Kun SAMK sai Tieteen tietotekniikan keskus CSC:ltä lahjoituksena supertietokone Puhdin laitteistoa, opiskelijat saivat keskeisen roolin sen käyttöönotossa. Toisen vuoden Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat Nuutti Pikkarainen ja Atte Lindholm rakensivat laitteistosta toimivan kokonaisuuden noin kuudessa viikossa.
– Aluksi ajattelin, etten minä tällaista osaa tehdä. Nyt olemme saaneet kokonaisen järjestelmän kasaan. On yllättänyt, miten nopeasti tässä on oppinut, Lindholm kertoo.
Työ oli paljon muutakin kuin tietokoneiden kokoamista. Opiskelijat asensivat palvelimia, rakensivat verkkoyhteyksiä ja ottivat käyttöön ohjelmistoja, joiden avulla laskentatehtäviä voidaan jakaa useille koneille.
Kaksi hammasharjaa ja puhdistusainetta
Matkan varrella vastaan tuli myös ongelmia, joita ratkottiin käytännössä. Kerran kymmenen laskentakoneen käyttöönotto päättyi sähköjen katkeamiseen. Myös laitteiston muistien kanssa on riittänyt työtä.
– Pelastimme noin 1,2 teratavua RAM-muistia kahdella hammasharjalla ja puhdistusaineella. Sen arvo on noin 9 700 euroa, Pikkarainen arvioi.
Lehtori Kimmo Viitalan mukaan projektissa opiskelijat ovat päässeet yhdistämään aiemmin oppimiaan yksittäisiä teknologioita toimivaksi kokonaisuudeksi.
– Toimintaympäristössä ovat verkot, koneet, laitteistot ja ohjelmistot. Kaikki se, mitä isossa yritysjärjestelmässäkin tarvitaan, hän kuvailee.

Opiskelijat myös hyödyntävät laskentatehoa
Samaan aikaan kun Pikkarainen ja Lindholm ovat rakentaneet ja ylläpitäneet laitteistoa, toiset ovat päässeet hyödyntämään sen laskentatehoa tutkimuksessa. SAMKin Porin kampuksella on jo otettu käyttöön 20 CPU-laskentasolmua.
Data Engineering -tutkinto-ohjelman opiskelijat Akshat Gupta ja Min Ngwe työskentelevät projektissa, jossa kehitetään tekoälyn avulla menetelmää materiaalien alkuainekoostumuksen tunnistamiseen mittaustulosten perusteella. Työssä tarvitaan valtava määrä simulaatioita, joiden laskeminen tavallisella tietokoneella veisi huomattavasti enemmän aikaa.
Opiskelijat ovat myös kehittäneet tutkimusta varten käyttöliittymän, jonka avulla simulaatioiden asetuksia voidaan muuttaa ja laskentaa hyödyntää ilman syvällistä perehtymistä sen taustalla oleviin ohjelmistoihin. Tavoitteena on, että myös muut tutkijat voisivat hyödyntää sitä tulevaisuudessa.
– Alun perin tästä piti tulla kuuden viikon projekti, mutta työ on jatkunut jo seitsemän kuukautta, eikä loppua ole vielä näkyvissä, Gupta naurahtaa.
Tutkimusprojekti sai alkunsa tutkijalehtori Toni Aaltosen keskustelusta suomalaisyrityksen kanssa.
– Tässä yhdistyvät ammattikorkeakoulun ydintehtävät: koulutamme insinöörejä, jotka osaavat ratkaista todellisen maailman ongelmia, ja teemme tutkimusta, joka hyödyttää suomalaista yrityskenttää, Aaltonen sanoo.
Uusia mahdollisuuksia opiskeluun ja tutkimukseen
SAMKin tavoitteena on rakentaa pysyvä suurteholaskennan ympäristö, jota voidaan hyödyntää opetuksessa, tutkimushankkeissa ja myös yritysyhteistyössä.
Ympäristöä on tarkoitus myös laajentaa. SAMK on saanut lahjoituksena laitteistoa toisestakin käytöstä poistetusta supertietokoneesta, Mahdista.
Opiskelijoille supertietokone tarjoaa mahdollisuuden oppia taitoja, joita tarvitaan esimerkiksi suurten laskentajärjestelmien ja datakeskusten parissa.
Lindholmin mukaan projekti on myös avannut uusia näkökulmia omiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Hän tuli SAMKiin opiskelemaan erityisesti ohjelmointia, mutta on päätynyt työskentelemään suurten laskentajärjestelmien parissa.
Viitala nostaa opiskelijoiden työskentelystä esiin erityisesti motivaation.
– Tätä ei ole tehty vain harjoitustyönä, vaan opiskelijoilla on ollut aito kiinnostus oppia ja saada kokonaisuus toimimaan. Se on varmasti yksi tärkeimmistä syistä projektin onnistumiseen, hän toteaa.