RoboAI Cyberlab käynnistyi – SAMK nostaa myös teollisuuden kyberturvaa käytännön harjoituksilla

SAMKin uuden RoboAI Cyberlabin tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten ja tulevien insinöörien kyberturvallisuusosaamista nimenomaan teollisuuden ympäristöissä – siellä, missä tietoturvan vaikutukset tuotantoon ja huoltovarmuuteen ovat suurimmat.

Yritykset saavat kyberlaboratoriosta konkreettista tukea monella tavalla. Kuvassa vasemmalta opetuspäällikkö Jussi Törmälä, lehtori Jere Grönman, lehtori Kimmo Viitala ja laboratorioinsinööri Marko Jalonen.
Yritykset saavat kyberlaboratoriosta konkreettista tukea monella tavalla. Kuvassa vasemmalta opetuspäällikkö Jussi Törmälä, lehtori Jere Grönman, lehtori Kimmo Viitala ja laboratorioinsinööri Marko Jalonen.

RoboAI Cyberlab on harjoitus- ja testausympäristö, jossa voidaan mallintaa automaatioverkkoja ja niihin kohdistuvia hyökkäyksiä turvallisesti. Ympäristö mahdollistaa sekä opetuksen että yritysyhteistyön. Samassa tilassa on todellisia teollisuuden laitteita, verkkoja ja palveluja, jotta suojautumista voidaan harjoitella realistisesti.

Laboratorion kehittäminen on alkanut osana Kytee-hankkeen toimintaa. Hankkeen moottorina toimii lehtori Jere Grönman, joka vastaa verkostoista ja rahoituksesta. Lehtori Kimmo Viitala ja laboratorioinsinööri Marko Jalonen vetävät laboratorion teknistä suunnittelua ja toteutusta. Kokonaisuus rakentuu RoboAI-tutkimuskeskuksen alle, jossa kyberturvallisuus muodostaa oman kasvavan osa-alueensa.

RoboAI Cyberlab kytkeytyy myös opetukseen: automaatiotekniikan, tietotekniikan ja tekoälyn opiskelijat voivat harjoitella jatkossa yhdessä.

–  Tulevaisuudessa meiltä valmistuvat insinöörit hallitsevat automaatioverkkojen tietoturvaa aivan uudella tasolla. Heidän valmiutensa kohdata kyberuhkia on merkittävästi aiempaa parempi, Viitala sanoo.

– Emme opeta vain työkaluja, vaan myös asennetta: kaikkea ei suunnitella helppous edellä. Hyvä kyberturva saa käyttäjän hiukan ärsyyntymään – silloin suojaus on oikealla tasolla, hän jatkaa.

Kesällä laboratorio työllisti lisäksi kolme opiskelijaa, jotka rakensivat simulaatioita, kehittivät järjestelmiä ja selvittivät tietoturvallisen kielimallichatin toteutustapoja.

Konkreettista hyötyä yrityksille

Satakunnan vahva teollisuusperusta tekee alueesta luontevan paikan teollisuuden kyberturvan kehittämiselle. Viime vuosien huoltovarmuuskeskustelu on lisännyt kiinnostusta ja tietoisuutta kriittisten verkkojen haavoittuvuuksista.

– Paikalliset yritykset – vesilaitoksista valmistavaan teollisuuteen – ovat osa huoltovarmuuden ketjua. Kyberturvallisuuden tason nosto on konkreettinen alueellinen turvateko, Viitala toteaa.

Yritykset saavat kyberlaboratoriosta konkreettista tukea monella tavalla. Toiminta alkaa vaiheittain etenevillä piloteilla: ensin tehdään itsearviointeja ja myöhemmin siirrytään kohti teknisempiä harjoituksia. Laboratorio tarjoaa realistisia esimerkkejä siitä, mitä voi tapahtua kyberhyökkäyksen sattuessa. Se myös näyttää, miten vaikutukset voidaan estää tai korjata.

Tiimi auttaa yrityksiä valmistautumaan tuleviin EU-vaatimuksiin, jotka koskevat niin tuotteiden kuin toimitusketjujenkin kyberturvaa. Sääntelyn lisääntyessä korostuu testatun ja dokumentoidun turvallisuuden merkitys.

