RoboAI-viikko: Tekoälyllä tiedon valtatielle
Tekoälyn tutkimusryhmän vetäjä Anu Holm ja projektipäällikkö Juho Salli ovat järjestämässä RoboAI-viikon keskiviikosta 11.marraskuuta mielenkiintoista tekoälyn ja terveysteknologian päivää.
– SAMKissa on tekoälyyn liittyvää koulutusta, opetusta ja tutkimustyötä, ja toivomme yhteistyötä eri tahojen kanssa näissä asioissa, muistuttavat Tekoälyn tutkimusryhmän vetäjä Anu Holm ja projektipäällikkö Juho Salli.
Kohderyhmään kuuluvat kaikki tiedolla johtamisesta kiinnostuneet, erityisesti eri tasoilla toimivat terveydenhuollon ammattilaiset ja kuntapäättäjät, mutta myös tekoälyn käyttäjät, tutkijat, opettajat ja opiskelijat.
– Tiedolla johtamisesta puhutaan paljon ja joka paikassa, mutta kukaan ei oikein hahmota mitä se käytännössä tarkoittaa, huomauttaa Holm.
– Päivän aikana selviää, millaisia tietovarantoja löytyy, miksi dataa kerätään ja miten sitä hyödynnetään jo nyt. Datan ja sen hyödyntämisen mahdollisuudet voivat yllättää, jatkaa Salli.
Tiedon hyödyntämistä eri näkökulmista
Päivä alkaa SAMKin tutkimuksen vararehtori, Cimmo Nurmen johdattelulla aiheeseen eli tekoälyn esittelyllä ja etenee loogisesti terveys- ja henkilötiedon käsittelyyn ja suojaamiseen, josta kertoo päivän keynote-puhuja Iiro Uusitalo. Tiedon hyödyntämisestä lääketieteen ja koko yhteiskunnan hyväksi kertoo Arho Virkki. Juhana Valo taas kertoo STM:n valtakunnallisen Toivo-ohjelman Valtava-hankkeen pohjalta, miten terveystietoa voidaan hyödyntää sote-uudistuksessa palveluiden uudelleenorganisoinnissa. Antti Karlsson ottaa omassa puheenvuorossaan esille tekoälyn hyödyntämisen semanttisessa eli kielellisessä sovelluskohteessa potilastiedon louhinnassa. SAMKin erikoisasiantuntija Jussi Bergman tuo esille, miten ammattikorkeakoulussa tekoälyä hyödynnetään käytännössä. Päivän päättää Tampereen yliopiston professori Tarmo Lippingin puheenvuoro miten julkisista tiedoista, kuten sosiaalisen median alustoilta tai hakukoneista, voidaan poimia epidemiaseurantaa eli pandemian levinneisyyttä kuvaavaa tietoa.
Mitä se tiedolla johtaminen sitten on?
Holm mainitsee kolmentasoista datan keräämistä: suorat potilastiedot, palveluiden organisointitiedot ja julkinen somedata. Esimerkiksi kertyviä terveydenhuollon organisointitietoja voidaan hyödyntää sote-uudistuksessa: Kainuun sote-hankkeessa pyrittiin tunnistamaan ikäihmisten riskitekijöitä laitoshoitoon joutumisessa. Ns. tarvemittareita hyödyntämällä palveluiden uudelleenorganisoinnissa, voidaan alueellisesti varautua paremmin tuleviin kustannuksiin ja rahoitusta osataan kohdentaa tasapuolisemmin. Samaten Länsi-Suomessa on ikäihmisiä keskimääräistä enemmän, joten pisteyttämällä tarve korkeammaksi kuin muulla alueella, saadaan rahoitusmalli yhtenäistettyä paremmin.
– Uskon, että päivän monipuolisuus avaa silmät tekoälyn mahdollisuuksille. Osallistujan ei tarvitse hahmottaa tekoälyn sovelluskohdetta saadakseen napattua itselleen kiinnostavia sisältöjä. Uskoisin, että tässä avautuisi uusia businessmahdollisuuksia ja ideoita myös ohjelmisto- ja tekoälyalan pk-yrityksille, Holm vakuuttaa.
Tekoäly ja terveysteknologia -tapahtuma RoboAI-viikolla 11.11. klo 9-15.30.
Ilmoittaudu tapahtumaan!
Kiinnostaako yritystäsi osallistua Tekoäly ja terveysteknologia -tapahtumaan näytteilleasettajana? Voitte toimittaa 10-15s videomainoksen, joka näkyy online-tapahtuman tauoilla osallistujille. Ilmoittaudu (sivustolla elomake.samk.fi) ja toimita materiaali annettujen ohjeiden mukaisesti.
Lisätietoja tapahtumasta:
RoboAI:n verkkosivuilta (sivustolla www.roboai.fi)
Tapahtuman järjestää Tulevaisuuden Sairaala innovaatioalustana -hanke.
Lisätiedot:
Anu Holm
p. 044 710 3148
anu.holm@samk.fi
Lue lisää
Lue lisää
Johdatus avaruustoimintaan -kurssi käynnistää avaruusteknologiayhteistyön
SAMK, Porin kaupunki ja Turun yliopisto allekirjoittivat viime kesänä aiesopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää Satakunnassa avaruusteknologiaa hyödyntävää koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa.
LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK aloittavat kumppanuuden alueen osaamisen vahvistamiseksi
LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on lisätä vuoropuhelua ja vahvistaa yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä.
Länsirannikkoyhteistyöllä kasvua koko Suomeen
Länsirannikon alueella on tehty kolmen vuoden ajan tiivistä ammattikorkeakouluyhteistyötä, joka tukee sekä paikallista että valtakunnallista kasvua ja kilpailukykyä. Alueen yrityksillä ja elinkeinoelämällä on ollut keskeinen rooli yhteistyössä, joka on merkittävää koko Suomen hyväksi.