YAMK-opinnäyte: Moottorihuollot ja hankinnat kehitystyön kohteena

Satakunnan ammattikorkeakoulun tekniikan ylemmän AMK-koulutusohjelman opiskelija Jarno Bergman tutki ja kehitti UPM Kymmene Oyj Suomen alueella olevien sellu- ja paperitehtaiden moottorihuoltoja ja -hankintoja.

PK4 paperikone.
PK4 paperikone.

PK4 paperikone.

Yhtenä nykyaikaisen kunnossapidon ongelmana eri tuotantolaitoksilla on prosessiin asennetun laitekannan hallinta ja ylläpito. Laite- ja komponenttitietojen perusteella johdetaan tarvittavien varaosien hankintaa sekä tarvittavan varaosavaraston ylläpitoa kustannustehokkaasti sekä käyttövarmuutta vaarantamatta. UPM Kymmene Oyj Suomen sellu- ja paperitehtailla on käytössä toimintopaikoilla yhteensä yli 33 000 oikosulkumoottoria, ja erilaisia nimikkeitä noin 8600 kappaletta.

Tavoitteena oli kehittää toimintatapoja ja toimintamalli, jolla tarvittavan varaosamoottorin tunnistaminen on helpompaa, tarvittavien varaosamoottorien määrä on pienempi, toimitusvarmuus parempi sekä toimitusajat lyhyempiä.

Näistä lähtökohdista Satakunnan ammattikorkeakoulun tekniikan ylemmän AMK-koulutusohjelman opiskelija Jarno Bergman lähti tutkimaan ja kehittämään UPM Kymmene Oyj Suomen alueella olevien sellu- ja paperitehtaiden moottorihuoltoja ja -hankintoja.

Standardimoottorimallin avulla voidaan optimoida moottorien varastointi ja hankinta

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimintatapoja ja toimintamalli, jolla tarvittavan varaosamoottorin tunnistaminen on helpompaa, tarvittavien varaosamoottorien määrä on pienempi, toimitusvarmuus parempi sekä toimitusajat lyhyempiä. Tämän kehitystyön tuloksena syntyi UPM FIN -standardimoottorimalli rajatulle 1,1–45 kW tehoalueelle. Tehoalueen rajaus on perusteltu sillä, että tehoalueen moottorit ovat suhteellisen pienikokoisia ja yleensä varustettu turvakytkimellä, jolloin moottorin asennus on yksinkertaista ja mahdollisesti tarvittavat muutostyöt ovat yksinkertaisia toteuttaa.

UPM FIN -standardimoottori luotiin eri käytössä olevien moottorijännitteiden 400 V, 690 V ja 500 V, pyörintänopeuksien 1000 rpm, 1500 rpm ja 3000 rpm sekä asennusasentojen B3 ja B5 mukaisesti 14 eri tehoportaalle, joille jokaiselle luotiin eri variaatioiden mukainen moottori. Lisäksi suorat käytöt ja taajuusmuuttajakäytöt vaativat omat standardinsa. Tästä seuraa se, että uusien nimikkeiden määrä nousi 840 kappaleeseen (määrä on kuitenkinhuomattavasti pienempi kuin lähtökohta).

Opinnäytetyön yhteydessä luodun standardimoottorimallin perustana on oikosulkumoottoreita koskevat IEC-standardit IEC 60034 ja 60072-1, jotka määrittelevät oikosulkumoottoreiden mekaaniset mitat eri runkokoille ja asennusasennoille. Samalla luotiin myös ohjeistus ja toimintatavat standardimoottorimallin käyttöönottoon sekä nimikkeistön luomiseen SAP-toimintajärjestelmään.

Käyttöönoton yhteydessä suoritettavan oikosulkumoottoreiden kenttäkartoituksen ja nimikeharmonisoinnin avulla saavutetaan standardimoottorien osalta paikkansapitävä tieto näiden moottoreiden käyttökohteista ja määristä, jolloin tämän tiedon avulla voidaan optimoida moottorien varastointi ja hankinta. Standardimoottorimalli on lisäksi rakennettu niin, että sitä on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa isompiin moottorikokoihin.

Lisätiedot:
Jarno Bergman
+358 40 1677 966

jarno.bergman@upm.com

Bergman, J. 2019. Moottorihuoltojen ja -hankintojen kehittäminen. Opinnäytetyö. Tekniikan ylempi AMK -koulutusohjelma. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Opinnäytetyö on luettavissa sähköisessä muodossa Theseus-tietokannassa.

Jaa tämä sivu

Lähikuva Birgit Vuori-Metsämäki.

Neuropsykiatrinen valmennus tarvitsee tekijöitä – SAMK kouluttaa ratkaisukeskeisiä nepsy-valmentajia arjen tueksi

Neuropsykiatriset piirteet ja neurokirjo näkyvät arjessa yhä useammin. Samalla kasvaa tarve ammattilaisille, jotka osaavat tunnistaa tuen tarpeen, löytää toimivia ratkaisuja ja kohdata ihmisen aidosti hänen omassa arjessaan.

Tuuli Kilpeläinen omenapuiden alla.

Tuuli Kilpeläinen vaihtoi suuntaa ja löysi mielekkään työn opintojensa kautta

Pirkkalalainen Tuuli Kilpeläinen uskalsi tarttua muutokseen ja lähteä opiskelemaan uutta alaa. Hän kaipasi merkityksellisempää työtä sekä rohkeaa suunnanmuutosta. Verkossa suoritettavat oikeustradenomiopinnot Satakunnan ammattikorkeakoulussa tarjosivat hänelle mahdollisuuden tähän.

Tero Hynynen, lähikuva, taustalla metsämaisema.

Käytännön taitoja työelämään oikeustradenomiopinnoista

Tero Hynynen päätti aikuisiällä tarttua opiskeluun ja hankkia pätevyyden oikeustradenomiopinnoista. SAMKissa suoritetut, työn ohessa tehdyt opinnot antoivat hänelle uudenlaisen juridisen näkökulman työelämään ja vahvistivat ammatillista osaamista.