Kirkkokallio-konferenssi kokosi sata kiertotalouden asiantuntijaa Kankaanpäähän

Kiertotalouden ja kestävän teollisuuden ajankohtaiset teemat toivat yhteen noin sata asiantuntijaa, yritysjohtajaa ja päättäjää SAMKin järjestämään Kirkkokallio-konferenssiin Kankaanpäähän.

Paneelikeskustelussa pohdittiin, millaisia seuraavia askeleita Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto tarvitsee kehittyäkseen entistä kestävämmäksi teollisuuden toimintaympäristöksi.
Paneelikeskustelussa pohdittiin, millaisia seuraavia askeleita Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto tarvitsee kehittyäkseen entistä kestävämmäksi teollisuuden toimintaympäristöksi.

Tapahtuma osoitti, että vihreä siirtymä ei ole vain strategisia tavoitteita, vaan se tapahtuu jo nyt konkreettisina ratkaisuina Satakunnassa ja Kirkkokallion ekoteollisuuspuistossa Kankaanpäässä.

Konferenssi keskittyi kiertotalousratkaisuihin ja energia-alan innovaatioihin. Päivän aikana kuultiin puheenvuoroja Sitran johtavalta asiantuntijalta Nani Pajuselta, Turun yliopiston kiertotalouden professori Oskar Karlströmiltä sekä Kirkkokallion yritysten ja Kankaanpään kaupungin edustajilta. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan tervehdys toi esiin kestävän kehityksen globaalin merkityksen sekä paikallisten ratkaisujen tärkeyden.

Neste Oyj:n johtaja Outi Ervasti korosti, että vastuulliset teot ja taloudellinen kannattavuus kulkevat yhä useammin käsi kädessä.

– Kirkkokallion ekoteollisuuspuistosta viestittäessä on aina hyvä löytää se oma erottautumistekijä, Ervasti sanoi.

Kilpailuetua koko alueelle

Kirkkokallion kiertotalousosaamista jakoivat Honkajoki Oy:n toimitusjohtaja Janne Lukkarinen, Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi sekä datakeskusyritys E-Heatin toimitusjohtaja Lauri Pispa. He korostivat, kuinka resurssien tehokas käyttö, energia- ja sivuvirtojen hyödyntäminen sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä muodostavat kilpailuedun koko alueelle.

– Kaksikymmentä vuotta sitten en olisi uskonut olevani Kirkkokallio-konferenssissa. Asioita on viety todella paljon eteenpäin siinä ajassa, kommentoi myös GMM Finland Oy:n toimitusjohtaja Matti Lehtinen Kirkkokallion hukkalämpöselvitystä käsittelevässä esityksessään.

Paneelikeskustelussa pohdittiin, millaisia seuraavia askeleita Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto tarvitsee kehittyäkseen entistä kestävämmäksi teollisuuden toimintaympäristöksi. Panelistit keskustelivat mahdollisista yritystoimijoista, jotka voisivat hyötyä Kirkkokallion alueen hukkalämmöistä.

Konferenssi kiinnostaisi myös tulevaisuudessa

Tapahtuman palautteessa korostui kiinnostus erityisesti tilaisuuden puheenvuoroja ja Kirkkokallion ekoteollisuuspuistoa kohtaan. Kokonaisarvosanaksi tapahtuma sai 4,7 tähteä viidestä. Jokainen palautekyselyyn vastannut arvioi osallistuvansa vastaavanlaiseen konferenssiin parin-kolmen vuoden kuluttua – nimenomaan paikan päällä etäyhteyden sijaan. Siihen mennessä Kirkkokalliolla on varmasti otettu lisää edistysaskelia kiertotalouden ja energiatehokkuuden saralla.

Kirkkokallio-konferenssi järjestettiin osana SAMKin Resurssiviisauden tutkimuskokonaisuuden hanketta Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla, yhteistyössä Kankaanpään kaupungin ja Kirkkokallion ekoteollisuuspuiston toimijoiden kanssa. Hanketta rahoittaa EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) ja Satakuntaliitto.

Jaa tämä sivu

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana vasemmalta LähiTapiola Länsi-Suomen henkilöasiakkuuksien liiketoimintajohtaja Markus Suominen, SAMKin kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi ja osaamisaluejohtaja Jari Iisakkala sekä LähiTapiola Länsi-Suomen toimitusjohtaja Jussi Seppälä.

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK aloittavat kumppanuuden alueen osaamisen vahvistamiseksi

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on lisätä vuoropuhelua ja vahvistaa yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä.

Ryhmä ihmisiä poseeraa kameralle.

Länsirannikkoyhteistyöllä kasvua koko Suomeen

Länsirannikon alueella on tehty kolmen vuoden ajan tiivistä ammattikorkeakouluyhteistyötä, joka tukee sekä paikallista että valtakunnallista kasvua ja kilpailukykyä. Alueen yrityksillä ja elinkeinoelämällä on ollut keskeinen rooli yhteistyössä, joka on merkittävää koko Suomen hyväksi.

Työpaja jalkautui saven etsintään Kankaanpään Lempussa.

Ympäristötaide saa uusia muotoja luonnonmateriaaleista

SAMKin Resurssiviisauden tutkimuskokonaisuuden koordinoima Taide, teknologia ja kestävä matkailu -projekti järjesti Taidekoulun kampuksella Kankaanpäässä ympäristötaiteen osaamista vahvistavan villisavityöpajan.