Sosiaalialan tutkinto-ohjelmasta vastikään valmistunut Katja Ollikainen tutki opinnäytetyössään, millä tavalla Vija Lusebrinkin ilmaisullisten terapioiden jatkumot ovat nähtävillä digitaalisessa taiteessa. Ilmaisullisten terapioiden jatkumoilla tarkastellaan kuvan kinesteettisyyttä, sensorisuutta, havaintoja, affekteja, kognitiivisuutta sekä symboliikkaa. ITJ:n eri tasoilla toimiminen luo kaikkia tasoja läpileikkaavia luovia prosessinkulkuja, joiden tunnistaminen auttaa sekä ammattilaista, että asiakasta tunnistamaan asiakkaan henkilökohtaisia prosesseja muun muassa hyvinvoinnin näkökulmasta. Kiinnostus digitaalista taidetta kohtaan ja kuvataideterapeuttiset syventävät opinnot johdattivat sosionomiopiskelijan tutkimaan digitaalisen taiteen terapeuttisuutta opinnäytetyössään.
Työskentelyä digitaalisen kuvan maailmassa
Opinnäytetyössä tarkasteltiin viidestä digitaalisesta kuvataideryhmästä kerättyä aineistoa etsien näkökulmia ITJ:n teorian käyttöön digitaalisessa kuvataideterapeuttisessa toiminnassa. Ryhmissä työskenneltiin iPadeilla tehden tekoälykuvia, digitaalista kollaasia, valokuvausta, sekä piirustusta ja maalausta. Osallistujien haastatteluita ja teoskuvia tuki opinnäytetyöntekijän päiväkirja, joka sisälsi havaintoja osallistujien työskentelystä ja teoskuvista. Opinnäytetyössä esitellään kymmeniä osallistujien digitaalisia teoksia sekä heidän haastatteluitaan.
Ilmaisullisten terapioiden jatkumot digitaalisessa kuvassa
Opinnäytetyössä nousee esiin näkökulmia kaikilla ilmaisullisten terapioiden tasoilla työskentelystä. Opinnäytetyö esittelee kolme digitaalisen taiteen jatkumoa, jotka tukevat digitaalisen median valintaa kuvataideterapeuttisessa toiminnassa. Lisäksi opinnäytetyö ehdottaa digitaalisen median jatkumon yksinkertaisesta monimutkaiseen. Osallistujien haastatteluista ja Ollikaisen havainnoista nousee esiin erityisesti digitaalisen taiteen kognitiivinen ja hienomotorinen haastavuus, sekä niiden mahdollisuudet. Lisäksi osallistujien haastatteluissa on nähtävillä monipuolisesti taiteen symboliikan käyttöä, sen synnyttämiä tunteita, sekä monipuolista havainnointia. Teoskuvien analyyseista nousee näkökulmia digitaalisen kuvan kognitiivisuuden ja kinesteettisyyden tunnistamiseen digitaalisissa teoksissa.
Katja Ollikainen toivoo opinnäytetyön herättävän keskustelua digitaalisen taiteen terapeuttisuuden kehittämis- ja tutkimustyöstä Suomessa. Nopeasti digitaalistuvan yhteiskunnan olisi tarpeen tutkia digitaalisen taideterapeuttisen toiminnan mahdollisuuksia ja esteitä ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa.
Lisätietoja:
Katja Ollikainen, ollikainen.katja@gmail.com
