– Tuloksen saaminen vaikutti aluksi mahdottomalta, siksi otin haasteen vastaan. Asiaan vaikutti ehkä myös se, että minulla oli tylsää joululomalla, naurahtaa Aaltonen.
Kilpailun osallistujille annettiin noin 500 spektrin datasetti, joka jakaantui kuuteen eri kategoriaan. Kilpailijoille ei kerrottu mistä aineesta spektrit olivat peräisin, vaan datasettiä analysoimalla heidän tuli määritellä alkuperäisten aineiden koostumus. Kilpailun loputtua selvisi, että datasetti sisälsi kuuden eri henkilön jäännöksiä, eli luita.
Uusia menetelmiä ja suora vaikutus opetukseen
Kilpailuun osallistui 18 tuloksen saanutta tutkimusryhmää, joissa useissa oli useampia LIBS-teknologian asiantuntijoita. Kilpailun voitti algerialainen tutkimusryhmä.
– Yritin saada mahdollisimman stabiilin vastauksen, en hakenut täydellisyyttä. Käytin vastauksen saamiseen noin 20 tuntia, Aaltonen summaa.
Toni Aaltonen on tutkinut LIBS-teknologiaa useamman vuoden ajan. Kilpailun myötä hän kehitti jälleen muutamia maailmanlaajuisesti täysin uusia käsittelymenetelmiä LIBSin hyödyntämiseen.
Aaltonen vie uuden tiedon suoraan opetukseensa: kilpailutehtävä menee tutkimus caseksi hänen vetämälleen Advanced AI Method -kurssille. Lisäksi tehtävästä kirjoitetaan artikkeli alan johtavaan julkaisuun ja se tulee osaksi myös Aaltosen Åbo Akademille tekemää väitöskirjaa.
Neuroverkot voivat tehdä LIBSistä edullisempaa
LIBSiä käytetään maailmalla jo suhteellisen laajasti, mutta sen ongelmallisuus on teknologian toteutuksen kallis hinta. Aaltosta kiinnostaa erityisesti se, miten neuroverkkopohjaisilla ratkaisuilla LIBSin analyysin hinta voisi laskea ja datan ei tarvitsisi olla laadultaan yhtä korkeatasoista. Hän näkee, että tulevaisuudessa LIBSiä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän arkeologiassa ja rikos- ja sotatutkimuksessa, mutta myös elintarviketeollisuuden alkuainetutkimuksessa.
– LIBSillä on lisäksi paljon käyttökohteita avaruustutkimuksessa, jossa tutkimusolosuhteet ovat epävarmat. Konferenssissa oli mukana myös NASA:n Mars Roverin LIBS-laitteiden kehittäjät ja USA:n kansallisten laboratorioiden asiantuntijoita, muistuttaa Toni Aaltonen.
Kansainvälinen kiinnostus vahvistaa SAMKin asemaa
Aaltosen LIBS-osaaminen ja hyvä sijoittuminen kilpailussa herättivät kiinnostusta kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön SAMKin kanssa.
– Monenlaista yhteistyötä kansainvälisten partnereiden kanssa tehdään jo nyt, mutta tämä oli jälleen yksi askel eteenpäin. Moni tuli konferenssissa nykimään hihasta ja kävimme syvällisiäkin keskusteluita aiheen ympärillä. Tulevaisuudessa LIBS-tutkimukseen panostaminen on SAMKissa erityisen tärkeää, hän muistuttaa.
