivat mukana:

FT Esa Ala-Ruona, Suomen musiikkiterapiayhdistys ry, yliopistotutkija, musiikkiterapeutti, psykoterapeutti

FT Jaakko Erkkilä, Suomen musiikkiterapiayhdistys ry, professori, musiikkiterapeutti, psykoterapeutti

FT Päivi-Maria Hautala, Taiten ry, lehtori, kuvataideterapeutti, Post Graduated Diploma in Art Therapy

KM Kaija Oivamäki-Tähtinen, Suomen musiikkiterapiayhdistys ry, musiikkiterapeutti, psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti

Psykologi Päivi Pylvänäinen, Suomen Tanssiterapiayhdistys ry, tanssi-liiketerapeutti

TaT Mimmu Rankanen, Taiten ry, kuvataideterapeutti, psykoterapeutti, tutkijatohtori

SAMK TWITTERISSÄ