SAMKin käynyt kuvataiteilija kohtasi kiertotalouden

SAMKin Taidekoulun kampukselta Kankaanpäästä valmistunut kuvataiteen moniosaaja Mira Aro suunnitteli logon kiertotalouden edelläkävijälle, Kirkkokallion ekoteollisuuspuistolle. Logon vihreä väri ja pyöreä kiertoliike kuvaavat energiavirtojen jatkuvaa liikettä.

Kankaanpään Honkajoella sijaitsevan Kirkkokallion ekoteollisuuspuiston kehittäminen on osa SAMKin resurssiviisauden tutkimuskokonaisuuteen kuuluvaa Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hanketta.

Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto sijaitsee Pohjois-Satakunnassa, Kankaanpään Honkajoella. Siellä kaikki käytetään resurssiviisaasti. Yritysten tuotantoprosessien sivutuotteet hyödynnetään suoraan toisten yritysten tarpeisiin, ja näin mitään ei mene hukkaan.

– Juuri Kirkkokallion kiertotalous ja resurssiviisaus saivat kiinnostukseni heräämään, kuvailee Aro toimeksiantoa.

Logon ensimmäinen versio pelkistettyine tuulivoimaloineen ei täysin tavoittanut Kirkkokallion ydintä yritysryhmän keskuudessa. Kirkkokallion kiertotaloustoimintaan sisältyy nimittäin paljon muutakin kuin tuulivoima. Esimerkiksi jätteestä voidaan tuottaa sähköä tai höyryä. Aron mukaan suunnitteluprosessissa tärkeää onkin rajata, mitä kohti asiakas ei halua mennä. Näin graafisessa työssä päästään parhaiten käsiksi siihen mikä on oleellista.

Aro pyörittää Ridibundus-yritystään, jonka palveluihin kuuluvat muun muassa kuvataide, kuvitukset ja graafinen suunnittelu. Vaikka ideat nousevat aina puhtaalta pöydältä, kiertotalousajattelu näkyy taiteilijan työssä materiaalin mahdollisuuksille herkistymällä.

– Taiteilijan katseella voi vaivattomasti tavoittaa tapoja hyödyntää ja kirkastaa jotain, jonka kenties ajateltiin muutoin olevan jo käyttökelvotonta, Aro valaisee.

SAMKin vetämä hanke lisää T&K-panostuksia Satakunnassa

Kirkkokallion kehittäminen on yksi osa SAMKin vetämää Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hanketta, jota rahoittaa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF ja Satakuntaliitto. Hanke näyttelee tärkeää roolia seutukunnan tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämisessä. Satakunnassa kyseinen toiminta on aiemmin ollut vain murto-osan maan keskiarvosta henkeä kohden, Pohjois-Satakunnassa vielä vähemmän.

Yleishyödyllinen tutkimus- ja kehittämistoiminta on tärkeää, jotta voidaan tuottaa uutta tietoa, löytää ratkaisuja ongelmiin ja kehittää alueita. Toiminta lisää parhaimmillaan alueen taloudellista kasvua ja kilpailukykyä. Lisäksi alueellisesti tuotettu tieto hyödyttää usein laajempaakin yhteisöä ja on toistettavissa muuallakin.

Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hankkeen jälkeen alueella on kolme vahvaa kiertotaloutta, vihreää siirtymää ja teknologisia ratkaisuja hyödyntävää osaamiskeskittymää: Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto, rakennustuotealan yritysryhmä ja ympäristökasvatuksen GEO-oppimisympäristö.

Kirkkokallion ekoteollisuuspuiston logo

Jaa tämä sivu

SAMK on järjestänyt SuomiAreena-keskusteluja myös aiempina vuosina.

SAMK on mukana SuomiAreenassa

SAMK osallistuu 24.–27.6.2025 järjestettävään SuomiAreenaan. SAMKilla on Kansalaistorilla teltta, jossa on päivittäin vaihtuvia teemoja. Lisäksi SAMK on mukana järjestämässä keskustelua "Suomi elää Länsirannikosta".

SAMKissa on tällä hetkellä kymmenen laillistujaa, joille on tehty henkilökohtaiset opetussuunnitelmat. Artikkelissa haastateltu Getrude Kamamba on kuvassa "tutkittavana".

Kansainvälisille sairaanhoitajille sujuvampi tie suomalaiseen työelämään

Suomalaisen terveydenhuollon osaamista vahvistetaan uudenlaisella yhteistyöllä. SAMK on mukana hankkeissa, joissa kehitetään toimintamalleja EU/ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille henkilöille.

Allekirjoitustilaisuuteen osallistuivat Boliden Harjavallan toimitusjohtaja Antti Kontiainen (vas.), Talent Acquisition Partner Noora Jönkkäri sekä SAMKista osaamisaluejohtaja Heikki Haaparanta ja kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi.

Yhteistyöllä uusia mahdollisuuksia: Boliden Harjavalta ja SAMK syventävät kumppanuuttaan

Boliden Harjavalta ja Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) ovat allekirjoittaneet kumppanuussopimuksen. Sopimus vahvistaa pitkään jatkunutta kumppanuutta, joka keskittyy erityisesti prosessi- ja materiaalitekniikan korkeakoulutukseen ja sen kehittämiseen.