Itämeren vierasvenesatamat ovat itsessään vetovoimaisia matkakohteita

Vierasvenesatamien ympärille muodostuneiden matkailukohteiden kehittäminen niiden potentiaalia hyödyntämällä lisää merkittävästi alueen kestävää kehitystä taloudellisesta, sosiokulttuurisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta.

Purjeveneitä Airistolla / Sailboats at Airisto

Itämeren vierasvenesatamat ovat houkuttelevia matkailukohteita paitsi huviveneilijöille, mutta monille kohderyhmille, jotka nauttivat merellisestä ilmapiiristä. Asukkaat, mökkeilijät, päiväkävijät ja yöpyvät matkailijat vierailevat vierasvenesatamissa eri tarkoituksissa. Itämeren vierasvenesatamat houkuttelevat myös kansainvälisiä kävijöitä lähinnä naapurimaissa.

Vierasvenesatamien ympärille muodostuneiden matkailukohteiden kehittäminen niiden potentiaalia hyödyntämällä lisää merkittävästi alueen kestävää kehitystä taloudellisesta, sosiokulttuurisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta. Tämä on välttämätöntä, sillä erityisesti koronapandemian jälkeen kestävä kehitys on matkailussa uusi normaali. Samalla Itämeren matkailustrategian keskeisin tavoite on luoda merialueesta kestävä matkakohde.

Tämän saavuttamiseksi tarvitaan kestäviä liiketoimintamalleja sekä kestäviä matkailutuotteita ja -palveluja. Kannattavien kohderyhmien tunnistaminen, eri vierasvenesatamien ja sidosryhmien välinen yhteistyö sekä investointien jatkaminen infrastruktuurin ja kapasiteetin parantamiseksi ovat välttämättömiä. Lisäksi merenkulkuun ja kalastukseen liittyvään kulttuuriperinnön kunnioittaminen on olennaista, sillä vierasvenesatamien alueella on usein syvät juuret laivanrakennus- ja merenkulku- sekä kalastusperinteessä.

Lue lisää Itämeren rannikko- ja merellisen matkailun tilanteesta vierasvenesatamissa seuraavasta raportista. Tämän raportin on julkaissut SAMKin koordinoima Interreg Baltic Sea Region -hanke BalticBlueMarinas, joka toteutetaan Suomessa, Virossa, Ruotsissa, Latviassa ja Puolassa.

Jaa tämä sivu

Tutkijalehtori Toni Aaltonen pitää käsissään kilpailusta voitettua palkintoaan.

SAMKin tutkija loisti kansainvälisessä LIBS-kilpailussa – toinen sija huippututkijoiden joukossa

Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkijalehtori Toni Aaltonen osallistui tammikuun lopussa Ranskan Senlis’ssä järjestettyyn EMSLIBS-konferenssiin (Laser Induced Breakdown Spectroscopy). Konferenssin yhteydessä järjestettiin maailmanlaajuisesti kovatasoinen LIBS Data Challenge -kilpailu, jossa Aaltonen sijoittui toiseksi.

Yhteistyökorkeakoulujen hallitukset ja ylin johto kokoontuivat Seinäjoelle arvioimaan saavutettuja tuloksia sekä linjaamaan uusia tavoitteita tuleville vuosille.

Centria, SAMK ja SEAMK syventävät strategista yhteistyötään

Centria-ammattikorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö tiivistyy. Ammattikorkeakoulut suunnittelevat yhteisiä tutkinto-ohjelmia ja ristiinopiskelua lisätään.

Kuvassa pöydän ääressä Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi ja RAVI-tutkimuksen projektipäällikkö Susanna Kunvik.

Työpaikoilla tarjottava ravitsemusohjaus hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia

Satakuntalaisissa yrityksissä toteutettu ravitsemustutkimus osoittaa, että työikäisten ravitsemuksessa olisi parannettavaa. Yhteensä 167 työntekijän ruokailutottumuksia arvoitiin ruokapäiväkirjoilla RAVI-tutkimuksessa, joka toteutettiin ympäri Satakuntaa vuosina 2023–2026.