Hyvinvointiteknologian koulutus kulkee digitaalisen tiedon ja palvelujen aallonharjalla

SAMKissa on ollut hyvinvointiteknologian YAMK-tutkintoon johtavaa koulutusta jo 20 vuoden ajan. Sisällöt ja menetelmät ovat vaihtuneet, mutta yksi asia on säilynyt, koko ajan on oltu teknologisen kehityksen kulussa.

Sari Merilapmpi aivosähkökäyrän mittauslaitteessa.

Sari Merilampi aivosähkökäyrän mittauslaitteessa.

Tutkinto-ohjelman erityisyytenä on monialainen sisäänotto. Tutkijayliopettaja Sari Merilampi sanoo sen olevan koulutuksen yksi keskeinen kulmakivi.

– Vaikka koulutukseen hakeudutaan erilaisilla taustoilla, tarkoitus on oppia ymmärtämään samaa asiaa eri näkökulmista, hän kertoo.

Koulutukseen voi hakeutua esimerkiksi erilaisilla sosiaali- ja terveysalan tutkinnoilla tai yhtä lailla insinööri- tai tradenomitaustalla. Erilaisten palvelujen kehittämisessä tarvitaan joka tapauksessa monialainen ymmärrys.

– Koulutuksessa ollaan myös vähän epämukavuusalueella. Tärkeää on esimerkiksi ymmärtää se, mitä ei ymmärrä, Merilampi muistuttaa.

Hakijoista suurin osa on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

– Sosiaali- ja terveysalan kentällä tunnistetaan erityisen hyvin tämän koulutuksen tuoma osaaminen, kun siellä puhutaan paljon esimerkiksi alan digitalisaatiosta. Insinööritaustaiset henkilöt, jotka hakevat koulutukseen, ovat usein sellaisia, jotka haluavat hakeutua merkityksellisempään työhön.

Myös liiketalouden alan ihmisiä on hakeutunut koulutukseen, koska siihen liittyy myös palvelumuotoilua ja liiketalouden lainalaisuuksien ymmärtämistä.

Hyvinvointianalyytikko palvelee moniammatillisessa tiimissä

Koulutuksessa on tällä hetkellä kaksi erilaista suuntautumisvaihtoehtoa.

Hyvinvointianalyytikon pätevyyteen oikeuttava ”Hyvinvointianalyytikko digitaalisen tiedon asiantuntijana” -suuntautuminen järjestetään ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Tarve koulutukseen on noussut kentän tarpeista. Suuntautuminen toteutetaan yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutusta suoritettaessa tärkeää on ymmärtää, mihin kaikkeen sosiaali- ja terveysalalla kerättyä dataa voidaan hyödyntää. Tietoa voidaan hyödyntää paitsi asiakasymmärryksen lisäämiseen, myös tiedolla johtamiseen, esimerkiksi erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen liittyen.

– Hyvinvointianalyytikon toimenkuvaa ei tunneta vielä kovin hyvin, joten sekä koulutus että työ ovat enemmän tai vähemmän pioneeritoimintaa. Koska koulutus on uusi, mitään tähän liittyvää tietoa ei ole tai tule mistään ikään kuin annettuna. Koulutuksen aikana pohditaan yhdessä, mihin ja miten tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi omassa työssä.

Merilampi muistuttaa, että hyvinvointianalyytikko ei pysty toimimaan yksin, vaan analytiikan tulosten tulkintaan ja käyttöönottoon tarvitaan myös moniammatillista yhteistyötä. Merilampi huomauttaa, että hyvinvointianalyytikon tehtäväkenttä on erittäin laaja.

– Nykyään ihmisistä jää paljon datajälkiä. Tiedämme koko ajan enemmän esimerkiksi geeneihimme ja elintapoihimme liittyvistä riskeistä. Näitä olisi todella hyödyllistä hyödyntää nykyistä enemmän, Merilampi visioi.

Turvallisia ja älykkäitä teknologioita hyvinvoinnin ja terveyden tueksi

”Asiakaslähtöinen hyvinvointiteknologian ja -palveluiden kehittäminen” -suuntautuminen keskittyy terveyttä ja hyvinvointia edistävien älykkäiden teknologioiden monialaiseen kehittämiseen.

– Teemme todella paljon yhteistyötä työelämäkumppanien ja myös SAMKin projektien kanssa. Meidät erottaa tällä kentällä muista toimijoista se, että teemme aivan konkreettisesti asioita: ohjelmoimme robotteja, teemme pelejä ja kehitämme muilla tavoin osallistujien teknologiavalmiuksia.

Yleisesti koulutuksessa on tärkeää kokonaisvaltainen ymmärrys asiakkaasta. Siitä on annettu koulutukselle hyvää palautetta myös ulkoapäin.

– Olemme saaneet hyvää palautetta myös siitä, että tuotamme paljon ajatuksia ”boksin ulkopuolelta”. Monialaisessa opiskelijaryhmässämme saattaa syntyä kymmenen uutta ajatusta, jotka eivät ole tulleet vaikka jonkin tuotteen kehitystiimissä kenellekään aiemmin mieleen. Ja sitten meillä on vielä osoittaa seuraava opintojakso, jossa tehdään prototyyppi sen ajatuksen pohjalta, Merilampi sanoo.

Satakunnan ammattikorkeakoulun automaatio laboratorio. Kuva: Tomi Glad

Hyvinvointiteknologia

Hyvinvointiteknologian osaaja ymmärtää sosiaali- ja terveysalan käytäntöjä, osaa analysoida monenlaista dataa ja kehittää teknologiaratkaisuja monialaisessa tiimissä. Hyvinvointiteknologian tutkinto-ohjelmassa on pakollisen kolmen syventävän ammattiopintojakson lisäksi tarjolla kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: Hyvinvointianalyytikko digitaalisen tiedon asiantuntijana ja Asiakaslähtöinen hyvinvointiteknologian ja -palveluiden kehittäminen.

Lue lisää tutkinto-ohjelmasta.

Jaa tämä sivu

Henrietta Annala nojaa pystypöytään, puolivartalokuva.

Henrietta Annala, sosionomi, insinööri ja tuleva diplomi-insinööri on todellinen moniosaaja

Henrietta Annala, 30-vuotias kahden pienen lapsen äiti tasapainoilee työn, opiskelun ja lapsiperhearjen keskellä.

SAMKin toimitusjohtaja, rehtori Jari Multisilta

SAMKin toimitusjohtaja, rehtori Jari Multisilta: Maakunta tarvitsee kansainvälistä osaamista

Satakunnan ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain yli 1000 uutta osaajaa erilaisiin tehtäviin teollisuuteen, yrityksiin ja organisaatioihin. SAMK on strategiassa valinnut koulutusalat juuri maakunnan tarpeiden näkökulmasta.

Etualalla robotti, taustalla tutkijoita.

Vaasan yliopiston Robotics-maisteriohjelma käynnistyy syksyllä Porissa yhteistyössä SAMKin kanssa

Vaasan yliopiston Robotics-maisteriohjelma käynnistyy Porissa syksyllä 2024. SAMKin kanssa yhteistyössä toteutettavaan maisterikoulutukseen voi hakea 2.– 15.5.2024. Sopimus energia-alan robotiikkasovelluksiin liittyvän professuurin perustamiseksi ja maisteriohjelman käynnistämiseksi allekirjoitettiin vuonna 2022.