Digitaaliset kärkijoukot: Mahdottomasta mahdolliseksi

Jatkuvan oppimisen digitaaliset kärkijoukot saivat yhteisessä koulutuksessa tuoreet julkaisut käsiinsä. Artikkelissa haastateltu Milka Vahtoranta on kuvassa keskellä.

SAMKissa koottiin muutama vuosi sitten ryhmä eri alojen asiantuntijoita, jotka olivat kiinnostuneita verkko-opetuksen monista mahdollisuuksista. Tätä joukkoa kutsutaan jatkuvan oppimisen digitaalisiksi digikärkijoukoiksi.

– Olemme yhdessä selvittäneet, mitä erilaisia vaihtoehtoja on toteuttaa opintoja verkossa suurille opiskelijamäärille, kertoo kärkijoukoissa mukana ollut lehtori Teemu Santanen.

Digitaalisille kärkijoukoille järjestettiin aluksi koulutuksia, joissa tutustuttiin muun muassa erilaisiin teknisiin ratkaisuihin.

– Erilaisia vaihtoehtoja on paljon. Jokaiselle osa oli tuttuja, mutta iso osa ei ollut. Perehdyimme niiden käyttöön ja pohdimme, miten niiden käyttö sopii omaan opetukseen, hän sanoo.

Kun välineet olivat tuttuja, aloitettiin nonstop-opintojaksojen suunnittelu.

– Tässä vaiheessa mukaan tuli vertaissparraus, joka oli tosi arvokasta. Mukana oli joukko pedagogeja, jotka arvioivat, miten hallitset mahdollisesti tosi isoakin ryhmää, miten annat palautetta, miten ohjaat opiskelijaa.

Lujuusoppia nonstopina verkossa

Santanen toteutti online-pilottina lujuusopin opinnot. Opiskelijoita toteutuksella oli noin 200.

– Se on laskentapainotteinen ja suhteellisen haastava opintojakso. Aluksi oli täysin perusteltuja epäilyksiä, soveltuuko tällainen opintojakso lainkaan toteutettavaksi verkko-opintoina.

Hän sanoo, että matemaattisten aineiden opettajat painivat samantyyppisten asioiden kanssa: miten tehdä matemaattisia tehtäviä verkko-opintoina tai miten saada tehtäviin variaatiota.

– Pohdimme myös esimerkiksi sitä, millä visuaalisilla ja teknisillä tavoilla opiskelijaa voidaan kannustaa jatkamaan opintoja, vaikka se voi olla aika yksinäistä puuhaa.

Santanen on saanut opintojaksosta hyvää palautetta. Osalle opiskelijoista opiskelutapa on sopinut hyvin, osa on kaivannut perinteisempää opetusta. Hän sanookin, että myös luokkaopetuksella on paikkansa.

– Onhan se haaste, että normaalisti luokkahuoneessa näkee opiskelijan katseesta, että hän ei ymmärrä jotain. Verkossa tätä ei näe. Vuorovaikutusta ei varmaan koskaan saada samanlaiseksi verkossa.

Hän uskoo, että jatkossa erilaisia opetustoteutuksia käytetään erilaisiin tarpeisiin.

– On hyvä varautua, kun emme tiedä, mitä opetus on vaikka vuonna 2030. Jatkossa verkossa on varmasti enemmän valtakunnallisia opintoja. Uskon, että laadukkaat opinnot pärjäävät kilpailussa, Santanen pohtii.

Osaamisen mittaaminen tuo haasteita

Lehtorina SAMKissa toimiva Milka Vahtoranta kiinnostui digitaalisista kärkijoukoista kuultuaan huhua niiden perustamisesta.

– Kukaan ei oikein tiennyt, mistä oli kyse. Verkkopedagogiikkahan meillä oli olemassa, mutta massatoteutuksia ei oltu kovin paljon tehty.

