RoboAI-viikko: FinDrones2020-konferenssi – lisää tehokkuutta ja kilpailukykyä drooneilla

Toista kertaa järjestettävä FinDrones2020-konferenssi yhdistää kaksi maailmaa: maanviljelijät ja teknologiatutkijat, joiden voi olla vaikea löytää yhteistä kontaktipintaa.

Tutkija Petri Linna, kuvituskuva.

– Konferenssiin saapuneiden abstraktien pohjalta on noussut viisi pääteemaa: maatalouden konseptit, maatalouden kenttäkokeilut, metsätalous ja maisemanhoito, drooni-teknologia ja tuki sekä koulutus, kertoo tapahtuman järjestäjä Petri Linna.

– Haasteena on saada tarpeeksi käytännönläheisiä puheenvuoroja, aiheet pysyttelevät usein liiaksi siellä tutkimusmaailmassa. Toivottavasti verkkotapahtumaan osallistumisen helppous ja tilaisuuden jälkikäteen katsomisen mahdollisuus lisää osanottajien määrää, vaikka uudet ideat kahvipöytäkeskusteluissa menetetään, toivoo Tampereen yliopiston projektipäällikkö ja tapahtuman järjestäjä Petri Linna.

drooni, kuvituskuva

Haastattelua tehdessä konferenssiin oli saapunut jo 15 abstraktia, mutta järjestäjät päättivät vielä antaa tutkijoille lisäaikaa 30.9. asti. Aihealueita ei ole teemallisesti rajattu, kunhan ne koskevat jotakin kolmesta sektorista: drooniteknologian soveltamista metsätaloudessa, maataloudessa tai teollisuudessa, tai sitten aivan uusia teknologioita hyödyntämällä sijoittuen nykyaikaan tai tulevaisuuteen.

Rohkeasti kohti uusia toimintatapoja

Suomalaisessa maataloudessa käytetään teknologiaa apuna vielä yllättävän heikosti, vaikka löytyy halua kehittää toimintatapoja.

– Esimerkiksi puimurissa käytettäviä satokartottimia löytyy Satakunnasta vain ehkä kymmenkunta, Linna huomauttaa. Eli käytännössä ainoa laite, jolla voi laskea panos/tuotos-suhteen kullekin pellon alueelle.

Drooneja hyödyntämällä voidaan saada lisää tehokkuutta maatalouteen: hyvänä lähitulevaisuuden esimerkkinä kasvinsuojelun täsmäruiskutukset sekä lannoituksen säätäminen droonin tuottaman datan perusteella. Lisäksi Tampereen yliopistossa on kehitetty yhteistyössä MTechin kanssa droonin dataan perustuvaa satoennustemallia.

Pauliina Laitinen, kuvituskuva
FinDrones2020-konferenssin keynote-puhuja Pauliina Laitinen edistää kestävää kasvinsuojelua ylitarkastajana Tukesissa. Hän kehittää mm. kasvinsuojelun koulutus- ja tutkintojärjestelmää sekä ruiskuntestaustoimintaa.

– Verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan, Suomessa yhtä satokautta kohti investoinnin määrä voi tuntua yrittäjästä liian suurelta ja riskinkantokyky voi olla heikko. Maatalousyrittäjien avuksi tulevat tässä kohtaa erilaiset teknologiahankkeet, joiden avulla toimintaa pääsee testaamaan. Tarvitaan rohkeutta kokeilla jotain uutta, sanoo tapahtumaa SAMKin puolelta järjestävä projektipäällikkö Timo Kerminen.

Metsätaloudessa teknologian hyödyntäminen on pidemmällä, esimerkiksi satelliitteja on käytetty jo pitkään.

Asiantuntijat äänessä

FinDrones2020-konferenssissa esiintyvistä keynote-puhujista Pauliina Laitinen ja Antti Lipasti ovat kasvinsuojelussa käytettävien droonien asiantuntijoita.

