Ystävän ehdotus sai Kanervan hakemaan merikapteeniopintoihin

Ystävän heittämä ehdotus muutti Kanerva Myllysen koulutusvalinnan. Aikaisemmin hänellä ei ollut käynyt mielessäkään, että merellä liikkumisesta voisi tehdä työn, vaikka hän oli purjehtinut koko ikänsä. Nyt Kanerva opiskelee ensimmäistä vuotta merikapteeniksi, ja opiskelu on ollut mielenkiintoista ja innostavaa.

Kanerva Myllynen vaakakuva

Kanerva opiskelupaikassan Rauman kampuksella Merimäellä.

Kanerva Myllynen kiinnostui merikapteenin opinnoista lukion toisella luokalla. Aluksi hän haaveili lääkärin opinnoista. Lukion fysiikan kurssi sai kuitenkin miettimään uravalintaa. Myöhemmin kavereiden kanssa käyty keskustelu muutti suunnan, kun kaveri ehdotti alaa Kanervalle.

Hänellä ei itsellään ollut käynyt ajatus mielessä, vaikka hän on liikkunut merillä purjehdusharrastuksen myötä koko ikänsä. Meri on ollut tärkeä ja normaali osa elämää harrastuksen kautta, eikä Kanerva ollut ajatellut, että siitä voisi tehdä itselleen ammatin. Purjehdustausta helpotti päätöstä lähteä hakemaan ammattikorkeakouluun.

Opetus englanniksi oli selkeä valinta

Kanerva valitsi englanninkielisen koulutuksen Raumalla, koska ajatteli siitä olevan eniten hyötyä. Työkielikin tulee olemaan kuitenkin englanti.

– Englannin kieli tulee käytännön tilanteissa, niin siinä oppii ihan eri tavalla, Kanerva toteaa.

Kanervalla on takana opintoja vasta muutama kuukausi, mutta hän nimeää käytännön harjoitukset kiinnostavimmiksi.

– Esimerkiksi turvallisuuskurssilla ollut pelastusharjoitus kampuksen uima-altaassa ja pelastusveneellä ajelu merellä on ollut hienoa. Myös Knots and splices -kurssi, jossa harjoiteltiin muun muassa solmuja ja rahdin kiinnitystä, on ollut mielenkiintoista.

Opinnoissa on selvinnyt, mitä odottaa merikapteenin työltä tulevaisuudessa, sillä alan opettajat ovat pääsääntöisesti myös merikapteeneja. He osaavat käytännön työtä, mikä antaa opiskelijoille realistista ja kattavaa tietoa teoriapuolen lisäksi alasta.

Kanerva on odottanut tulevaa harjoittelujaksoa

Kanerva on jo odottanut harjoittelua, joka kestää koko kevätlukukauden ja jatkuu syksyyn asti. Kanervaa kiinnostaa harjoittelupaikoista eniten rahtilaiva tai tankkeri, matkustajalaivat ei niinkään.

Harjoittelua opinnoissa tulee määrällisesti noin vuoden verran. Harjoittelu ja teoria vuorottelevat. Kanerva ei koe teoriaosuuksien olevan yhtään tylsiä, sillä ne perustuvat kaikkeen käytännön tekemiseen.

Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti omissa tiloissa Rauman kampuksella Merimäellä. Sen Kanerva kokee mieluisana, sillä siellä on rauhallista.

Kanerva on kokenut, että opettajat ovat päteviä. Parasta on, että he saavat ajankohtaista tietoa kentältä, sillä esimeriksi yksi opettajista työskentelee laivalla ja vapailla sitten opettaa heitä.

– Kampuksella on opettajia ja opiskelijoita, joita juuri tämä ala kiinnostaa. Siksi siellä vallitsee hyvä yhteishenki. Jos jotain asioita ei tiedetä, niistä otetaan selvää, Kanerva kertoo.

Jäänmurtajalle töihin?

Kanerva nimeää jäänmurtajat yhdeksi kiinnostavaksi työpaikaksi tulevaisuudessa.

Työmahdollisuudet ulottuvat niin Suomeen kuin ulkomaille.

Toiveissa on päästä ulkomaille töihin ainakin hetkeksi, mutta ei välttämättä pitkällä tähtäimellä. On intoa matkustaa, mutta Suomikin riittää eikä kylmyys haittaa.

Lue lisää Sea Captain-koulutuksesta Kanerva Myllynen pystykuva

Kanerva Myllynen

  • Tutkinto-ohjelma: Merikapteeni (Sea Captain)

Jaa tämä sivu

Konetekniikan opetustilanne laboratoriossa.

Yhteishaku kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin on käynnissä

Yhteishaku syksyllä 2026 alkaviin kansainvälisiiin koulutuksiin on 7.–21.1.2026. SAMKissa on haettavana kahdeksan englanninkielistä ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta ja kaksi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta.

Jesse Peltonen istuu kahvilassa.

Käytännönläheisyys ja jatkuva oppiminen vievät konetekniikan insinööriä eteenpäin

Konetekniikan insinööriksi SAMKista vuonna 2024 valmistunut Jesse Peltonen työskentelee Aurubis Finland Oy:llä työnjohtajana. Käytännönläheinen työ, kehittymishalu ja kiinnostus teknisiin ratkaisuihin ovat kuljettaneet häntä uralla eteenpäin.

Aune Isosomppi seisoo hoitajan asussa haavakiertokärryn vieressä.

Aunen urapolku vei haavahoidon asiantuntijaksi

Aune Isosomppi tietää omasta kokemuksestaan, että työura ei etene aina suoraviivaisesti, eikä kouluttautuminen ole koskaan liian myöhäistä. Hänen matkansa haavahoidon asiantuntijaksi on kulkenut usean vaiheen kautta, mutta jokainen askel on vienyt häntä lähemmäs sitä, mitä hän tänä päivänä tekee sydämestään.