YAMK-opinnäyte: Koulutuksen lisääminen ja avoin keskustelu merkittävimmät tekijät RAI-osaamisen kehittämisessä
Vanhustyön YAMK-tutkinnon kehittämistyönä selvitettiin tekijöitä, joilla motivoida hoitohenkilöstö parempaan RAI-tulosten hyödyntämiseen. Eikä turhaan, sillä vanhuspalvelulaki määrittelee RAI-välineistön pakolliseksi osaksi ikääntyneiden toimintakyvyn kartoitusta.
Vanhuspalvelulaki uudistui 1.10.2020. Siksi ikääntyneiden toimintakykyä on täytynyt arvioida RAI-arviointivälineistöllä 1.4.2023 alkaen kaikissa ympärivuorokautista palveluasumista tuottavissa yksiköissä. Jotta hoitotyötä saadaan kehitettyä merkityksellisemmäksi ja asukaslähtöisemmäksi, on henkilöstön osaamista työvälineen käyttöön kehitettävä.
Kehittämistyön tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, joilla hoitohenkilökunta motivoituisi RAI-arvioiden hyödyntämiseen osana jokapäiväistä hoitotyötä. Kyselyyn osallistuneet toivat esille, että perehdyttämistä ja kouluttamista voidaan tehostaa paremmilla kirjallisilla ohjeilla, mutta myös saamalla ohjausta RAI-käsikirjan käyttöön. Yleisesti ymmärrys RAI:n merkityksestä oli kuitenkin yllätykseksi hyvällä tasolla.
Avoimella RAI-keskustelulla ja moniammatillisuudella tuloksiin
Lähiesihenkilön myönteinen suhtautuminen ja osaaminen työkalun käyttöön kannustavat ja motivoivat hoitohenkilöstöä hyödyntämään työkalun edut asukkaan hyväksi. Tämä johtaa työyhteisöissä avoimempaan keskusteluun arviointituloksista ja niiden hyödyntämisestä, joka kannustaa hoitohenkilökuntaa käyttämään työkalua rohkeammin ja monipuolisemmin. Työyhteisöissä aletaan siis puhumaan RAI:ta, joka lisää tietoisuutta arviointivälineistön pysyvyydestä osana jokapäiväistä hoitotyötä.
Eri ammattiryhmien osallistamisella voidaan arvioiden vaikuttavuutta lisätä huomattavasti. Vaikuttavuus ilmenee osaamisen lisääntymisenä ja monipuolistumisena, asukkaiden parempana hoivana, voimavaralähtöisenä hoitotyönä sekä avoimempana keskusteluna arvioista.
Ikääntyneiden hoivan merkitys kiteytyy asukaslähtöisyytenä ja yksilöllisyytenä, jossa kaiken keskiössä on ihminen ja hänen olemassa olevat voimavarat. Vanhoillisen suoriteperusteisen hoitotyön tulee siirtyä taka-alalle ja hoitajien löytää tie eettisyyteen ja sydämellä tekemiseen.
Lisätiedot:
Piia Pitkäpaasi
0400 502 511
pia.pitkapaasi@gmail.com 
Opinnäytetyön tekijä
Naantalilainen 49-vuotias Piia Pitkäpaasi kouluttautui 1990-luvun lopussa tradenomiksi. Hoivavietti ja eettisyys antoivat kimmokkeen jatkaa opintoja sairaanhoitajaksi (AMK) ja nykyisin työpäivät keskittyvätkin vanhustyön laadun kehittämiseen. Vapaa-ajallaan Piia nauttii kodin sisustamisesta ja luonnossa samoilemisesta.
Lue lisää
Lue lisää
Neuropsykiatrinen valmennus tarvitsee tekijöitä – SAMK kouluttaa ratkaisukeskeisiä nepsy-valmentajia arjen tueksi
Neuropsykiatriset piirteet ja neurokirjo näkyvät arjessa yhä useammin. Samalla kasvaa tarve ammattilaisille, jotka osaavat tunnistaa tuen tarpeen, löytää toimivia ratkaisuja ja kohdata ihmisen aidosti hänen omassa arjessaan.
Tuuli Kilpeläinen vaihtoi suuntaa ja löysi mielekkään työn opintojensa kautta
Pirkkalalainen Tuuli Kilpeläinen uskalsi tarttua muutokseen ja lähteä opiskelemaan uutta alaa. Hän kaipasi merkityksellisempää työtä sekä rohkeaa suunnanmuutosta. Verkossa suoritettavat oikeustradenomiopinnot Satakunnan ammattikorkeakoulussa tarjosivat hänelle mahdollisuuden tähän.
Käytännön taitoja työelämään oikeustradenomiopinnoista
Tero Hynynen päätti aikuisiällä tarttua opiskeluun ja hankkia pätevyyden oikeustradenomiopinnoista. SAMKissa suoritetut, työn ohessa tehdyt opinnot antoivat hänelle uudenlaisen juridisen näkökulman työelämään ja vahvistivat ammatillista osaamista.