– Kasvinsuojelun ruiskudroonit on merkittävä tulevaisuuden juttu. Siinä on ajatuksena, että ruiskutukset toteutetaan drooneilla, mutta Suomen lainsäädäntö on osin vielä esteenä. Lisäksi Suomessa droonin pitää olla aina näkyvissä ja omassa hallinnassa, joten sitä ei voida täysin automatisoida, Linna selvittää.

Keynote-puhuja Jonas Stenberg on robotiikan ja droonien yhdistämisen asiantuntija ja tanskalaisella Jesper Cairo Westergaardilla on paljon käytännön kokemusta droonien käytöstä kentältä.

FinDrones2020-konferenssi RoboAI-viikolla 12.11. klo 8.30-18.

Ilmoittaudu tapahtumaan!

Kiinnostaako yritystäsi osallistua FinDrones2020-konferessiin näytteilleasettajana? Voitte toimittaa 10-15s videomainoksen, joka näkyy online-tapahtuman tauoilla osallistujille. Ilmoittaudu (sivustolla elomake.samk.fi) ja toimita materiaali annettujen ohjeiden mukaisesti.

Lisätietoja tapahtumasta:

RoboAI:n verkkosivuilta

FinDrones2020-konferenssin verkkosivuilta

FinDrones2020-konferenssin järjestää Satakunnan alueen maatalouden kehittämiseen pyrkivät PeltoAI ja Bioeväät -hankkeet. Hankkeita rahoittavat Satakuntaliitto EAKR-rahastosta sekä Satakunnan ELY-keskus euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hankkeita koordinoi Pyhäjärvi-instituutti. Partnerina Tampereen yliopisto, Porin yksikkö.

Lisätiedot:

Petri Linna
p. 045 183 9630
petri.linna@tuni.fi Timo Kerminen
p. 044 710 3311
timo.kerminen@samk.fi

tapahtuman logot

Jaa tämä sivu

SAMKissa on tällä hetkellä kymmenen laillistujaa, joille on tehty henkilökohtaiset opetussuunnitelmat. Artikkelissa haastateltu Getrude Kamamba on kuvassa "tutkittavana".

Kansainvälisille sairaanhoitajille sujuvampi tie suomalaiseen työelämään

Suomalaisen terveydenhuollon osaamista vahvistetaan uudenlaisella yhteistyöllä. SAMK on mukana hankkeissa, joissa kehitetään toimintamalleja EU/ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille henkilöille.

Susanna Kunvik (oikealla) toimii SAMKissa erikoistutkijana sekä projektipäällikkönä RAVI- ja Mind Nutrition tutkimushankkeissa. Kuvassa myös Mind Nutrition -tutkimushankkeen tutkija ja ravitsemusasiantuntija Elina Nevala.

SAMKin erikoistutkija Susanna Kunvik mukana luomassa Suomeen ensimmäistä työikäisten ruokasuositusta

Suomeen laaditaan ensimmäistä kertaa työikäisten ruokasuositus, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisten työikäisten terveyttä ja työkykyä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nimeämä työryhmä on aloittanut suositusten valmistelun, ja mukana on myös SAMKin erikoistutkija Susanna Kunvik.

CERNin edustajat Jan Janke (vasemmalla) ja Matthias Braeger saapuivat Poriin viime vuoden lopulla tutustumaan tiloihin ja keskustelemaan tapahtuman järjestelyistä. Kuvassa myös tapahtumaa koordinoiva opettaja Sara Kfouri Koskinen SAMKIsta.

CERN Spring Campus ensi kertaa Suomeen – SAMK isännöi tapahtumaa toukokuussa

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN järjestää vuotuisen CERN Spring Campus -tapahtuman ensi kertaa Suomessa. Toukokuussa 2025 SAMK isännöi tätä merkittävää kansainvälistä tapahtumaa, joka keskittyy tietojenkäsittelytieteisiin ja moderniin teknologiaan.