Cobot, insinöörin paras ystävä

Omronin collaborative robots, yhteiskäyttörobotit lempinimeltään ”Cobotit” olivat Omronin ja SAMKin robottiseminaarin päätähtiä. Omron ja Satakunnan alueen jälleenmyyjänä toimiva Satmatic esittelivät ensin tilaisuuden aluksi toimintaansa ja sitten päästiin itse asiaan.

Omron TM-robotin kokeilua.

IMG 4418

Kimmo Mikkanen esittelee Miikka Marjakoskelle konenäkökameroita. Omronin ja SAMKin yhdessä järjestämä robottiseminaari ja työpaja houkutteli mukavasti väkeä paikalle.

Juuso Aho ohjelmoi Cobotin noin minuutissa. Cobottiin on integroitu liikkeenohjaus ja konenäkökamera. Se tunnistaa, jos sen tielle tulee esimerkiksi ihmisen käsi ja pysähtyy.

Cobotin ehdoton valtti on sen helppo käyttöönotto. Omronin sovellusinsinööri Taneli Heikkinen päästi yhden onnekkaan testaamaan ohjelmointia ja vuokaavio piirtyi näytölle sitä mukaa, kun Satmaticin Juuso Aho opetti robotille tarvittavat liikkeet käsin liikuttelemalla. Cobottien etuna ovat myös niiden laajat turvatoiminnot, kuten turvanopeus, turvapysäytys, turva-anturointi sekä voiman rajoitukset. Turvatoiminnot perustuvat ISO15066 turvastandardiluokitukseen.

Yliopettaja ja automaation tutkimusryhmän vetäjä Mirka Leino esitteli Robotiikka Akatemian toimintaa yritysten edustajille.

Turvaominaisuuksiensa ansiosta niitä voidaan käyttää tilanteesta ja robotin työskentelyvauhdista riippuen ihmisen kanssa jaetussa työtilassa, ilman toiminnan pysäyttävää valoverhoa.

– Ennen yhteiskäyttörobotin käyttöönottoa vaaditaan aina riskinarviointia, siitäkin huolimatta, että Cobottia käytetään normaalia hitaammassa Cobot-tilassa, muistuttaa Omronin turvallisuusasiantuntija Riku Lemmetty.

Omronin Petri Nikkola esittelee Overal Equipment Effectiveness (OEE), eli laitteiden kokonaistehokkuuden (KNL), määrittämistä Omronin i-Automation konseptin avulla.

Konenäkö on lyömätön

Omronin desk-sales engineer Kimmo Mikkanen esitteli tilaisuudessa myös konenäkökameroita. Microscan-kamera on parhaimmillaan viivakoodin lukuun perustuvassa järjestelmässä. Koodin avulla tuotteesta saadaan jäljitettyä nopeasti monipuolista dataa linjastolta, kuten milloin tuote on tehty, missä, millä koneella yms.

– Konenäkö on viivakoodinluvun nopeudessa täysin voittamaton, siihen ei ihminen pysty, heittää Mikkanen.

Boliden Harjavallan tutkimus- ja kehitysinsinööri Miikka Marjakoski tuli tapahtumaan

Omronin Microscan-kamera on kestävä: sen nestemäinen linssi ei sisällä mekaanisia osia ja on täten pitkäikäinen.

haistelemaan robotiikan tämän hetkisiä tuulia.

– Minulla on meneillään projekteja, joihin liittyy vahvasti tiettyjen prosessien automatisointi:

ne koskevat toiminnan tehostamista, optimointia sekä työturvallisuutta ja riskien välttämistä. Tämä tapahtuma oli toimiva, koska täällä pääsi kuulemaan paitsi robotiikasta myös konenäöstä, Marjakoski kertoo.

– Robotiikka tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa yhä enemmän läsnä myös minun työssäni, Marjakoski uskoo.

Omronin seminaarimateriaali

Omronin Microscan-kamera on kestävä: sen nestemäinen linssi ei sisällä mekaanisia osia ja on täten pitkäikäinen.

Jaa tämä sivu

Kuvituskuva SAMK Research.

SAMK Research – Uusi verkkolehti kokoaa SAMKin tutkimustyön yhteen 

Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on julkaissut SAMK Research -verkkolehden. Uusi digitaalinen julkaisu kokoaa yhteen korkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ajankohtaiset artikkelit ja tulokset sekä tekee näkyväksi SAMKin henkilöstön ja tutkimuskeskusten asiantuntijatyön.

Tutkimuksen ravitsemusasiantuntija Elina Nevala ohjaa osallistujaa kansallisten ravitsemussuositusten pariin.

Monipuolisella ravitsemusohjauksella voidaan vaikuttaa työntekijöiden mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen

Mielenterveys- ja päihdetyössä työskentelevillä toteutettu ravitsemustutkimus osoittaa, että ammattilaisten ravitsemuksessa olisi kehitettävää ja ravitsemusohjauksella voidaan vaikuttaa masennusoireiluun.

Tutkijalehtori Toni Aaltonen pitää käsissään kilpailusta voitettua palkintoaan.

SAMKin tutkija loisti kansainvälisessä LIBS-kilpailussa – toinen sija huippututkijoiden joukossa

Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkijalehtori Toni Aaltonen osallistui tammikuun lopussa Ranskan Senlis’ssä järjestettyyn EMSLIBS-konferenssiin (Laser Induced Breakdown Spectroscopy). Konferenssin yhteydessä järjestettiin maailmanlaajuisesti kovatasoinen LIBS Data Challenge -kilpailu, jossa Aaltonen sijoittui toiseksi.