Syyskuussa 2026 valmistuneessa YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin malli, jonka avulla työpaikat voivat tunnistaa ja hallita työn järjestelyihin, johtamiseen ja työyhteisön toimintaan liittyviä riskejä.
Psykososiaaliset riskit liittyvät usein siihen, miten työ on suunniteltu, järjestetty ja johdettu. Jatkuvat keskeytykset, epäselvät vastuut, puutteellinen tiedonkulku ja toistuvat muutokset voivat heikentää työn sujumista, työkykyä ja hyvinvointia.
Keskeytykset pirstaloivat työpäivää
Opinnäytetyössä kartoitettiin henkilöstön kokemuksia työn kuormitus- ja voimavaratekijöistä. Kyselyyn vastasi 159 työntekijää (N = 192, vastausprosentti 83 %), ja tuloksia käsiteltiin kuudessa työpajassa, joissa työntekijät ja esihenkilöt arvioivat yhdessä havaittujen ongelmien vaikutuksia ja riskitasoja. Samalla he määrittelivät kehittämistoimia ja sopivat niiden vastuista.
Keskeisimmäksi kuormitustekijäksi nousivat työn keskeytykset ja työn tekemisen esteet. Työtä häiritsivät muun muassa materiaalipuutteet, laatuongelmat, tietojen etsiminen, päätösten odottaminen ja muiden neuvomisesta aiheutuvat keskeytykset. Kun työ pysähtyy toistuvasti, työpäivä pirstaloituu, virheiden mahdollisuus kasvaa ja työn hallinnan tunne heikkenee.
Kuormitusta lisäsivät myös vanhentuneet tai vaikeasti löydettävät ohjeet sekä hitaat ja monimutkaiset tietojärjestelmät. Muutostilanteissa ongelmiksi nousivat puutteellinen viestintä, keskeneräiset ratkaisut ja vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtä koskeviin muutoksiin. Tulokset osoittavat, että psykososiaalinen kuormitus voi syntyä hyvin arkisista työn sujuvuuden häiriöistä.
Työyhteisön tuki auttaa, mutta ei korjaa työn rakenteita
Tuloksissa tunnistettiin myös vahvoja voimavaroja. Työkavereilta saatava apu, esihenkilön tuki ja selkeät työtehtävät tukivat työn sujumista. Hyvä yhteishenki ei kuitenkaan korvaa puutteellisia ohjeita, toimimattomia järjestelmiä tai työn organisoinnin ongelmia. Kuormitusta on siksi vähennettävä kehittämällä työn rakenteita ja yhteisiä toimintatapoja.
Havainnot muutetaan toimenpiteiksi
Opinnäytetyön tuloksena syntynyt arviointimalli yhdistää henkilöstökyselyn, työpajat, riskien arvioinnin, kehittämistoimet, johdon käsittelyn ja seurannan. Malli hyödyntää työpaikan olemassa olevia riskienhallinnan käytäntöjä, joten psykososiaalisten riskien arviointia varten ei tarvitse rakentaa erillistä järjestelmää.
Tavoitteena on, ettei henkilöstöltä kerätty tieto jää kyselyihin tai raportteihin. Osastokohtaisille kehittämistoimille määritellään vastuut ja aikataulut. Useita osastoja koskevat ongelmat viedään johdon käsiteltäviksi. Toimenpiteiden etenemistä seurataan osana työpaikan normaalia turvallisuus- ja johtamistyötä.
Kehitetyn mallin periaatteita voidaan hyödyntää myös muissa organisaatioissa. Olennaista on ottaa henkilöstö mukaan arviointiin, kohdistaa toimenpiteet työn todellisiin kuormitustekijöihin ja seurata, saavatko sovitut muutokset aikaan parannuksia. Näin kuormitukseen voidaan puuttua ennakoivasti ennen kuin se aiheuttaa vakavampia haittoja henkilöstölle tai työn sujumiselle.
Opinnäytetyöprosessin aikana hyödynnettiin Microsoft Copilot -tekoälyavustajaa tiedonhaun, tekstin jäsentämisen, tiivistämisen, kielenhuollon sekä työn rakenteen kehittämisen tukena. Tekoälyn tuottamia ehdotuksia arvioitiin kriittisesti, ja tekijä vastasi kaikista työn sisältöä, tulkintoja, johtopäätöksiä ja lopullisia ratkaisuja koskevista valinnoista.
Opinnäytetyö: Psykososiaalisten riskien arviointimalli osana ennakoivaa riskienhallintaa
Tekijä: Henriikka Risku
Tutkinto-ohjelma: Hyvinvoinnin uudistuva asiantuntijuus ja johtaminen, ylempi AMK Valmistumisajankohta: syyskuu 2026
Lisätietoja:
Henriikka Risku
jarvinen.henriikka@gmail.com
