Katseet kohti digitaalista transformaatiota

– Nyt ei ole enää kyse pelkästään teknologian käyttöönotosta tai prosessien digitoinnista. Teknologia on iso muutosvoima, joka mahdollistaa liiketoiminnan muutoksen, kertoo Heikki Haaparanta. Hän on toiminut reilun vuoden ajan SAMKissa yliopettajana keskittyen digitaalisiin palveluihin.

Heikki Haaparanta kotitoimistolla / Heikki Haaparanta at his home office

Heikki Haaparannan kevät on kulunut muiden samkilaisten tavoin pääosin etätyötoimistolla.

Liiketoiminta on muuttanut aina muotoaan, mutta teknologia muuttaa sitä globaalisti yhä voimakkaammin ja luo uusia mahdollisuuksia. Puhutaan digitisaatiosta, digitalisaatiosta ja digitaalisesta transformaatiosta. Jo digitisaatio vaatii uudenlaista ajattelua käytössä oleviin työkaluihin – entä sitten digitalisaatio? Tai digitaalinen transformaatio?

Mitä korkeammalle näissä mennään, sitä enemmän on kyse myös liiketoiminnan muutoksesta siellä taustalla, Haaparanta kertoo.

Arkipäivässähän me näemme tästä merkkejä jatkuvasti, nyt korona-aikana vielä entistä enemmän. Kaikki kulutustottumuksemme muuttuvat koko ajan. Tilataan vaatteet ja ruoka kotiin, katsotaan ohjelmia ja kuunnellaan musiikkia suoratoistopalveluista. Teknologian mahdollisuudet työntyvät jokaiseen liiketoiminnan alueeseen.

YAMK-suuntautumisesta digitaalisen transformaation agentteja

Palveluliiketoiminnan osaamisalueella on lähdetty kehittämään digitalisaation ja liiketoiminnan rajapintaan liittyvää opetus- ja TKI-toimintaa. Mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Opetuksen kehittämisen tuloksena on syntynyt Johtamisen ja palveluliiketoiminnan YAMK-tutkintoon luotu digitalisaatio-osaamisen suuntautuminen, Haaparanta selvittää.

Uusi suuntautuminen vastaa yrityksissä oleviin digitaalisen transformaation haasteisiin. Ajatuksena on, että suuntautumisen käyneet ihmiset pystyvät viemään tätä muutosta omilla työpaikoillaan läpi.

Koulutuksessa nousevat muutosjohtamisen, prosessien ymmärtämisen ja itsensä johtamisen teemat. Lisäksi siinä opitaan ymmärtämään digitaalista ympäristöä. Tarkoitus on, että koulutuksen käynyt henkilö on ikään kuin agentti, joka pystyy viemään yrityksessä läpi tärkeimmät muutokset tähän liittyen.

Koulutuksessa käydään läpi teknisiä näkökulmia aiheeseen sekä yleistä digitalisaatio-osaamista ja tiedolla johtamista. Yksi merkittävä kokonaisuus on, että opinnoissa tutustutaan ohjelmistorobotiikkaan käytännön työvälineenä.

Alueelle myös kasvavaa TKI-toimintaa

Palveluliiketoiminnan osaamisalueelle on tavoitteena saada myös kasvavaa TKI-toimintaa. Osana tätä työtä valmisteilla on osaamisalueiden yhteistyönä osaamiskeskittymä työnimellä ”Tiedolla johtamisen keskus Business Intelligence Center”.

Osaamiskeskittymä on haaveemme siitä, että keräämme tälle alueelle erilaista tutkimusosaamista. Olemme lähteneet nyt hakemaan myös ensimmäisiä tutkimushankkeita. Niitä integroidaan koko ajan myös opetukseen. Keskeinen teema on tiedolla johtaminen, Haaparanta kertoo.

Ensimmäisiä hankkeita on jo saatu käyntiinkin. Ne liittyvät yritysten digikypsyysmallin rakentamiseen ja ohjelmistorobotiikan käyttöönottoprosessin kehittämiseen yrityksissä.

Digikypsyyden osalta tarkoitus on paitsi selvittää, missä kohdassa yrityksissä ollaan digitaalisen transformaation saralla, myös auttaa yrityksiä tässä prosessissa. Tässä keskitytään erityisesti pk-yrityksiin. SAMK on jo aiemmin ollut mukana SeAMKin kanssa yhteishankkeessa tähän liittyen.

Ohjelmistorobotiikan tiimoilta pohditaan, miten sen hyötyjä pystytään helpoiten ottamaan käyttöön yrityksissä.

Ongelmana yrityksissä on usein se, että alkuvaiheessa ei edes tunnisteta niitä kohteita, missä ohjelmistorobotiikkaa voisi käyttää. Ei ehkä ymmärretä prosesseja, mihin se sopisi parhaiten eikä keksitä ideoitakaan, mihin se soveltuisi. Tähän liittyen tehdään malli, miten kohteet löydetään ja miten projekteja viedään eteenpäin. Samalla rakennetaan laskentamallia siitä, kuinka hyödyllisiä eri kohteet ovat yrityksille, Haaparanta selvittää.

Jaa tämä sivu

Konetekniikan opetustilanne laboratoriossa.

Yhteishaku kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin alkaa tammikuussa

Yhteishaku syksyllä 2026 alkaviin kansainvälisiiin koulutuksiin on 7.–21.1.2026. SAMKissa on haettavana kahdeksan englanninkielistä ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta ja kaksi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta.

Jesse Peltonen istuu kahvilassa.

Käytännönläheisyys ja jatkuva oppiminen vievät konetekniikan insinööriä eteenpäin

Konetekniikan insinööriksi SAMKista vuonna 2024 valmistunut Jesse Peltonen työskentelee Aurubis Finland Oy:llä työnjohtajana. Käytännönläheinen työ, kehittymishalu ja kiinnostus teknisiin ratkaisuihin ovat kuljettaneet häntä uralla eteenpäin.

Aune Isosomppi seisoo hoitajan asussa haavakiertokärryn vieressä.

Aunen urapolku vei haavahoidon asiantuntijaksi

Aune Isosomppi tietää omasta kokemuksestaan, että työura ei etene aina suoraviivaisesti, eikä kouluttautuminen ole koskaan liian myöhäistä. Hänen matkansa haavahoidon asiantuntijaksi on kulkenut usean vaiheen kautta, mutta jokainen askel on vienyt häntä lähemmäs sitä, mitä hän tänä päivänä tekee sydämestään.