Kuvataiteilija Jussi Matilainen syvensi teoreettista osaamistaan yamk-tutkinnolla

– Sain kuvataiteen ylemmästä AMK-tutkinnosta lisävalmiuksia tuottaa akateemisempaa tekstiä ja hallita isompia lähdekokonaisuuksia ja muita taitoja, joita perustutkinnossa ei minun opiskeluaikanani painotettu, Jussi Matilainen kertoo.

Kuvataiteilija Jussi Matilainen
Jussi Matilainen on yksi taiteilijaryhmä T.E.H.D.A.S. ry:n jäsenistä.

Jussi Matilainen on yksi taiteilijaryhmä T.E.H.D.A.S. ry:n jäsenistä

Kuvataiteilijana työskentelyn lisäksi Jussi opettaa Kankaanpään taidekoulussa (SAMK) perspektiivioppia, sommittelua ja jonkin verran myös esitystaidetta.

Ammatinvalinta oli selviö

Jussi Matilaiselle ammatinvalinta oli lapsesta asti selvä ja hän lähti heti lukion jälkeen Kankaanpäähän opiskelemaan kuvataidetta. 90-luvun lopulla Kankaanpäässä ei juuri ollut mediataiteen opetusta, joten hän valmistui perinteisesti taidemaalariksi, jota kiinnosti jo tuolloin abstrakti ilmaisu, geometria ja kuvien olemus ja jatkuvuus isommissakin sfääreissä.

– Valmistumisen jälkeen päädyin esitystaiteen pariin ja digitaalinen liikkuva kuva tuli minulle sen kautta läheiseksi, ensin osana jotain esitystä ja siitä etenin edelleen mediataiteen pariin.

Ylempään AMK-tutkintoon Jussi hakeutui saadakseen lisäpätevyyttä opettajan tehtävään.

– Kun perustutkinnosta oli jo aikaa, oli mukava palata hetkeksi taas opintojen ääreen.

Modernin sirpaleita ja representaation haastajia

Taiteen opetuksessa korostuu Jussin näkemyksen mukaan performatiivisuus, se ei ole tiedon representaatioiden siirtämistä vaan enemmän aktiivinen prosessi, missä tietoa tuotetaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

– Näitä ajatuksia koostin opinnäytetyöhöni. Itse kirjoitusprosessi oli minulle samalla myös oman ajattelun jäsentämistä opetustyötä varten. Toki se varmaan on vaikuttanut välillisesti myös omaan taiteelliseen työskentelyyni.

Kenelle kuvataiteen ylempi AMK-tutkinto sopii?

Jussi suosittelee tutkintoa erityisesti sellaisille taiteilijoille, jotka ovat jääneet kaipaamaan teoreettisempaa ajattelua työskentelynsä tueksi. Se ikään kuin tukee materiaalista ja tekniikkalähtöistä työskentelyä. Opinnoissa tietysti oletetaan, että henkilökohtainen praktiikka on jo kunnossa, kun lähdetään suorittamaan ylempää tutkintoa.

Aikaisempaan verrattuna aiheet löytyvät nyt lähempää ja ovat henkilökohtaisempia.

Oma taiteilijuus kaksijakoinen

Kuvataiteilijana Jussi Matilaisen työskentely on kaksijakoinen. Hän työskentelee sekä ryhmän kanssa että yksin.

– Kuulun T.E.H.D.A.S. ry:n, joka on taiteilijaryhmä, joka tuottaa kollektiivisia projekteja, joissa yksilöllinen taiteilijuus sulautuu kumppanien taiteilijuuksiin ja jossa ei tuoda esille yksilöteoksia vaan kollektiivisia kokonaisuuksia.

Toinen puoli on henkilökohtaista työskentelyä.

– Viimeisten vuosien aikana olen ehkä käpertynyt enemmän itseeni ja kiinnostunut pienistä asioista, mitkä ovat välittömästi oman elämänpiirin osia ja joilla on henkilökohtaista merkitystä. Olen kuvannut esimerkiksi kotona olevia asioita ja luontoa.

Teokset ovat digitaalisesti tuotettuja printtiteoksia, tietokoneanimaatiota ja videotyöskentelyä.

– Tapani työskennellä tuottaa yleensä paljon materiaalia ja useita erilaisia versioita, valmiiksi teokseksi ne kasaantuvat aina uudelleen riippuen tilasta, tekniikasta ja esityskontekstista. Erilaiset tilat ja tilan kuvaamiseen liittyvä problematiikka on ollut muutenkin toistuva teema työskentelyssäni. Päädyn useimmiten videotyöskentelyssäni kiertävään rakenteeseen ilman havaittavissa olevaa alkua tai loppua, harvemmin tuotan kertovia, draamallisia kokonaisuuksia, Jussi kertoo.

Tutustu Jussi Matilaisen teoksiin YouTubessa

LUE LISÄÄ KUVATAITEILIJA YLEMPI AMK -TUTKINNOSTA

 

Jaa tämä sivu

Raumalla sijaitsee keltainen taidetalo, jossa on RaumArsin toimintaa.

Satakunnan taidetoimintaa edistävä ja elävöittävä yhdistys RaumArs alkaa tukea SAMKista valmistuneita kuvataiteilijoita

RaumArs ry alkaa tukea SAMKista valmistuneita kuvataiteilijoita tarjoamalla heille näyttelytilaa uudessa Taidetalo RaumArsissa vuoden 2026 alussa. Suunnitelmissa on jatkaa yhteistyötä myös tulevaisuudessa.

Sopimuksen allekirjoitustilaisuuteen osallistuivat SAMKin kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi (vas.), Valmetin kuivauskoneyksikön johtaja Sanna Röyskö, SAMKin osaamisaluejohtaja Heikki Haaparanta sekä Valmetin teknologiapäällikkö Janne Suonperä.

Valmet ja SAMK syventävät yhteistyötään – tavoitteena tukea tulevaisuuden osaamista

Valmet ja SAMK ovat solmineet uuden kumppanuussopimuksen, joka avaa entistä parempia mahdollisuuksia opiskelijoille. Sopimuksen myötä osapuolet vahvistavat yhteistyötään monialaisen tekniikan osaamisen, tutkimusprojektien ja työelämälähtöisen oppimisen alueilla.

SAMKissa vietettiin lukuvuoden yhteistä valmistumisjuhlaa, publiikkia.

SAMKissa vietettiin valmistumisen juhlaa – Katso kuvagalleriat eri kampuksilta

SAMKin valmistumisjuhlaa eli publiikkia vietettiin viime viikolla. Juhlaan olivat tervetulleita kaikki lukuvuoden 2024–2025 aikana valmistuneet tai valmistuvat opiskelijat ja heidän läheisensä.