Milka Vahtorannan toteuttama opintojakso oli ”Yrityksen kirjanpito ja talousraportointi”. Ilmoittautumisia online-pilotille oli reilut 400.

Vahtorannan mielestä tämä kokonaisuus sopii hyvin verkkoon.

– Koska tämä on koettu vaikeaksi opintojaksoksi, tämä jää helposti rästiin. Kun opinnot on rakennettu verkkoon hyvin, niitä voi käydä läpi omassa tahdissa.

Vahtorannalla oli sopivia materiaaleja olemassa jo valmiiksi, mutta haasteena oli erityisesti opiskelijan osaamisen mittaaminen. Siihen hän käytti suunnittelussa paljon aikaa, koska halusi tehdä osaamisen mittaamisestakin laadukasta.

Suunnittelu ja arvioinnin rakentaminen on ollut todella työllistävää. Vahtoranta sanookin kehittävänsä esimerkiksi arviointia koko ajan. Myös haasteita on ollut.

– Tekniikka tuo mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, esimerkiksi palvelinpäivitysten ja tietoturvaan liittyvien asioiden vuoksi. Emme myöskään tiedä, miten kaikin tavoin esimerkiksi automatiikkaa voi käyttää. Mahdollisuuksia on niin valtavasti.

Luovuus ratkaisee

Vahtoranta ei koe omaan tahtiin suoritettavissa verkko-opinnoissa ongelmana vuorovaikutuksen puutetta. Opiskelija saa esimerkiksi palautetta. Tehtävissä saa oikean vastauksen automaattisesti, kun on antanut oman vastauksen. Toki opettajaan voi ottaa yhteyttä, jos on ongelmia.

Vahtoranta sanoo, ettei suosittele nuorille verkko-opetusta pääsääntöisinä opintoina.

– Nuoret kaipaavat sosiaalista kanssakäymistä ja vertaistukea, joita ei tällaisissa verkko-opinnoissa pysty koskaan tarjoamaan. On kuitenkin hyvä, että opiskelijoille tarjotaan joustavampia opintopolkuja erilaisiin elämäntilanteisiin.

Digitaalisuudella Vahtoranta näkee tulevaisuudessa vielä nykyistä suuremman merkityksen. Työelämäkin muuttuu koko ajan, joten opetuksen on luonnollisesti myös muututtava.

– Toivon, että emme kuitenkaan opeta jatkossa pelkästään isoja massoja. Jatkossa teemme ehkä luokkaopetuksessa vielä enemmän vuorovaikutteisuutta vaativia asioita, ehkä yhdistämme näitä opetustapoja. Toivottavasti kohtaamiset säilyvät jatkossakin.

Mitä tahansa on Vahtorannan mukaansa tehtävissä, kun käyttää tarpeeksi luovuutta.

– Ja pitää ajatella sen vanhan boksin ulkopuolelta. Sitä olen paljon miettinyt, että miksi en tehnyt tätä jo kymmenen vuotta sitten, hän naurahtaa.

Lisätiedot:

Ohjauksen ja opetussuunnitelmatyön koordinaattori, lehtori Linna Mari. p. 044 710 3472, mari.linna@samk.fi

Lue lisää julkaisusta Rohkeasti uuden äärellä – SAMKin Jatkuvan oppimisen digitaaliset kärkijoukot

Jatkuvan oppimisen digitaaliset kärkijoukot

Hankkeessa toteutettiin koulutuspäiviä ja opettajan omaa kehittämistyötä, jossa opettaja kehitti vähintään yhden oman opintojaksonsa nonstop-toteutukseksi. Toteutukset olivat auki paitsi SAMKin opiskelijoille, myös CampusOnlinen ja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Osallistujajoukko jakoi tietouttaan myös muillle samkilaisille. Samalla haettiin kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista toteuttaa jatkossa vastaavia kokonaisuuksia.

Kuvassa vasemmalla artikkelissa haastateltu Teemu Santanen.