SAMK vastaa työvoimapulaan – valtavasti kansainvälisiä osaajia tulossa työelämään

SAMKissa on systemaattisesti lisätty kansainvälisten tutkintojen määrää vuodesta 2017 alkaen. Tällä hetkellä opiskelijoita on 80:sta eri kansalaisuudesta.

Ryhmä kansainvälisiä opiskelijoita tutustuu teollisuusyritykseen.

SAMKin kansainväliset tutkinto-opiskelijat kävivät tutustumassa Huittisissa oleviin yrityksiin ja yrityselämään.

– Olemme varmaankin Satakunnan kansainvälisin organisaatio siinä mielessä, että tuomme tänne valtavasti kansainvälisiä osaajia, kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö Ari-Pekka Kainu.

SAMKin strategiseksi tavoitteeksi on muun muassa asetettu, että yli 20 prosenttia aloituspaikoista on kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa ja koulutusviennin volyymi on yli puoli miljoonaa euroa. Koulutusvientiä on myös lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden saapuminen Suomeen.

SAMKiin perustettiin koulutusvientitiimi muutama vuosi sitten vastaamaan muun muassa strategisiin tavoitteisiin.

Tavoite kansainvälisten opiskelijoiden määrästä ylitettiin

– Ensin tiimin toiminnan pääpaino oli siinä, että pohdittiin englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia ja sitä, miten saamme kansainvälisiä opiskelijoita SAMKiin.

Tiimi asetti tavoitteen saada vuoteen 2024 mennessä 500 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Tavoite ylitettiin kirkkaasti, kun jo vuonna 2022 SAMKiin saapui 650 kansainvälistä opiskelijaa eri tutkinto-ohjelmiin.

– Olemme myös aktiivisesti mukana kansallisissa ja kansainvälisissä kehittämisryhmissä, joissa on käyty hyvää vuoropuhelua opiskelijan kehityskaareen liittyen, Kainu kertoo.

SAMKiin tulee jonkin verran myös sellaisia opiskelijoita, joilla on jo omasta maasta bachelor-tutkinto, mutta he haluavat tulla Suomeen päivittämään osaamisensa eurooppalaiseksi. Suuri osa opiskelijoista haluaisi jäädä valmistumisen jälkeen Suomeen.

– Osalla on myös perhe mukana, joten se on tietysti myös osoitus kiinnostuksesta jäädä, Kainu sanoo.

Kansainväliset osaajat avaavat yrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia

Yhteiskunnan palveluja on kehitetty työperäisen maahanmuuton näkökulmasta, mutta koulutusperäisen maahanmuuton osalta tilanne ei ole vielä niin hyvä.

– Olemme käyneet paljon keskustelua eri tahojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti, jotta palveluista saataisi yhä kansainvälisempiä, Kainu pohtii.

Tällä hetkellä suurimmat paineet liittyvät opiskelijoiden valmistumisajankohtaan.

– On ensiarvoisen tärkeää saada opiskelijat harjoitteluihin, tutustumaan työelämään ja myöhemmin töihin. Seuraavaksi alamme seuraamaan työllistymistä.

Kainu muistuttaa, että lähitulevaisuudessa Suomessa on sellainen työvoimapula, että kansainvälisiä osaajia tarvitaan.

– Kansainväliset osaajat avaavat yrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös Satakunnan ja Suomenkin ulkopuolelle, hän sanoo.

Lue lisää SAMKin strategiasta Maapallon kartta sinisellä pohjalla.

Ykkössija kansainvälisyydessä AVOP-kyselyssä

SAMK saavutti ykkössijan AVOP-kyselyssä teemassa Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja kieliopinnot. Teeman osalta kysyttiin opiskelijoiden mielipidettä muun muassa SAMKin monikulttuurisessa työympäristössä toimimisen valmiuksiin, kieliopintoihin, vieraskieliseen opetukseen ja kansainväliseen harjoitteluun liittyen. AVOP on ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen kysely, johon vastaavat valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat.

Jaa tämä sivu

Kolme SAMKin opiskelijaa poseeraa violetin seinän edessä.

Vuoden 2023 menestystarinat julkaistu – Uusi Agora-lehti ilmestyi

Vuoden 2023 menestystarinat on julkaistu SAMKin sidosryhmälehti Agoran uusimmassa numerossa. Agora on ilmestynyt painettuna ja sen voi lukea myös verkossa.

SAMKin Youtube-kanava.

SAMK mukana TKI-kärjet 2024 -kilpailussa kahdella videolla

Valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen TKI-kärjet-kilpailu järjestetään jälleen maaliskuussa 2024. SAMK osallistuu kilpailuun kahdella kilpailuvideolla, joilla esitellään tutkimustoimintaamme.

Henna Kyhä istuu keltaisella tuolilla.

Tutkimuspäällikkönä työikäisten hyvinvoinnin asialla

SAMKissa toimii nyt Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus. Keskuksen toiminta keskittyy satakuntalaisten työntekijöiden hyvinvointiin ja sen myötä maakunnan työvoiman saatavuuden haasteisiin. Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskusta vetää tutkimuspäällikkö ja kasvatustieteen tohtori Henna Kyhä.