Riitta Kärkkäisen väitöstutkimus: Työuupuneiden työntekijöiden tuessa on kehitettävää työpaikoilla

Vaikka pitkien sairauspoissaolojen ehkäiseminen on viime vuosina ollut työantajien ja työterveyshuoltojen yhteistoiminnan keskiössä, vielä on parannettavaa työuupuneiden työntekijöiden tuessa, osoittaa terveystieteiden maisteri Riitta Kärkkäisen tuore väitöstutkimus.

Riitta Kärkkäinen kasvokuvassa.
Riitta Kärkkäinen

Riitta Kärkkäinen

Kärkkäinen haastatteli tutkimuksessaan 25 työterveyshuollon ammattihenkilöä ja asiantuntijaa yksityisissä työterveyshuoltopalveluja tuottavissa yksiköissä, kunnallisissa työterveysyksiköissä ja työpaikkojen omissa työterveysyksiköissä sekä 15 työhön paluuta koordinoivaa ammattilaista yliopistoissa, yliopistollisissa keskussairaaloissa ja keskussairaaloissa. Tavoitteena oli tutkittavien kokemusten perusteella kuvata sitä, miten työterveyshuolloissa ja työpaikoilla tuetaan työuupuneita työntekijöitä sairauspoissaolojen hallinnan ja työhön paluun tuen prosessissa, sekä tuen mahdollisia kehittämiskohteita. Lisäksi tutkimus selvitti aiempien tutkimusten pohjalta työuupuneiden työntekijöiden työhön paluuseen yhteydessä olevia tekijöitä.

Kärkkäinen kuvaa työuupuneiden työntekijöiden tuen vaiheittain etenevänä prosessina, jossa tukitoimet toteutetaan ennen sairauspoissaoloa, sairauspoissaolon aikana ja sen jälkeen. Tukitoimien tavoitteena on ehkäistä vakava-asteista työuupumusta ja siihen liittyvää työkyvyttömyyttä, tukea työuupumuksesta toipumista ja valmiutta palata työhön sekä tukea työssä kuntoutumista. Työuupuneiden työntekijöiden tuessa huomioitiin sekä yksilöön, työuupumukseen että työhön liittyvät tekijät. Yksilöön liittyneitä tekijöitä olivat työuupumukselle altistavat persoonallisuudenpiirteet ja yksityiselämän kuormitustekijät. Työuupumukseen liittyneitä tekijöitä olivat ymmärrys työuupumuksesta työperäisenä ongelmana, liitännäissairaudet, työuupumuksen oireet (uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto) ja työuupumuksesta toipumisen ennakoimattomuus. Työhön liittyviä tekijöitä olivat ristiriidat työyhteisöissä ja avoimuus työuupumuksesta ja sen syistä.

Tukitoimia tulee yhtenäistää

Tutkimus osoitti, että työuupuneiden työntekijöiden työhön paluuseen yhteydessä olevista tekijöistä on vain vähän näyttöön perustuvaa tutkimustietoa. Työuupumuksen monitahoisuus ja tarve huomioida sekä yksilöön, työuupumukseen että työhön liittyvät tekijät haastavat työuupuneiden työntekijöiden tukea työterveyshuolloissa ja työpaikoilla. Työhön paluun tuen käytännöt työterveyshuolloissa vaihtelevat ja tuki on epätasalaatuista. Lähiesimiehet koetaan keskeisiksi toimijoiksi työuupuneiden työntekijöiden tuessa, mutta he tarvitsevat myös itse tukea ja ohjausta, jotta kykenevät parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan työuupuneita alaisiaan.

Väitöstutkimus tuotti alustavan biopsykososiaalisen mallin työuupuneiden työntekijöiden tukeen. Mallia voidaan hyödyntää työterveyshuolloissa ja työpaikoilla kehitettäessä entistä toimivampia tukikäytäntöjä työuupuneille työntekijöille.

TtM Riitta Kärkkäisen väitöskirja Absence management and return-to-work support in job burnout tarkastettiin 7.6.2019 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Ulla Kinnunen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kimmo Räsänen Itä-Suomen yliopistosta.

Tekstilähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote

Tutustu väitöstutkimukseen:

Absence management and return-to-work support in job burnout

Kärkkäinen, Riitta

Itä-Suomen yliopisto, 2019

Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences.,511

Jaa tämä sivu

SuomiAreenan tilaisuus Porin kaupungintalon sisäpihalla, kameramies seisoo selin etualalla, taustalla keskustelijat.

SAMK mukana SuomiAreenassa avaruusteknologian, osaamisen ja kestävän tulevaisuuden teemoilla

SAMK on mukana SuomiAreenassa Porissa 23.–26.6.2026. SAMK osallistuu viikon aikana sekä Kansalaistorin ohjelmaan että SuomiAreenan suureen avaruuspäivään, jossa pohditaan avaruusteknologian mahdollisuuksia ja Suomen roolia alan tulevaisuuden menestystarinana.

Lähikuva: Pauliina Kesonen.

Syvennä palliatiivisen hoidon osaamista SAMKissa – moniammatillisuus on osa laadukasta hoitoa

Palliatiivinen hoito on tärkeä osa laadukasta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kun sairautta ei voida parantaa, hyvän hoidon ytimessä ovat elämänlaatu, oireiden lievitys, potilaan kuuleminen ja läheisten tukeminen. Samalla tarve osaaville, moniammatillisesti toimiville ammattilaisille kasvaa.

Katariina Yrjönkosken mukaan SAMKin vahvuus on kyky saada asioita liikkeelle.

Osaamisaluejohtaja Katariina Yrjönkoski näkee SAMKin rohkeana uudistujana

Katariina Yrjönkoski on ollut nyt muutaman kuukauden SAMKissa Teknologian ja merenkulun osaamisaluejohtajana. SAMK näyttäytyy hänelle modernina, ketteränä ja eteenpäin katsovana korkeakouluna, jossa yhteistyötä tehdään sekä talon sisällä että työelämän kanssa.