Rakennusinsinöörikoulutus vei uralla eteenpäin

Rakennusala oli Sami Korhoselle jo ennestään tuttu, mutta rakennusinsinöörikoulutus tarjosi mahdollisuuden edetä uralla. Kun työsopimus päättyi eikä jatkosta ollut varmuutta, Korhoselle avautui tilaisuus toteuttaa pitkäaikainen haave opiskeluista.

Mies seisoo rakennustyömaalla.
Rakennusala oli Sami Korhoselle tuttu jo aiemmin, mutta hän halusi kehittyä ja edetä urallaan. Insinöörikoulutus antoi siihen erinomaiset valmiudet.

Opinnot alkoivat avoimen AMK:n kautta noin 40-vuotiaana, ja matka jatkui päiväopiskelijana.

– Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Opiskelu aikuisiällä oli haasteellista, mutta motivaatio vei maaliin, Korhonen sanoo.

Vaikka rakennusinsinöörikoulutuksen tavoiteaika on neljä vuotta, Sami päätti alusta asti valmistua kolmessa vuodessa. Tämä onnistui hyvän suunnittelun ja tehokkaan opiskelutahdin ansiosta. Sami suoritti kursseja myös kesäisin ja harjoittelujen ohessa.

– Päätin heti alussa, että valmistun kolmessa vuodessa, ja pidin siitä kiinni. Hyödynsin verkkokursseja ja yhdistin eri vuosikurssien kursseja tehokkaasti, Korhonen kertoo.

Tärkein vinkki tehokkaaseen opiskeluun on selkeiden tavoitteiden asettaminen ja aktiivinen asenne. Arjen haasteet, perhe ja harrastukset vaativat oman aikansa, mutta vahva motivaatio auttoi saavuttamaan tutkinnon. Opiskelu ei ollut pelkkä muodollisuus, vaan se antoi aidosti eväitä työelämään ja oman osaamisen kehittämiseen.

Luonteva siirtymä työelämään

Opiskeluaika antoi vankan teoriapohjan ja syvensi aiemmin työelämässä karttunutta osaamista. Erityisen hyödylliseksi osoittautui Projektin johtaminen ja sopimustekniikka -kurssi, josta saatu tieto on ollut Samille arvokasta myöhemmissä työtehtävissä. Tärkeintä oli kuitenkin se, että teoriatieto ja käytännön kokemus tukivat toisiaan, sillä alalla tarvitaan monipuolista osaamista.

Valmistuminen sujui luontevasti, ja erityisen hienoa oli saada vakituinen työpaikka juuri sieltä, missä hän oli suorittanut harjoittelun, kesätyön ja opinnäytetyön. Jo opintojen aikana saadut kontaktit ja työkokemus helpottivat siirtymistä työelämään. Verkostoituminen osoittautui tärkeäksi osaksi työllistymistä, sillä opiskeluaikana luodut työelämäkontaktit edesauttoivat harjoittelu- ja työpaikan saamista.

– Verkostoituminen on tärkeää! Kukaan ei tule hakemaan kotoa töihin, vaan oma aktiivisuus ratkaisee. Omat kontaktini auttoivat työpaikan saamisessa, Sami toteaa.

Jaa tämä sivu

Fysioterapian opiskelijoita luokkatilanteessa Porin kampuksella.

Kevään yhteishaku päättyi − SAMKin hakijamäärä kasvoi

Yhteishaku ammattikorkeakouluihin on päättynyt. SAMKiin oli ensisijaisia hakijoita 3 856 ja hakemuksia yhteensä 12 067. Aloituspaikkoja kohti vetovoima oli keskimäärin 2,86 ensisijaista hakijaa.

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana (vas.) kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi ja tutkimuksen vararehtori Heikki Haaparanta SAMKista sekä palvelupäällikkö Jouni Stenfors ja toimitusjohtaja Tiina Äijälä Karhulinnasta.

Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus tukee aluekehitystä ja osaajien kasvua Satakunnassa

Lääkärikeskus Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus rakentaa osaamista, tukee aluekehitystä ja avaa opiskelijoille uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon kentällä.

Pirita Huhtasalo (vas.) työyhteisönsä tapaamisessa. Kuvassa oikealla yritysasiantuntija Mari Raukola Kankaanpään kaupungilta ja kehittämisasiantuntija Leena Saloniemi Leader Pohjois-Satakunnasta.

Pirita Huhtasalon YAMK-opinnot ovat loppusuoralla – työelämä ja opiskelu kulkevat käsi kädessä

Pirita Huhtasalo on valmistunut SAMKista aikanaan tradenomiksi ja on vuosien aikana täydentänyt osaamistaan monipuolisesti. Työn ohella Pirita suorittaa nyt SAMKin Tulevaisuuden johtamisen YAMK-tutkintoa, opinnot ovat nyt loppusuoralla.