YAMK-opinnäyte: Koulutuksen lisääminen ja avoin keskustelu merkittävimmät tekijät RAI-osaamisen kehittämisessä

Vanhustyön YAMK-tutkinnon kehittämistyönä selvitettiin tekijöitä, joilla motivoida hoitohenkilöstö parempaan RAI-tulosten hyödyntämiseen. Eikä turhaan, sillä vanhuspalvelulaki määrittelee RAI-välineistön pakolliseksi osaksi ikääntyneiden toimintakyvyn kartoitusta.

Kahdet kädet yhdessä jonkun sylissä.

Vanhuspalvelulaki uudistui 1.10.2020. Siksi ikääntyneiden toimintakykyä on täytynyt arvioida RAI-arviointivälineistöllä 1.4.2023 alkaen kaikissa ympärivuorokautista palveluasumista tuottavissa yksiköissä. Jotta hoitotyötä saadaan kehitettyä merkityksellisemmäksi ja asukaslähtöisemmäksi, on henkilöstön osaamista työvälineen käyttöön kehitettävä.

Kehittämistyön tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, joilla hoitohenkilökunta motivoituisi RAI-arvioiden hyödyntämiseen osana jokapäiväistä hoitotyötä. Kyselyyn osallistuneet toivat esille, että perehdyttämistä ja kouluttamista voidaan tehostaa paremmilla kirjallisilla ohjeilla, mutta myös saamalla ohjausta RAI-käsikirjan käyttöön. Yleisesti ymmärrys RAI:n merkityksestä oli kuitenkin yllätykseksi hyvällä tasolla.

Avoimella RAI-keskustelulla ja moniammatillisuudella tuloksiin

Lähiesihenkilön myönteinen suhtautuminen ja osaaminen työkalun käyttöön kannustavat ja motivoivat hoitohenkilöstöä hyödyntämään työkalun edut asukkaan hyväksi. Tämä johtaa työyhteisöissä avoimempaan keskusteluun arviointituloksista ja niiden hyödyntämisestä, joka kannustaa hoitohenkilökuntaa käyttämään työkalua rohkeammin ja monipuolisemmin. Työyhteisöissä aletaan siis puhumaan RAI:ta, joka lisää tietoisuutta arviointivälineistön pysyvyydestä osana jokapäiväistä hoitotyötä.

Eri ammattiryhmien osallistamisella voidaan arvioiden vaikuttavuutta lisätä huomattavasti. Vaikuttavuus ilmenee osaamisen lisääntymisenä ja monipuolistumisena, asukkaiden parempana hoivana, voimavaralähtöisenä hoitotyönä sekä avoimempana keskusteluna arvioista.

Ikääntyneiden hoivan merkitys kiteytyy asukaslähtöisyytenä ja yksilöllisyytenä, jossa kaiken keskiössä on ihminen ja hänen olemassa olevat voimavarat. Vanhoillisen suoriteperusteisen hoitotyön tulee siirtyä taka-alalle ja hoitajien löytää tie eettisyyteen ja sydämellä tekemiseen.

Lisätiedot:
Piia Pitkäpaasi
0400 502 511
pia.pitkapaasi@gmail.com Piia Pitkäpaasin kasvokuva.

Opinnäytetyön tekijä

Naantalilainen 49-vuotias Piia Pitkäpaasi kouluttautui 1990-luvun lopussa tradenomiksi. Hoivavietti ja eettisyys antoivat kimmokkeen jatkaa opintoja sairaanhoitajaksi (AMK) ja nykyisin työpäivät keskittyvätkin vanhustyön laadun kehittämiseen. Vapaa-ajallaan Piia nauttii kodin sisustamisesta ja luonnossa samoilemisesta.

Jaa tämä sivu

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana vasemmalta LähiTapiola Länsi-Suomen henkilöasiakkuuksien liiketoimintajohtaja Markus Suominen, SAMKin kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi ja osaamisaluejohtaja Jari Iisakkala sekä LähiTapiola Länsi-Suomen toimitusjohtaja Jussi Seppälä.

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK aloittavat kumppanuuden alueen osaamisen vahvistamiseksi

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on lisätä vuoropuhelua ja vahvistaa yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä.

Elisabet Vuorinen löysi sosiaalialan opintojen aikana intohimonsa luoviin menetelmiin.

Väyläopinnot johdattivat Elisabet Vuorisen luoviin menetelmiin

Elisabet Vuorinen työskenteli Porin kaupungilla kunnossapidon tehtävissä, kun työyhteisöön tuli määräaikaisia tukityöllistettyjä työntekijöitä erilaisista elämäntilanteista. Hän huomasi, ettei kohtaamisen ja ohjauksen tuki aina riittänyt.

Andrea Kovalova löysi opintojen aikana kiinnostuksensa datan ja teknologian parista.

Kansainväliset osaajat vahvistavat Satakunnan työelämää

SAMKissa on systemaattisesti lisätty kansainvälisten tutkintojen määrää pian kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä opiskelijoita on sadasta eri kansalaisuudesta.