SAMK sai lisää rahoitusta – tutkimuksella varmistetaan kriittisten terveydenhuoltoympäristöjen toiminta pandemioiden aikana

SAMK sai Akatemialta rahoitusta 420 000 euroa, minkä lisäksi SAMK sijoittaa tutkimukseen omaa rahoitusta 180 000 euroa. Rahoituksesta kilpaili 65 lähinnä yliopistojen tutkimushanketta, joista 16 myönnettiin rahoitus.

SAMKin tutkimuksen vararehtori Cimmo Nurmi on saanut tällä viikolla iloita jo kolmen ison rahoituksen saamisesta.

– Aiemmin tällä viikolla kerroimme lähes miljoonan euron tutkimusrahoituksesta tekoälyn hyödyntämiseen lääketieteellisessä tutkimuksessa. Juuri äsken sain tiedon, että olemme saamassa 400 000 euron kokonaisrahoituksen muovi-, elintarvike- ja valmistavan teollisuuden osaajien koulutustoimenpiteisiin. Akatemialta nyt saatu rahoitus vahvistaa robotiikan ja hyvinvointiteknologian osaamistamme ja RoboAI-tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen toimintaa.

Uutta teknologiaa tulee ottaa käyttöön erityisesti sairaaloiden ja palvelukotien tapaisissa terveydenhuoltoympäristöissä, jotta yhteiskunnan kriittiset toiminnot pystytään turvaamaan pandemian kaltaisten kriisitilanteiden aikana. Teknologisilla ratkaisuilla voidaan turvata kriittisten palveluiden saatavuutta ehkäisemällä joukkoaltistumisia ja niistä johtuvaa työvoimapulaa ja terveydenhuoltokapasiteetin ylikuormittumista.

Samoja teknologioita voidaan hyödyntää laajasti myös arjessa. Tutkimus keskittyy yksilötasolla erityisesti turvallisuuteen, mutta lisäksi panostetaan elämänlaadun ylläpitoon kriisitilanteissa. Näin pyritään ehkäisemään monia johdannaisvaikutuksia kuten karanteeniolosuhteiden aiheuttamaa masennusta ja päihteiden käyttöä. Tutkimusta SAMKin osalta johtaa hyvinvointiteknologian tutkimusryhmän vetäjä Sari Merilampi.

– Tutkimuksessa saadaan tietoa eri teknologioiden yhteentoimivuudesta ja juuri niiden yhdistelmillä voidaan vastata pandemian aikaisiin haasteisiin, kertoo Merilampi. Esimerkiksi tutkimuksessa kehitettävä vaatteisiin ja ympäristöön integroitu sensoriteknologia tuottaa tietoa ihmisen terveydentilasta, sijainnista, suojaimien käytöstä ja havaituista riskeistä.

– Teknologia voidaan uudenlaisten valmistusmenetelmien myötä tehdä huomaamattomaksi, jolloin se ei häiritse eikä sitä myöskään tarvitse muistaa ottaa mukaan, akatemiatutkija Johanna Virkki Tampereen yliopiston Älykkäiden vaatteiden tutkimusryhmästä kertoo.

Teknologian tuottama tieto on kaiken keskiössä. Erilaisia tietolähteitä yhdistämällä voidaan reagoida oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Ihmisten kanssa yhteistyötä tekevää palvelurobotiikkaa kehitetään monenlaisten rutiinitehtävien hoitamiseen ja haastavissa olosuhteissa operoimiseen (esim. tartuntavaara), jotta ihmisille voitaisiin turvata palveluita ja elämänlaatua turvallisesti. Kriisitilanteessa mobiilirobotit voivat ottaa hoitaakseen aivan uudenlaisia tehtäviä.

– Mobiilirobotit voidaan varustaa vaikkapa terveydentilan monitorointiin tai ne voivat desinfioida ympäristöä, SAMKin automaation tutkimusryhmän vetäjä Mirka Leino selventää. Tutkimus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa ja teknologiaratkaisuja testataan aidoissa ympäristöissä eri puolilla Satakuntaa vuosina 2021 – 2023.

Jaa tämä sivu

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana vasemmalta LähiTapiola Länsi-Suomen henkilöasiakkuuksien liiketoimintajohtaja Markus Suominen, SAMKin kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi ja osaamisaluejohtaja Jari Iisakkala sekä LähiTapiola Länsi-Suomen toimitusjohtaja Jussi Seppälä.

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK aloittavat kumppanuuden alueen osaamisen vahvistamiseksi

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on lisätä vuoropuhelua ja vahvistaa yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä.

Ryhmä ihmisiä poseeraa kameralle.

Länsirannikkoyhteistyöllä kasvua koko Suomeen

Länsirannikon alueella on tehty kolmen vuoden ajan tiivistä ammattikorkeakouluyhteistyötä, joka tukee sekä paikallista että valtakunnallista kasvua ja kilpailukykyä. Alueen yrityksillä ja elinkeinoelämällä on ollut keskeinen rooli yhteistyössä, joka on merkittävää koko Suomen hyväksi.

Paneelikeskustelussa pohdittiin, millaisia seuraavia askeleita Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto tarvitsee kehittyäkseen entistä kestävämmäksi teollisuuden toimintaympäristöksi.

Kirkkokallio-konferenssi kokosi sata kiertotalouden asiantuntijaa Kankaanpäähän

Kiertotalouden ja kestävän teollisuuden ajankohtaiset teemat toivat yhteen noin sata asiantuntijaa, yritysjohtajaa ja päättäjää SAMKin järjestämään Kirkkokallio-konferenssiin Kankaanpäähän.