Oikein hyödynnettynä potilaskohtainen kustannustieto voi tukea päätöksentekoa, resurssien kohdentamista ja palvelujen kehittämistä.
Keväällä 2026 Hyvinvointiteknologian tutkinto-ohjelmasta valmistuvan Suvi Makkosen YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin potilaskohtaisen kustannustiedon tuntemusta, hyödyntämistä sekä siihen liittyviä haasteita Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Opinnäytetyössä kehitettiin myös uusi raportointikokonaisuus, joka mahdollistaa aikaisempaa paremmin potilaskohtaisen kustannustiedon hyödyntämisen osana hyvinvointialueen tiedolla johtamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada potilaskohtaista kustannustietoa näkyvämmäksi sekä vahvistaa kustannustiedon käyttöä organisaation toiminnan suunnittelussa ja seurannassa.
Potilaskohtaista kustannustietoa pidetään tärkeänä
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että potilaskohtaista kustannustietoa pidetään organisaatiossa erittäin tärkeänä, mutta sen hyödyntäminen on tällä hetkellä vielä melko vähäistä. Potilaskohtaista kustannustietoa pidettiin tärkeänä erityisesti kustannustehokkuuden parantamisen, budjetoinnin, resurssien kohdentamisen sekä toiminnan vertailun näkökulmasta. Suurimmiksi haasteiksi nousivat tiedon vaikea tulkittavuus, osaamisen puute sekä epävarmuus tiedon luotettavuudesta. Selkeä visualisointi kuitenkin helpottaa tiedon ymmärtämistä ja tukee nopeampaa päätöksentekoa.
Uusi raportointikokonaisuus mahdollistaa tietojen tarkastelun eri näkökulmista, kuten tuotteistuksen, diagnoosin, erikoisalan, ikäryhmän tai potilaan kotikunnan mukaan. Opinnäytetyössä kehitettyjä raportteja testattiin käyttäjillä, ja palaute oli pääosin myönteistä. Erityisesti kiitosta saivat raporttien selkeys, visuaalisuus sekä mahdollisuus tarkastella tietoja eri näkökulmista. Yhdeksi tärkeimmäksi visualisoitavaksi tiedoksi nousi tuotteistuksen ja kustannusten yhdistäminen diagnoosi- ja toimenpidetietoon.
Kustannusvaikuttavuus osaksi hyvinvointialueen tiedolla johtamista
Työssä nousi esiin myös tarve erikoisalakohtaisille raporteille, joiden avulla olisi mahdollista huomioida aiempaa paremmin kunkin erikoisalan kannalta olennaisimpia tietoja. Jatkossa kustannustietoa voitaisiin yhdistää myös hoidon vaikuttavuutta kuvaaviin mittareihin, väestöennusteisiin tai potilaiden elämänlaatua mittaavien PROM-kyselyiden tuloksiin. Tämä avaisi mahdollisuuden tarkastella myös palveluiden kustannusvaikuttavuutta. Raportointi on vain yksi keino tarkastella kustannustietoa – jatkossa sitä voisi hyödyntää myös laajemmin tutkimustarkoituksessa.
Opinnäytetyö osoittaa, että tiedolla johtamista voidaan kehittää merkittävästi jo nykyisillä järjestelmillä. Kun olemassa oleva tieto saadaan näkyväksi ja helposti käytettäväksi, tukee se sekä talouden hallintaa että parempaa päätöksentekoa.
Lisätietoja
Suvi Makkonen, Hyvinvointiteknologian tutkinto-ohjelma, ylempi AMK
Yhteydenotot opinnäytetyöhön liittyen: suvi.m.makkonen@gmail.com
