SAMKin Peter Sandell Nordic Offshore and Maritime Arbitration Associationin hallitukseen
SAMKin lehtori Peter Sandell valittiin toukokuussa pohjoismaisen välimiesoikeusyhdistyksen NOMA:n hallituksen jäseneksi.
Peter Sandell
– Merenkulku ja meriteollisuus on Suomelle merkittävä työllistäjä ja myös suomalaisten asiantuntijoiden tulee olla mukana kehittämässä merenkulun sääntelyä ja palvella elinkeinoelämää siten, että riidat pystytään ratkaisemaan nopeasti ja kustannustehokkaasti, sanoo Sandell.
Merenkulkuun tai meriteollisuuteen liittyvissä sopimuksissa osapuolet valitsevat yleensä mahdollisten eteen tulevien ristiriitojen ratkaisua varten sopimuksessa välimiesmenettelyn, jotta erimielisyydet voidaan ratkaista nopeasti.
– Osapuolet kokevat tavalliset tuomioistuimet pitkine muutoksenhakuprosesseineen usein liian hitaiksi merenkuljetusten ja meriteollisuuden kaupallisten riitojen ratkaisemiseen, toteaa Sandell, joka aiemmin toiminut tuomioistuimessa käräjätuomarina myös merioikeusasioiden parissa.
NOMA:n välimiesmenettelyn sääntöjen kehittämisestä vastuu on yhdistyksen hallituksella. Sandell kokee työn mielenkiintoisena ja haastavana, jotta NOMA voi jatkossa kilpailla yhä tehokkaammin myös kokonaan pohjoismaiden ulkopuolisten osapuolten riitojen ratkaisuista. Suurin osa merenkulun välimiesmenettelyistä ratkaistaan tällä hetkellä Lontoon välimiesmenettelyssä. Brexitillä voi kuitenkin olla tähän jatkossa vaikutusta.
Kilpaillakseen tehokkaasti Lontoon kanssa NOMA:n agendalla on parhaillaan luoda säännöt myös nopeaan yksinkertaistettuun välimiesmenettelyyn sekä sovitteluun, joka on tullut myös merenkulun ja meriteollisuuden piirissä yhä suositummaksi.
”NOMA:sta tulee menestystarina”
Sandell on toiminut 2010-luvulla erilaisissa kansainvälisissä säädösvalmisteluun liittyvissä tehtävissä: YK:n merenkulkujärjestön IMO:n Legal Committeen kokouksissa Suomen delegaation asiantuntijana 2013–2018 sekä Kansainvälisen merioikeusyhdistyksen CMI:n Yhteishaverityöryhmän jäsenenä 2012–2016. CMI:n työryhmässä luotiin merenkulun sopimuksiin sovellettavat YAR 2016 -yhteishaverisäännöt, jotka ovat osa maailmankaupan sääntelyä ja merikuljetusten riskinjakojärjestelmää.
– Yhteishaverisäännöt ovat olleet menestys ja uskon että myös NOMA:stakin tulee menestystarina”, Sandell toteaa.
– Jo nyt NOMA:n välimiesmenettelysääntöihin viitataan lukuisissa kaupallisissa merenkulun vakiosopimuksissa.
NOMA perustettiin 2017 Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan merioikeusyhdistysten aloitteesta. Välimiesoikeusyhdistyksen hallitukseen kuuluu kolme jäsentä Tanskasta sekä Norjasta ja kaksi jäsentä sekä Suomesta että Ruotsista. Yhdistyksen hallitus nimittää välimiestuomarit erikseen jokaiseen käsiteltävään asiaan.
Merenkulun ylempi korkeakoulututkinto on SAMKin vientituote
Sandell on työskennellyt SAMKissa vuodesta 2003 alkaen vastaten merenkulun Master of Maritime Management -ohjelman kehittämisestä ja toteutuksesta. Ylemmästä korkeakoulututkinnosta on tullut SAMKille koulutuksen kansainvälinen vientitituote.
– Jatkossa kansainvälistä yhteistyötä tehdään merenkulun yliopistojen kattojärjestön IAMUn jäsenten kanssa, jotta voimme lisätä kansainvälistä yhteistyötä entisestään. Jo nyt toteutamme osan opinnoista eri merenkulun keskuksissa, kuten Kööpenhaminassa ja Lontoossa, Sandell toteaa.
SAMK TWITTERISSÄ
Lue lisää
Lue lisää
OpenSAMK toi kampukselle kuhinaa
OpenSAMK eli SAMKin avoimien ovien päivä järjestettiin tuttuun tapaan Agora-salissa. Kävijöillä oli mahdollisuus tutustua koulutustarjontaan, osallistua erilaisiin aktiviteetteihin ja keskustella SAMKin opiskelijoiden sekä opettajien kanssa koulutusaloista ja opiskelusta yleisesti.
RMC ja SAMK vahvistavat yhteistyötään merenkulun ja merilogistiikan koulutuksessa ja tutkimuksessa
Rauma Marine Constructions (RMC) ja SAMK ovat allekirjoittaneet kumppanuussopimuksen, joka syventää yhteistyötä merenkulun ja merilogistiikan koulutuksen sekä tutkimuksen alueilla.
12 ammattikorkeakoulua: Suomi tarvitsee työelämäsuuntautuneen ammatillisen tohtoritutkinnon
12 ammattikorkeakoulun muodostama ryhmä ehdottaa ammatillisen tohtorikoulutuksen pilotoimista seuraavalla hallituskaudella. Ehdotuksen taustalla on huoli Suomen kilpailukyvyn rapautumisesta, innovaatiokyvykkyyden heikentymisestä sekä jäämisestä takamatkalle eurooppalaisesta kehityksestä.