Työikäiset tarvitsevat enemmän ravitsemusohjausta

Vain joka viides suomalainen syö ravitsemussuositusten mukaisesti. Ravitsemukseen liittyvät haasteet heijastuvat ja tulevat heijastumaan työelämään. Kun työikäisen väestön fyysinen ja psyykkinen terveys laskee, heikkenee samalla hyvinvoivan työvoiman määrä.

Nainen ja mies kaupassa ostoksilla. Naisella kädessä ostoskori.

Satakunnassa näiden haasteiden kokoluokka on vielä hieman suurempi; satakuntalaisilla on Suomen kärkipaikka esimerkiksi miesten lihavuuden sekä tyypin 2 diabetekseen sairastuvuuden osuudessa. Nykyisessä tilanteessa olemassa olevista työntekijöistä tulee pitää entistäkin parempaa huolta työelämässä. Hyvien ruokailutottumusten ja ravitsemustilan edistäminen on tähän yksi tärkeä keino.

SAMKin Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskuksessa tänä syksynä käynnistynyt RAVI-tutkimus tutkii ravitsemuksen vaikutusta työikäisten työkykyyn, työhyvinvointiin, työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja elämänlaatuun. Kohderyhmänä ovat satakuntalaiset PK-yritykset ja näiden työntekijät.

– Puolet tutkittavista työntekijöistä saa vuoden aikana yksilöllistä ravitsemusohjausta. Ohjausta täydentää yksilöllinen ravitsemussuunnitelma, laaja tietopaketti omasta terveydentilasta, älykellon käyttö sekä osallistuminen hankkeen asiantuntijoiden kehittämälle ”Työkykyä ravitsemuksella”-verkkokurssille, kertoo erikoistutkija Susanna Kunvik, tutkimuksen projektipäällikkö.

RAVI-tutkimuksen tavoitteena on, että monipuolisen ravitsemusohjauksen ansiosta tutkittavien työkyky, työhyvinvointi, työn tuottavuus ja elämänlaatu paranevat verrattuna kontrolliryhmään. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on luoda ravitsemusohjaustyökaluja – kuten verkkokurssin – joita kaikki Suomen työikäiset voivat hyödyntää.

– Onnistuessaan tavoitteissaan, RAVI-tutkimus tulee luomaan merkittävää, kovan luokan tutkimustietoa ravitsemusohjauksen vaikuttavuudesta työikäisillä, Kunvik lisää.

RAVI-hanke on vuosina 2023-2026 toteutettava Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama ravitsemustutkimus. Hankkeen ytimessä on työpaikoilla pääasiassa toteutettava satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus.

Lisätiedot:
Susanna Kunvik
Erikoistutkija, projektipäällikkö
044 710 3204 | susanna.kunvik@samk.fi Tutustu RAVI-hankkeen verkkosivuihin Lue artikkeli RAVI-tutkimuksesta Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskuksen verkkosivuilla Pexels Mikhail Nilov 6740535

RAVI-hanke – Ravitsemuksella vireyttä työntekoon

RAVI-hankkeessa (Työaikaisen ravitsemuksen parantaminen satakuntalaisten yritysten menestystekijänä – kohti ravitsemustieteen tutkimusyksikköä) tutkitaan ravitsemuksen vaikutusta työikäisten suomalaisten työkykyyn, työhyvinvointiin ja elämänlaatuun. Lisäksi selvitetään keinoja parantaa työaikaista ravitsemusta. Tavoitteena on luoda ravitsemusohjaustyökaluja ja -aineistoa, jota kaikki suomen työikäiset ja työnantajat voivat hyödyntää, ja edistää suomalaisten työterveyttä ja hyvinvointia ravitsemuksen avulla.

Ravi Logot

Jaa tämä sivu

Työpaja jalkautui saven etsintään Kankaanpään Lempussa.

Ympäristötaide saa uusia muotoja luonnonmateriaaleista

SAMKin Resurssiviisauden tutkimuskokonaisuuden koordinoima Taide, teknologia ja kestävä matkailu -projekti järjesti Taidekoulun kampuksella Kankaanpäässä ympäristötaiteen osaamista vahvistavan villisavityöpajan.

Sopimus allekirjoitettiin Rauman Meriverkostopäivän yhteydessä. Kuvassa Heikki Haaparanta, Tanja Vaitiniemi ja Sami Sohlberg.

RMC ja SAMK vahvistavat yhteistyötään merenkulun ja merilogistiikan koulutuksessa ja tutkimuksessa

Rauma Marine Constructions (RMC) ja SAMK ovat allekirjoittaneet kumppanuussopimuksen, joka syventää yhteistyötä merenkulun ja merilogistiikan koulutuksen sekä tutkimuksen alueilla.

Yritykset saavat kyberlaboratoriosta konkreettista tukea monella tavalla. Kuvassa vasemmalta opetuspäällikkö Jussi Törmälä, lehtori Jere Grönman, lehtori Kimmo Viitala ja laboratorioinsinööri Marko Jalonen.

RoboAI Cyberlab käynnistyi – SAMK nostaa myös teollisuuden kyberturvaa käytännön harjoituksilla

SAMKin uuden RoboAI Cyberlabin tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten ja tulevien insinöörien kyberturvallisuusosaamista nimenomaan teollisuuden ympäristöissä – siellä, missä tietoturvan vaikutukset tuotantoon ja huoltovarmuuteen ovat suurimmat.