Työttömyys on osoittautunut kiperäksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, jota ei ole kyetty ratkaisemaan tyydyttävällä tavalla. Pitkittynyt työttömyys on kasautuvan huono-osaisuuden osatekijä ja yhdistää pitkäaikaistyöttömyyden syrjäytymiseen. Syrjäytymisestä aiheutuu huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia.
Elämänvaiheena nuoruus on pidentynyt ja muuttunut epävakaammaksi; koulutukseen ja työelämään siirtyminen on myöhentynyt, taloudellinen itsenäisyys ja perheen perustaminen lykkääntyneet. Erityisen hankala tilanne on niiden nuorten kohdalla, jotka eivät ole kiinnittyneet koulutus- ja työmarkkinoille; työmarkkinatukeen ei ole oikeutta eivätkä palvelujärjestelmän tahot ole heistä vastuussa.
Poliittiset linjaukset näkyvät nuorten elämässä
Työvoima- ja sosiaalitoimistot ovat työttömän keskeisiä palveluita. Nuorten mielestä aktivoinnin ongelma on se, että aktivointitoimenpiteet eivät johda työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Sopivia avoimia työpaikkoja ei ole. Aktivointipolitiikka perustuu työvoimapoliittisiin sanktioihin. Osa nuorista joutuu sanktioiden kohteeksi jopa toistuvasti. Osa pitkäaikaistyöttömistä nuorista vetäytyi sanktioiden seurauksena kaikkien palveluiden piiristä, mikä syventää syrjäytymisriskiä. Palveluiden riittämättömät resurssit heikentävät nuorten saamien palveluiden laatua.
Osallisuuden kokemus tärkeää
Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä voi olla merkittävä rooli pitkäaikaistyöttömien nuorien kuntoutumisessa avoimille työmarkkinoille, mutta se edellyttää toimenpiteiden suunnittelemista ja toteuttamista yhdessä nuorten kanssa. Osallisuuden tunteella on merkittävä vaikutus nuoren hyvinvointiin. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ovat tärkeitä nuorelle.
Lisätiedot:
Jenna Kamberg, jenna.kamberg@gmail.com