– Lisäksi lähitulevaisuuden tavoitteena on kehittää alueelle palveluja, kuten haavoittuvuustestauksia laitteille ja järjestelmille – esimerkiksi yritykset voisivat tuoda hankittavia laitteitaan laboratorion ennakkokartoitusta varten, Grönman sanoo.

Toimintaa rakennetaan yhteistyössä

Toimintaa on alusta alkaen rakennettu yhteistyössä. Korkeakoulukentän kumppanit, viranomaiset ja yritykset tuovat esiin parhaita käytäntöjä. SAMK on mukana alan valtakunnallisessa korkeakouluverkostossa, joissa opintosisältöjä kehitetään ja jaetaan.

– Kun emme tee samoja asioita päällekkäin, kehitys nopeutuu ja laatu paranee. Yhteistyö on voimaa. Myös viranomaisten, erityisesti Kyberturvallisuuskeskuksen, kanssa meillä on erittäin hyvää yhteistyötä, Grönman kertoo.

Syksyn aikana tekniset pilotit laajenevat, ja harjoitusympäristöä vahvistetaan uusilla palveluilla. Yritysyhteistyötä kasvatetaan niin, että mukaan mahtuu sekä pienempiä itsearviointeja että syvällisempiä teknisiä kokeiluja. Samalla opiskelijayhteistyötä kehitetään – tavoitteena on tarjota yhä enemmän aitoja projekteja, joista on konkreettista hyötyä alueen yrityksille.

Tiimi etsii aktiivisesti kumppaniyrityksiä. Mukaan voi tulla matalalla kynnyksellä – itsearvioinnista tai sparrauksesta on helppo aloittaa, ja polku teknisiin kokeiluihin voidaan suunnitella yrityksen tarpeista käsin.

– Haluamme nostaa alueen tietoisuutta kyberturvasta ja rakentaa yritysten kanssa yhteistyötä – mitä enemmän ymmärrämme heidän arkeaan, sitä laadukkaampaa opetusta ja tutkimusta voimme tehdä, Viitala summaa.

—————

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä sopiva tapa aloittaa, jere.gronman@samk.fi.

Jaa tämä sivu

Länsi-Suomen korkeakouluallianssi CSS logo.

Länsi-Suomen korkeakouluallianssi CSS vahvistaa länsirannikon kasvun voimaa – Centria, SAMK ja SEAMK rakentavat strategisen allianssin

Länsi-Suomen kolme ammattikorkeakoulua Centria, SAMK ja SEAMK rakentavat täysin uudenlaista toimintamallia sekä yhteisen strategian. Kolmen itsenäisen ammattikorkeakoulun yhteistyö vahvistaa koko Länsi-Suomen elinvoimaa, osaamista ja kasvua.

Osana päivien ohjelmaa oli paneelikeskustelu, jossa tarkasteltiin eri näkökulmista soveltavan liikunnan ammattilaisten koulutuksen ja osaamisen kehittymistä 2020-luvulla sekä tärkeimpiä tulevaisuuden osaamistarpeita ja kehittämistoimia.

Soveltavan liikunnan päivät kokosi alan asiantuntijat ja käytännön toimijat SAMKiin

Liikuntatieteellisen Seuran koordinoimat Soveltavan liikunnan päivät järjestettiin tänä vuonna SAMKin Porin kampuksella. Kaksipäiväinen tapahtuma toi Poriin noin 250 osallistujaa eri puolilta Suomea.

Tuulivoimala kirkkaansinisen taivaan edessä.

Resurssiviisauden osaamiskeskus vahvistaa Satakunnan kilpailukykyä

SAMKin uusi Resurssiviisauden osaamiskeskus kokoaa noin 30 tutkijan ja opettajan osaamisen. Keskus kehittää ratkaisuja kestävään kasvuun, kilpailukykyyn ja huoltovarmuuteen. Pitkän aikavälin tavoite on kunnianhimoinen: Satakunnasta halutaan tehdä Suomen resurssiviisain alue.