Työikäiset tarvitsevat enemmän ravitsemusohjausta

Vain joka viides suomalainen syö ravitsemussuositusten mukaisesti. Ravitsemukseen liittyvät haasteet heijastuvat ja tulevat heijastumaan työelämään. Kun työikäisen väestön fyysinen ja psyykkinen terveys laskee, heikkenee samalla hyvinvoivan työvoiman määrä.

Nainen ja mies kaupassa ostoksilla. Naisella kädessä ostoskori.

Satakunnassa näiden haasteiden kokoluokka on vielä hieman suurempi; satakuntalaisilla on Suomen kärkipaikka esimerkiksi miesten lihavuuden sekä tyypin 2 diabetekseen sairastuvuuden osuudessa. Nykyisessä tilanteessa olemassa olevista työntekijöistä tulee pitää entistäkin parempaa huolta työelämässä. Hyvien ruokailutottumusten ja ravitsemustilan edistäminen on tähän yksi tärkeä keino.

SAMKin Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskuksessa tänä syksynä käynnistynyt RAVI-tutkimus tutkii ravitsemuksen vaikutusta työikäisten työkykyyn, työhyvinvointiin, työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja elämänlaatuun. Kohderyhmänä ovat satakuntalaiset PK-yritykset ja näiden työntekijät.

– Puolet tutkittavista työntekijöistä saa vuoden aikana yksilöllistä ravitsemusohjausta. Ohjausta täydentää yksilöllinen ravitsemussuunnitelma, laaja tietopaketti omasta terveydentilasta, älykellon käyttö sekä osallistuminen hankkeen asiantuntijoiden kehittämälle ”Työkykyä ravitsemuksella”-verkkokurssille, kertoo erikoistutkija Susanna Kunvik, tutkimuksen projektipäällikkö.

RAVI-tutkimuksen tavoitteena on, että monipuolisen ravitsemusohjauksen ansiosta tutkittavien työkyky, työhyvinvointi, työn tuottavuus ja elämänlaatu paranevat verrattuna kontrolliryhmään. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on luoda ravitsemusohjaustyökaluja – kuten verkkokurssin – joita kaikki Suomen työikäiset voivat hyödyntää.

– Onnistuessaan tavoitteissaan, RAVI-tutkimus tulee luomaan merkittävää, kovan luokan tutkimustietoa ravitsemusohjauksen vaikuttavuudesta työikäisillä, Kunvik lisää.

RAVI-hanke on vuosina 2023-2026 toteutettava Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama ravitsemustutkimus. Hankkeen ytimessä on työpaikoilla pääasiassa toteutettava satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus.

Lisätiedot:
Susanna Kunvik
Erikoistutkija, projektipäällikkö
044 710 3204 | susanna.kunvik@samk.fi Tutustu RAVI-hankkeen verkkosivuihin Lue artikkeli RAVI-tutkimuksesta Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskuksen verkkosivuilla Pexels Mikhail Nilov 6740535

RAVI-hanke – Ravitsemuksella vireyttä työntekoon

RAVI-hankkeessa (Työaikaisen ravitsemuksen parantaminen satakuntalaisten yritysten menestystekijänä – kohti ravitsemustieteen tutkimusyksikköä) tutkitaan ravitsemuksen vaikutusta työikäisten suomalaisten työkykyyn, työhyvinvointiin ja elämänlaatuun. Lisäksi selvitetään keinoja parantaa työaikaista ravitsemusta. Tavoitteena on luoda ravitsemusohjaustyökaluja ja -aineistoa, jota kaikki suomen työikäiset ja työnantajat voivat hyödyntää, ja edistää suomalaisten työterveyttä ja hyvinvointia ravitsemuksen avulla.

Ravi Logot

Jaa tämä sivu

Kalle Männistö talvimaisemissa.

Samkilainen kasvo: Kalle Männistö kehittää GEO-oppimisympäristöä SAMKin leivissä sekä tutkii perhosia

Kalle Männistö työskentelee asiantuntijana SAMKin vetämässä Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hankkeessa. Muuten hän toimii biologian ja maantieteen lehtorina Honkajoen yhtenäiskoulussa ja lukiossa, ja sai juuri vuoden opettajapalkinnon ansioistaan näissä oppiaineissa.

Kuva on otettu Kankaanpään kampuksen auditoriosta, joka on täynnä väkeä.

Teknologiaa ja tikkareita – RoboAI Roadshow tarjosi kävijöilleen kirkkaan tulevaisuuskuvan

– RoboAI Roadshown tulo Kankaanpäähän oli meille erittäin merkityksellistä. Olemme iloisia yritysten puolesta, että heillä oli mahdollisuus saada uusinta teknologiatietoa. Tapahtuma oli järjestetty houkuttelevasti ja paikan päällä oli hyvin väkeä, kiittelee Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää.

Aurinkopaneelijärjestelmä SAMKin kampuksen katolla

SAMKissa lasketaan hiilijalanjälkeä – miten voimme vähentää päästöjä?

SAMKin hiilijalanjälkeä on laskettu Arenen hiilijalanjälkilaskentaohjeen mukaisesti vuodesta 2020 lähtien. Tämän hetken tavoitteena on tunnistaa merkittävimpiä päästölähteitä eri kategorioissa ja parantaa laskennan tarkkuutta. Mitä hyötyä laskennasta on, tutkija Sanna Lindgren?