Sari Ojalan opinnäytetyössä kuvataan palkkiovaatimusten tuntimäärien leikkaamisen vaikutuksia, pro bono -työaikoja, palkkioiden tuomioistuinhyväksymisen perusteita ja oikeusavustajien saatavuuden vaikutuksia hallintojuttujen hoitamiseen. Opinnäytetyö- ja tutkimusaineisto ajoittuvat loppuvuodesta 2024 syksyyn 2025.
Palkkiovaatimusten työtuntimäärien leikkauskulttuuri johtaa pro bono -työksi
Tutkimukseen saatuun aineistoon pohjaten hallintojuttujen työtuntivaatimusten vähentäminen ilmentää mekaanista ja säännönmukaista käytännettä. Tutkimuksessa yksityisten toimijoiden kannanotoissa kävi ilmi tuntien vähentämisestä viimeisten viiden vuoden aikana muodostuneen tuomioistuimessa, melkeinpä vakiokäytänne. Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittavat oikeusavustajan työtuntimäärät palkkiovaatimuksista jäävän tuomioistuinpäätöksissä osin huomiotta ja siten korvausta vaille. Työtunteja kertyy juttukohtaisesti vaihteleva määrä juttujen yksilöllisyyden ja ainutkertaisuuden vuoksi. Oikeusapupalkkiovaatimus perustuu toimenpiteistä kertyneisiin työtunteihin, eikä niinkään juttukohtaisesti laaditut tiivistetyt asiakirjamäärät. Palkkiovaatimusten tuntien vähentäminen aikaansaa siten juttujen toimenpiteiden hoitamisen oikeusavustajalle pro bono-työksi.
Oikeusapujuttujen hoitaminen ei houkuta oikeuden asiantuntijoita
Useat yksityiset oikeusavustajat kieltäytyvät ottamasta hoitaakseen oikeusapujuttuja, mikä kiteytyy tuntien vähentämiseen ja matalaan tuntitaksan tasoon. Asiantuntijoiden huolena onkin oikeusturvan toteutuminen asiakkaalle riittävän ammattitaitoisesti, etenkin erityisosaamista vaativissa jutuissa.
Hallintotuomioistuinten oikeusapupalkkioiden ratkaisut sanoitetaan lyhyesti, joissa harvoin annetaan perusteluja päätökselle. Liiketaloudellisesti perustelujen puuttuminen hallintotuomioistuinpäätöksissä jättää oikeusavustajalle hyvin vähän mahdollisuuksia ennakoida työstään saatavia palkkioita. Hallinnollisten oikaisu- ja valitusjuttujen palkkiot tulevat maksuun oikeusavustajille muutoinkin vasta tuomioistuinpäätöksen jälkeen, joka voi kestää jopa yli kaksi vuotta.
Syntynyt epäselvä oikeustila tuomioistuimiin
Yksityisen oikeusavustajan tuntipalkkioasia on saanut laajaa huomiota vuodenvaihteesta 2024–2025 asti, niin oikeuspiireissä kuin julkisen sanan kannanotoissa. Tuntipalkkioasiasta tuli erityisen ajankohtainen korkeimpien oikeuksien saman oikeuskysymyksen päätöksistä, joissa ratkaistiin oikeusavustajien 130 euron tuntipalkkiovaatimuksia. Toisistaan eriävistä ratkaisuista syntyi tuomioistuimissa epäselvä oikeustila. Tilanteen selventämiseksi oikeusministeriö kartoitti hankkeillaan tuntipalkkioasiassa palkkioasetus- ja lainmuutostarvetta, joiden tuloksena valtioneuvosto teki muutoksen palkkioasetuksen tuntipalkkiosäädökseen.
Tuomioistuinhyväksymisen perusteita
Korkeimmat oikeudet ja hallintotuomioistuinten tuomarit summaavat oikeusapujuttujen palkkiovaatimusten tärkeimmiksi hyväksymisperusteiksi työn laadun ja laajuuden ja sen, miten juttukokonaisuus on hoidettu. Muita tuomioistuinten päätökseen vaikuttavia kriteerejä ovat oikeusavustajan ammattitaito, jutun vaativuus ja toimenpiteiden tarpeellisuus. Opinnäytetyön tutkimusaineisto ja muu informaatio osoittaa, ettei oikeusapupalkkioiden hyväksymiseen ole yksiselitteistä vastausta. Tuomioistuinten oikeusapupalkkioiden hyväksymisnäkemykset kulminoituvat tapauskohtaisen harkinnan tulokseksi.
Lisätietoja
Sari Ojala, oikeustradenomi, liiketalouden tutkinto-ohjelma
Yhteydenotot opinnäytetyöhön liittyen: sh_ojala@hotmail.com
