Sanni Tuomisen opinnäytetyö: Alpakat auttoivat kehitysvammaisia kontaktiin ja omatoimisuuteen

Sosionomiopiskelija Sanni Tuominen teki opinnäytetyönsä eläinavusteisesta toiminnasta Satasairaalan sosiaalipalvelujen kanssa porilaisella alpakkatilalla.

Puolilähikuva jutun naisesta taulun edessä.
Sanni Tuomisen kuvaan saatiin luoviin menetelmiin sopiva tausta Galleria Taidekäytävästä – haastattelijan lieväksi pettymykseksi ei alpakoita.

Sanni Tuomisen kuvaan saatiin luoviin menetelmiin sopiva tausta Galleria Taidekäytävästä – haastattelijan lieväksi pettymykseksi ei alpakoita. Sanni Tuominen toteutti opinnäytetyönsä käytännössä Satasairaalan hankkeessa Porin Ahlaisissa toimivalla alpakkatilalla. Hankkeessa haettiin uutta näkökulmaa kuntoutukseen. Tavoitteet liittyivät erityisesti tunteisiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
– Kuntoutumisen edistyminen oli hidastunut, haluttiin katsoa, voisiko sitä ”tönäistä” eteenpäin. Mitä ilmeisimmin voi.
– Pelkkiä positiivisia kokemuksia – huomattiin selkeitä muutoksia jo näin lyhyessä ajassa.

Kolmen nuoren asiakkaan ryhmä tuli kahdesta eri kuntoutusyksiköstä ja heillä oli alpakkatilalla viisi toimintakertaa.

2 alpakkaa, etualalla pieni katsoo kohti
Alpakkatilalla kohdattiin myös aivan hiljattain syntynyt pikkualpakka.

Onnistumisen ja ryhmään kuulumisen kokemukset

Tuominen kertoo asiakkaasta, joka tuli mukaan tutun ohjaajansa kanssa ja sivuutti muut ihmiset, mutta alkoi kerta kerralta enemmän ottaa kontaktia muihin. Toisesta tuli oma-aloitteinen: hän tiesi mitä tehdään, oli avulias ja nautti siitä, että sai tehdä tallitöitä.

Ainoa havaittu negatiivinen asia asiakkaille oli vain harrastuksen lyhyys: he olisivat halunneet sen jatkuvan.

– Tuli onnistumisen kokemuksia ja ryhmään kuuluminen, Tuominen summaa.

Kehittämisideoita kyllä tuli: esimerkiksi se, että alpakoita olisi mukana vähemmän ja kaikki olisivat molemmin puolin tutumpia. Muutenkin kokeilun pohjalta toimintaa olisi helppo kehittää edelleen.

Mitä tilalla tehtiin?

Tilalla tehtiin tavallisia asioita: Ruokittiin eläimiä, vietiin niitä lenkille, tehtiin tallitöitä. Lisäksi tehtiin neulahuovutusta ja kehrättiin alpakanvillaa. Jokaisen kerran päätteeksi kahviteltiin ja syötiin välipala yhdessä. Päivän tapahtumista ja seuraavasta kerrasta juttelu oli tärkeä siirtymä: toistuvuus toi kaikille tiedon siitä, mitä tapahtuu. Kahvittelu tarkoitti, että seuraavaksi lähdetään kotiin.

Opinnäytetyötään varten Tuominen haastatteli asiakkaita ja mukana olleita toiminnallisen kuntoutuksen ohjaajia. Hän toivoo, että eläinavusteisen toiminnan mahdollisuuksia huomattaisiin.
– Kun näin lyhyessä ajassa voi havaita näin paljon muutoksia, niin mitä jos tällainen jatkuisi pidempään?

Eläinten hyvää tekevä vaikutus tiedetään, mutta tieteellistä tutkimustietoa ei Tuomisen mukaan vielä ole paljoa.

Mielenkiinto eläinavusteisuuteen heräsi jo laamojen kanssa

Sanni Tuominen on aiemmin tehnyt eläinavusteista työskentelyä vapaaehtoistyönä Pirkanmaalla: erityislasten kanssa laamatilalla ja samoin laamojen kanssa vanhainkodissa. Välillä Tuominen hylkäsi eläinavusteisuuden opinnäytetyöaiheena, mutta kuinka ollakaan: Opintojen viimeisellä harjoittelujaksolla Satasairaalan sosiaalipalveluissa hän oli sopivasti palaverissa, jossa puhuttiin eläinavusteisen kuntoutuksen hankkeesta. Siitä opinnäytetyö lähti käyntiin.

Jatkossakin Tuomista kiinnostaa eläinavusteisuus, samoin liikunnan ja luovien menetelmien käyttö – ja kehittämistehtävät.

Lue opinnäytetyö Theseuksesta

Jaa tämä sivu

SAMKin opiskelijoita Porin kampuksen kirjastossa.

Kevään yhteishaku avaa tien oikeustradenomiksi

SAMK laajentaa koulutustarjontaansa uudella oikeustradenomin hakukohteella. Opinnot suoritetaan kokonaan verkkototeutuksena, mikä mahdollistaa opiskelun esimerkiksi työn tai muun elämän rinnalla. Oikeustradenomin opinnoissa perehdytään useisiin eri oikeudenaloihin sekä julkisoikeuden että yksityisoikeuden puolelta.

Jonna Yli-Anttila astuu ambulanssin kyytiin.

Sairaanhoitajan koulutus avasi ovet työelämään ja loi hyvän pohjan jatkokoulutukselle

Jonna Yli-Anttila työllistyi heti harjoittelun päätteeksi Satasairaalan päivystykseen sairaanhoitajan tehtäviin. Siellä vierähti lähes kymmenen vuotta, jonka jälkeen hän päätti jatkokouluttautua ensihoitajaksi. Nykyisin hän työskentelee ambulanssissa hoitotason ensihoitajana.

Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Nina Pere (vas.) ja Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Nore antoivat auditoinnin tunnustuksen SAMKin rehtori, toimitusjohtaja Jari Multisillalle.

Työelämäauditoinnit tuovat yritykset ja koulutuksen saman pöydän ääreen Satakunnassa

Satakunnassa on käynnistetty uusi toimintamalli, jolla vahvistetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. SAMK sekä Rauman ja Satakunnan kauppakamarit ovat toteuttaneet alueen ensimmäiset työelämäauditoinnit, joissa yritysten edustajat arvioivat ja kehittävät korkeakoulun työelämäyhteyksiä.