Hyvinvointiteknologian koulutus kulkee digitaalisen tiedon ja palvelujen aallonharjalla

Tutkinto-ohjelman erityisyytenä on monialainen sisäänotto. Tutkijayliopettaja Sari Merilampi sanoo sen olevan koulutuksen yksi keskeinen kulmakivi.

– Vaikka koulutukseen hakeudutaan erilaisilla taustoilla, tarkoitus on oppia ymmärtämään samaa asiaa eri näkökulmista, hän kertoo.

Koulutukseen voi hakeutua esimerkiksi erilaisilla sosiaali- ja terveysalan tutkinnoilla tai yhtä lailla insinööri- tai tradenomitaustalla. Erilaisten palvelujen kehittämisessä tarvitaan joka tapauksessa monialainen ymmärrys.

– Koulutuksessa ollaan myös vähän epämukavuusalueella. Tärkeää on esimerkiksi ymmärtää se, mitä ei ymmärrä, Merilampi muistuttaa.

Hakijoista suurin osa on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

–  Sosiaali- ja terveysalan kentällä tunnistetaan erityisen hyvin tämän koulutuksen tuoma osaaminen, kun siellä puhutaan paljon esimerkiksi alan digitalisaatiosta. Insinööritaustaiset henkilöt, jotka hakevat koulutukseen, ovat usein sellaisia, jotka haluavat hakeutua merkityksellisempään työhön.

Myös liiketalouden alan ihmisiä on hakeutunut koulutukseen, koska siihen liittyy myös palvelumuotoilua ja liiketalouden lainalaisuuksien ymmärtämistä.

Hyvinvointianalyytikko palvelee moniammatillisessa tiimissä

Koulutuksessa on tällä hetkellä kaksi erilaista suuntautumisvaihtoehtoa.

Hyvinvointianalyytikon pätevyyteen oikeuttava ”Hyvinvointianalyytikko digitaalisen tiedon asiantuntijana” -suuntautuminen järjestetään ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Tarve koulutukseen on noussut kentän tarpeista. Suuntautuminen toteutetaan yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutusta suoritettaessa tärkeää on ymmärtää, mihin kaikkeen sosiaali- ja terveysalalla kerättyä dataa voidaan hyödyntää. Tietoa voidaan hyödyntää paitsi asiakasymmärryksen lisäämiseen, myös tiedolla johtamiseen, esimerkiksi erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen liittyen.

– Hyvinvointianalyytikon toimenkuvaa ei tunneta vielä kovin hyvin, joten sekä koulutus että työ ovat enemmän tai vähemmän pioneeritoimintaa. Koska koulutus on uusi, mitään tähän liittyvää tietoa ei ole tai tule mistään ikään kuin annettuna. Koulutuksen aikana pohditaan yhdessä, mihin ja miten tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi omassa työssä.

Merilampi muistuttaa, että hyvinvointianalyytikko ei pysty toimimaan yksin, vaan analytiikan tulosten tulkintaan ja käyttöönottoon tarvitaan myös moniammatillista yhteistyötä. Merilampi huomauttaa, että hyvinvointianalyytikon tehtäväkenttä on erittäin laaja.

– Nykyään ihmisistä jää paljon datajälkiä. Tiedämme koko ajan enemmän esimerkiksi geeneihimme ja elintapoihimme liittyvistä riskeistä. Näitä olisi todella hyödyllistä hyödyntää nykyistä enemmän, Merilampi visioi.

Turvallisia ja älykkäitä teknologioita hyvinvoinnin ja terveyden tueksi

”Asiakaslähtöinen hyvinvointiteknologian ja -palveluiden kehittäminen” -suuntautuminen keskittyy terveyttä ja hyvinvointia edistävien älykkäiden teknologioiden monialaiseen kehittämiseen.

– Teemme todella paljon yhteistyötä työelämäkumppanien ja myös SAMKin projektien kanssa. Meidät erottaa tällä kentällä muista toimijoista se, että teemme aivan konkreettisesti asioita: ohjelmoimme robotteja, teemme pelejä ja kehitämme muilla tavoin osallistujien teknologiavalmiuksia.

Yleisesti koulutuksessa on tärkeää kokonaisvaltainen ymmärrys asiakkaasta. Siitä on annettu koulutukselle hyvää palautetta myös ulkoapäin.

– Olemme saaneet hyvää palautetta myös siitä, että tuotamme paljon ajatuksia ”boksin ulkopuolelta”. Monialaisessa opiskelijaryhmässämme saattaa syntyä kymmenen uutta ajatusta, jotka eivät ole tulleet vaikka jonkin tuotteen kehitystiimissä kenellekään aiemmin mieleen. Ja sitten meillä on vielä osoittaa seuraava opintojakso, jossa tehdään prototyyppi sen ajatuksen pohjalta, Merilampi sanoo.