Itämeren vierasvenesatamat ovat itsessään vetovoimaisia matkakohteita

Vierasvenesatamien ympärille muodostuneiden matkailukohteiden kehittäminen niiden potentiaalia hyödyntämällä lisää merkittävästi alueen kestävää kehitystä taloudellisesta, sosiokulttuurisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta.

Purjeveneitä Airistolla / Sailboats at Airisto

Itämeren vierasvenesatamat ovat houkuttelevia matkailukohteita paitsi huviveneilijöille, mutta monille kohderyhmille, jotka nauttivat merellisestä ilmapiiristä. Asukkaat, mökkeilijät, päiväkävijät ja yöpyvät matkailijat vierailevat vierasvenesatamissa eri tarkoituksissa. Itämeren vierasvenesatamat houkuttelevat myös kansainvälisiä kävijöitä lähinnä naapurimaissa.

Vierasvenesatamien ympärille muodostuneiden matkailukohteiden kehittäminen niiden potentiaalia hyödyntämällä lisää merkittävästi alueen kestävää kehitystä taloudellisesta, sosiokulttuurisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta. Tämä on välttämätöntä, sillä erityisesti koronapandemian jälkeen kestävä kehitys on matkailussa uusi normaali. Samalla Itämeren matkailustrategian keskeisin tavoite on luoda merialueesta kestävä matkakohde.

Tämän saavuttamiseksi tarvitaan kestäviä liiketoimintamalleja sekä kestäviä matkailutuotteita ja -palveluja. Kannattavien kohderyhmien tunnistaminen, eri vierasvenesatamien ja sidosryhmien välinen yhteistyö sekä investointien jatkaminen infrastruktuurin ja kapasiteetin parantamiseksi ovat välttämättömiä. Lisäksi merenkulkuun ja kalastukseen liittyvään kulttuuriperinnön kunnioittaminen on olennaista, sillä vierasvenesatamien alueella on usein syvät juuret laivanrakennus- ja merenkulku- sekä kalastusperinteessä.

Lue lisää Itämeren rannikko- ja merellisen matkailun tilanteesta vierasvenesatamissa seuraavasta raportista. Tämän raportin on julkaissut SAMKin koordinoima Interreg Baltic Sea Region -hanke BalticBlueMarinas, joka toteutetaan Suomessa, Virossa, Ruotsissa, Latviassa ja Puolassa.

Jaa tämä sivu

SAMKissa on tällä hetkellä kymmenen laillistujaa, joille on tehty henkilökohtaiset opetussuunnitelmat. Artikkelissa haastateltu Getrude Kamamba on kuvassa "tutkittavana".

Kansainvälisille sairaanhoitajille sujuvampi tie suomalaiseen työelämään

Suomalaisen terveydenhuollon osaamista vahvistetaan uudenlaisella yhteistyöllä. SAMK on mukana hankkeissa, joissa kehitetään toimintamalleja EU/ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille henkilöille.

Susanna Kunvik (oikealla) toimii SAMKissa erikoistutkijana sekä projektipäällikkönä RAVI- ja Mind Nutrition tutkimushankkeissa. Kuvassa myös Mind Nutrition -tutkimushankkeen tutkija ja ravitsemusasiantuntija Elina Nevala.

SAMKin erikoistutkija Susanna Kunvik mukana luomassa Suomeen ensimmäistä työikäisten ruokasuositusta

Suomeen laaditaan ensimmäistä kertaa työikäisten ruokasuositus, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisten työikäisten terveyttä ja työkykyä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nimeämä työryhmä on aloittanut suositusten valmistelun, ja mukana on myös SAMKin erikoistutkija Susanna Kunvik.

CERNin edustajat Jan Janke (vasemmalla) ja Matthias Braeger saapuivat Poriin viime vuoden lopulla tutustumaan tiloihin ja keskustelemaan tapahtuman järjestelyistä. Kuvassa myös tapahtumaa koordinoiva opettaja Sara Kfouri Koskinen SAMKIsta.

CERN Spring Campus ensi kertaa Suomeen – SAMK isännöi tapahtumaa toukokuussa

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN järjestää vuotuisen CERN Spring Campus -tapahtuman ensi kertaa Suomessa. Toukokuussa 2025 SAMK isännöi tätä merkittävää kansainvälistä tapahtumaa, joka keskittyy tietojenkäsittelytieteisiin ja moderniin teknologiaan.