KOHISTEN-energialaskurit energiasäästötoimien tukena
Miten kuluttaja voi vaikuttaa omaan energiankulutukseensa? Vaikka sähköyhtiöltä on mahdollista saada dataa oman energiankulutuksensa määristä, ei monellakaan ole saatavilla tietoa, mistä pienemmistä osista oma energiankulutus koostuu ja minkälaisin toimin omaan energiankulutukseen voisi vaikuttaa.
Tähän tarpeeseen on vastannut osaltaan Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) vuonna 2020 käynnistynyt EU-rahoitteinen KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa -tutkimushanke.
Kuluttajille suunnatut laskurit helpottamaan energiansäästötoimenpiteitä
KOHISTEN-hankkeessa on muun muassa luotu energiankulutus- ja kustannuslaskureita kuluttajille. Laskureiden tarkoituksena on auttaa kuluttajaa hahmottamaan, mitkä eri tekijät vaikuttavat oman elämisen ja asumisen energiankulutukseen. Ajatuksena ja lähtökohtana laskureiden luomiseen oli se, että kuluttaja näkee konkreettisesti, miten esimerkiksi kodinkoneen koko, omat kulutustottumukset ja laitteen energiatehokkuusluokka vaikuttavat energiankulutukseen ja -kustannuksiin. Laskureilla voi myös tarkastella, miten vedenkulutukseen vaikuttamalla tai esimerkiksi sähkölämmitteisen rivitaloasunnon huonelämpötilaa laskemalla voi vähentää energiankulutusta ja säästää kustannuksissa.
Energialla keskeinen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa
Ukrainan sodan myötä energian kulutus, energiaomavaraisuus ja ennen kaikkea energian kustannukset nousivat keskusteluihin. Nyt, puoli vuotta sodan alkamisen jälkeen puhutaan jo energiakriisistä. Taloustilanne on kiristynyt ja energianhinta on noussut huomattavan paljon. Fingridin skenaario ennustaa, että sähkön keskihinta tulevana talvena voisi olla lähes 50 snt/kWh.
Kesäajan poikkeuksellinen kuivuus ja helleaallot ovat pitäneet huolen siitä, ettei ilmastonmuutoskaan ole kadonnut uutisvirrasta. Yksi merkittävimmistä hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista on rakennusten energiankulutus, joka keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaraportin mukaan aiheuttaa noin 36 % kasvihuonekaasupäästöistä EU:n alueella. Suomi tavoittelee hiilineutraaliuden tasoa vuoteen 2035 mennessä, jolloin myös rakennusten energiankulutuksen päästöjä on saatava alas. Tämä vaatii toimenpiteitä myös kuluttajilta. Kuluttajien aiheuttamat päästöt eivät ole edellä mainitun raportin mukaan juuri vähentyneet. Asuminen ja energia sekä liikkuminen kattavat reilusti yli puolet kulutusmenojen hiilijalanjäljestä. Näin ollen on perusteltua kiinnittää huomioita omiin kulutustottumuksiinsa ja pyrkiä vähentämään omaa energiankulutustaan.
Lisätietoja aiheesta:
Mari Kujala, Lehtori, DI, 044 710 3277, mari.kujala@samk.fi
Sanna Lindgren, Projektitutkija, insinööri (AMK), 044 710 3073, sanna.lindgren@samk.fi
Lue lisää
Lue lisää
Länsirannikkoyhteistyöllä kasvua koko Suomeen
Länsirannikon alueella on tehty kolmen vuoden ajan tiivistä ammattikorkeakouluyhteistyötä, joka tukee sekä paikallista että valtakunnallista kasvua ja kilpailukykyä. Alueen yrityksillä ja elinkeinoelämällä on ollut keskeinen rooli yhteistyössä, joka on merkittävää koko Suomen hyväksi.
Lapset mukaan töihin -päivä toi vilskettä kampuksille – katso kuvagalleria
Valtakunnallisena Lapset mukaan töihin -päivänä SAMKin Porin ja Rauman kampuksilla liikkui yli seitsemänkymmentä työntekijöiden lasta ja lapsenlasta, iältään 3–17-vuotiaita.
Ammattikorkeakoulut ovat uskottavia Suomen uudistajia – Arene valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Jari Multisillan
SAMKin rehtori, toimitusjohtaja Jari Multisilta korostaa kasvun syntyvän yhteistyöstä ja avoimuudesta. Juuri valitun Arenen puheenjohtajan mukaan Suomen vahvuus rakentuu laajasta näkökulmasta ja osaamisen kehittämisestä kokonaisuutena, yhdessä tehden.