Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi vaikuttaa paitsi yksittäisten ihmisten elämään myös koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. Hyvinvointialueiden näkökulmasta keskeinen haaste on tunnistaa ajoissa ne ilmiöt, jotka lisäävät palveluiden tarvetta. Usein tieto on kuitenkin hajallaan eri järjestelmissä, jolloin kokonaiskuvaa on vaikea muodostaa.
Satakunnan hyvinvointialueella toteutetussa LEA 2 -hankkeessa (Lapsiperheiden edistynyt analytiikka) koottiin tietoa useista kansallisista rekistereistä ja muodostettiin kattava analyysi alueen lapsiperheiden tilanteesta. Aineistossa yhdistettiin tietoja muun muassa terveydestä, palveluiden käytöstä, koulutuksesta, toimeentulosta ja alueellisista eroista. Tavoitteena oli selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat lapsiperheiden hyvinvointiin ja mitkä ilmiöt saattavat ennakoida palvelutarpeiden kasvua.
Tietomassasta selkeä näkymä johdon päätöksenteon tueksi
Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tarkasteltiin, kuinka tämä laaja tietomassa voitaisiin tuoda lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johdon käyttöön helposti ymmärrettävässä muodossa. Työtä varten järjestettiin työpaja, jossa palveluiden johto ja asiantuntijat arvioivat, mitä tietoa he tarvitsevat päätöksenteon tueksi. Työpajassa johdon tärkeimmiksi tiedontarpeiksi nousivat erityisesti terveyteen, palveluiden käyttöön, koulutukseen, toimeentuloon ja alueellisiin hyvinvointieroihin liittyvät tiedot. Tärkeänä pidettiin mahdollisuutta tunnistaa paljon palveluita tarvitsevia asiakasryhmiä sekä alueita, joilla ongelmat näyttävät kasautuvan.
Opinnäytetyössä kehitettiin tämän pohjalta visualisoitu koontinäkymä Microsoftin Power BI -järjestelmään, joka kokoaa johtamisen kannalta keskeisimmät tiedot ns. ”aamukahvinäkymään”. Tavoitteena oli auttaa johtoa löytämään olennaiset havainnot aiempaa nopeammin.
Erityisen kiinnostavaksi nousi mahdollisuus tarkastella lapsiperheitä erilaisten perhesegmenttien kautta. LEA 2 -hankkeessa muodostettiin kahdeksan erilaista perhesegmenttiä, jotka kuvaavat erilaisia elämäntilanteita, hyvinvointiin liittyviä tekijöitä sekä palvelujen käyttöä. Segmentoinnin avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi alueita, joilla perheiden tuen tarve on muuta aluetta suurempi, tai havaita ilmiöitä, joihin kannattaa reagoida ennen kuin ne näkyvät kasvavana palvelukuormana.
Tieto auttaa siirtymään reagoinnista ennakointiin
Visualisoitu tieto tukee erityisesti ennakoivaa johtamista. Sen avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva alueen tilanteesta, tunnistaa palvelutarpeiden muutoksia ja kohdentaa resursseja oikea-aikaisesti sinne, missä niille on suurin tarve. Kansallisista rekistereistä kerättävä tieto ei ole hyödyllistä ainoastaan tutkimukselle, vaan oikein analysoituna ja selkeästi esitettynä se voi toimia käytännön työvälineenä hyvinvointialueiden johtamisessa ja palvelujen kehittämisessä. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden siirtyä reaktiivisesta toiminnasta kohti ennakoivampaa päätöksentekoa.
Opinnäytetyön mukaan vastaavia ratkaisuja voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös Satakunnan hyvinvointialueella osana tiedolla johtamista ja palveluiden suunnittelua. Voitettavia haasteitakin on: vaikka hyvinvointialueilla on käytössään enemmän tietoa kuin koskaan aikaisemmin, tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa ei ole yksinkertaista. Tieto on hajallaan eri järjestelmissä, sitä tuotetaan eri tavoin ja kokonaiskuvan muodostaminen voi olla vaikeaa.
Opinnäytetyön mukaan julkisen sote-sektorin tiedolla johtamisen suurimpia haasteita ovat tiedon pirstaleisuus, vertailtavuuden puutteet sekä se, että päätöksenteon kannalta olennainen tieto ei aina ole helposti löydettävissä tai ymmärrettävissä. Visualisointi voi auttaa muuttamaan hajanaisen tiedon johdon käyttöön sopivaksi kokonaisuudeksi, jolloin tieto valjastetaan töihin ammattilaisten avuksi ja asiakkaiden parhaaksi.
Lisätiedot:
Heidi Lehtonen
Suunnittelija, Satakunnan hyvinvointialue
Hyvinvointiteknologian YAMK-opiskelija, Satakunnan ammattikorkeakoulu
