Talvikoulussa opiskelijoille tarjotaan suomen kulttuurin sekä englannin ja suomen kielen opintoja.
– Tarjoamme myös ”maistiaisia” ja workshopeja englanninkielisistä tutkinnoistamme, kertoo SAMKin kansainvälisten asioiden päällikkö Ari-Pekka Kainu.
Taiwanilaiset vierailijat tutustuvat myös Porin ja Rauman kaupunkeihin ja viettävät yhden viikonlopun Merikarvialla MuuMaa-farmilla.
Opiskelijarekrytointia suoran yhteyden kautta
SAMKin näkökulmasta ajatuksena on rakentaa suora yhteys lukioihin, ja tehdä yhteistyön avulla koulutusvientiä, sekä lisätä koordinoitua markkinointia ja opiskelijarekrytointia.
– Tarkoitus on tuoda Suomi ja erityisesti SAMK ja sen opiskelumahdollisuudet kattavasti esille. Opiskelijoille tarjotaan tietoa ja syventävää osaamista siitä, mitä opiskelu täällä on. Samalla lisätään SAMKin tunnettuutta maailmalla, Ari-Pekka Kainu sanoo.
Vierailijoiden opetussuunnitelmaan kuuluu pakollisina opintoina kesä- tai talvikoulu ulkomailla.
– Näkökulmana on kansainvälisyys sekä tutustuminen ja oppiminen paikallisesta kulttuurista. Olemme lisäksi tuoneet vapaa-ajan toimintaan esiin talviharrastukset ja luonnonläheisyyden.
Yhtenä näkökulmana vierailussa on kotikansainvälistyminen. SAMKin koulutusvientiin osallistuvat Student Ambassador -opiskelijat ja kansainväliset harjoittelijat ovat mukana vierailun järjestelyissä ja kehittävät samalla omaa kansainvälistä osaamistaan.
– Osallistuville opettajille ja muulle henkilökunnalle tämä tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden oppia uutta vieraasta kulttuurista, Ari-Pekka Kainu toteaa.
Saunakokemus ja jääkiekkoa
Lukiolaisryhmän mukana oleva opettaja Jun Kajee kertoo Talvikoulun olevan pitkällisen suunnittelun tulosta. Hän opiskeli aiemmin Tampereen yliopistossa, ja opintoihin kuului harjoittelujakso. Sen hän suoritti SAMKissa.
– Työskentelin täällä monien asioiden parissa ja yksi niistä oli mahdollinen Talvikoulu. Joten kun tämä Talvikoulu tuli myöhemmin ajankohtaiseksi, otin Ari-Pekkaan yhteyttä. Hänen mielestään se oli hyvä ajatus.
Jun Kajee on tyytyväinen Talvikouluun. Myös lukiolaiset ovat arvostaneet kokemusta.
– Heidän mielestään kokemus on ollut mielenkiintoinen. Täällä on heidän näkökulmastaan varsin pienet luokkakoot. Ja paljon vapautta sekä matala hierarkia. Opettajat luovat hyvin epämuodollisen ja lämpimän ilmapiirin opiskelijoiden kanssa. He kannustavat opiskelijoita esimerkiksi kutsumaan heitä etunimellä. Tämä on todella erilaista kuin Taiwanissa, Jun Kajee pohtii.
Opiskelijat ovat opiskelleet vierailun aikana myös hieman suomen kieltä. Jun Kajee kokee, että se antaa heille pienen etulyöntiaseman hakuvaiheessa, jos korkeakouluopiskelu Suomessa alkaa kiinnostaa. On helpompaa hakeutua vieraaseen maahan korkeakouluopintoihin, kun tuntee jo vähän maan kieltä ja kulttuuria.
– On asioita, joihin opiskelijamme ovat törmänneet ensimmäistä kertaa. Kuten esimerkiksi käyminen suomalaisessa saunassa ja jääkiekkopelissä.
Hän mainitsee, että taiwanilaisessa ja suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on yhtäläisyyksiä, mutta myös eroja. Yksi syy siihen, miksi vierailumaaksi valittiin Suomi, on juuri erot koulutusjärjestelmässä. Vieraasta korkeakoulujärjestelmästä haluttiin oppia lisää.
– Taiwanissa on edelleen pääasiassa perinteistä luokkahuonetyyppistä koulutusta. Siellä luotetaan myös hyvin paljon esimerkiksi oppilaitosten ranking-listoihin. Suomalainen koulutusjärjestelmä on todella erilainen. Mutta samaan aikaan molemmat pärjäävät opetuksen laadun tutkimuksissa varsin hyvin.
Ytimessä luottamus ja molemminpuolinen hyöty
Jun Kajee kannustaa muitakin ottamaan selvää ja osallistumaan Talvikouluihin tai muuhun kulttuurivaihtoon.
– On tärkeää ymmärtää, mitä koulut saattavat haluta vaihdolta. Etsivätkö ne esimerkiksi samankaltaisuuksia vai asioita, joita toinen organisaatio voi tarjota? Myös erot on ymmärrettävä ja otettava huomioon. SAMKin kaltaisen luotettavan ja uskottavan yhteistyökumppanin kanssa työskentelyn merkitystä ei pidä aliarvioida. Luottamus ruokkii molemminpuolisen hyödyn suhdetta, ja se on onnistuneen kansainvälisen kumppanuuden ydin.
Vaihdon taustalla on myös suurempi, valtakunnallinen tavoite. Jun Kajee mainitsee Taiwanin hallituksen tukeman aloitteen, joka tunnetaan nimellä 2030 Bilingual Nation. Sen tavoitteena on tehdä Taiwanista kaksikielinen kansakunta vuoteen 2030 mennessä, tässä on olennaisena osana kansainvälinen koulutus.
Jun Kajee toivoo, että yhteistyötä ja rahoitusmekanismeja voidaan tulevaisuudessa parantaa entisestään, kun otetaan huomioon Euroopan unionin lisääntynyt sitoutuminen Taiwaniin.
– Näen paljon mahdollisuuksia. On hienoa saada tehdä yhteistyötä omalla intohimon alalla ihmisten kanssa, joista pidän. Tavoitteeni on nähdä vielä jotain todella merkityksellistä siinä, mitä olemme saaneet nyt aikaan tässä yhteistyössä.
