YAMK-opinnäyte: Moottorihuollot ja hankinnat kehitystyön kohteena
Satakunnan ammattikorkeakoulun tekniikan ylemmän AMK-koulutusohjelman opiskelija Jarno Bergman tutki ja kehitti UPM Kymmene Oyj Suomen alueella olevien sellu- ja paperitehtaiden moottorihuoltoja ja -hankintoja.
PK4 paperikone.
Yhtenä nykyaikaisen kunnossapidon ongelmana eri tuotantolaitoksilla on prosessiin asennetun laitekannan hallinta ja ylläpito. Laite- ja komponenttitietojen perusteella johdetaan tarvittavien varaosien hankintaa sekä tarvittavan varaosavaraston ylläpitoa kustannustehokkaasti sekä käyttövarmuutta vaarantamatta. UPM Kymmene Oyj Suomen sellu- ja paperitehtailla on käytössä toimintopaikoilla yhteensä yli 33 000 oikosulkumoottoria, ja erilaisia nimikkeitä noin 8600 kappaletta.
Tavoitteena oli kehittää toimintatapoja ja toimintamalli, jolla tarvittavan varaosamoottorin tunnistaminen on helpompaa, tarvittavien varaosamoottorien määrä on pienempi, toimitusvarmuus parempi sekä toimitusajat lyhyempiä.
Näistä lähtökohdista Satakunnan ammattikorkeakoulun tekniikan ylemmän AMK-koulutusohjelman opiskelija Jarno Bergman lähti tutkimaan ja kehittämään UPM Kymmene Oyj Suomen alueella olevien sellu- ja paperitehtaiden moottorihuoltoja ja -hankintoja.
Standardimoottorimallin avulla voidaan optimoida moottorien varastointi ja hankinta
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimintatapoja ja toimintamalli, jolla tarvittavan varaosamoottorin tunnistaminen on helpompaa, tarvittavien varaosamoottorien määrä on pienempi, toimitusvarmuus parempi sekä toimitusajat lyhyempiä. Tämän kehitystyön tuloksena syntyi UPM FIN -standardimoottorimalli rajatulle 1,1–45 kW tehoalueelle. Tehoalueen rajaus on perusteltu sillä, että tehoalueen moottorit ovat suhteellisen pienikokoisia ja yleensä varustettu turvakytkimellä, jolloin moottorin asennus on yksinkertaista ja mahdollisesti tarvittavat muutostyöt ovat yksinkertaisia toteuttaa.
UPM FIN -standardimoottori luotiin eri käytössä olevien moottorijännitteiden 400 V, 690 V ja 500 V, pyörintänopeuksien 1000 rpm, 1500 rpm ja 3000 rpm sekä asennusasentojen B3 ja B5 mukaisesti 14 eri tehoportaalle, joille jokaiselle luotiin eri variaatioiden mukainen moottori. Lisäksi suorat käytöt ja taajuusmuuttajakäytöt vaativat omat standardinsa. Tästä seuraa se, että uusien nimikkeiden määrä nousi 840 kappaleeseen (määrä on kuitenkinhuomattavasti pienempi kuin lähtökohta).
Opinnäytetyön yhteydessä luodun standardimoottorimallin perustana on oikosulkumoottoreita koskevat IEC-standardit IEC 60034 ja 60072-1, jotka määrittelevät oikosulkumoottoreiden mekaaniset mitat eri runkokoille ja asennusasennoille. Samalla luotiin myös ohjeistus ja toimintatavat standardimoottorimallin käyttöönottoon sekä nimikkeistön luomiseen SAP-toimintajärjestelmään.
Käyttöönoton yhteydessä suoritettavan oikosulkumoottoreiden kenttäkartoituksen ja nimikeharmonisoinnin avulla saavutetaan standardimoottorien osalta paikkansapitävä tieto näiden moottoreiden käyttökohteista ja määristä, jolloin tämän tiedon avulla voidaan optimoida moottorien varastointi ja hankinta. Standardimoottorimalli on lisäksi rakennettu niin, että sitä on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa isompiin moottorikokoihin.
Lisätiedot:
Jarno Bergman
+358 40 1677 966
Bergman, J. 2019. Moottorihuoltojen ja -hankintojen kehittäminen. Opinnäytetyö. Tekniikan ylempi AMK -koulutusohjelma. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö on luettavissa sähköisessä muodossa Theseus-tietokannassa.
Lue lisää
Lue lisää
Porin kaupunki, Turun yliopisto ja SAMK käynnistävät avaruusteknologiayhteistyön
Porin kaupunki, Turun yliopisto ja SAMK allekirjoittivat perjantaina aiesopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää Satakunnassa avaruusteknologiaa hyödyntävää koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Yhteistyön nimeksi tulee PoriSat.
Polkuopinnot – vaihtoehtoinen reitti tutkinto-opiskelijaksi
Polkuopinnot ovat avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, joiden ideana on päästä tutkinto-opiskelijaksi tietyn opintokokonaisuuden suorittamisen jälkeen.
Neea Setälän matka merkonomista tradenomiksi
Neea Setälä on ensimmäisen vuoden tradenomiopiskelija. Neean polku alkoi peruskoulun yhdeksännellä luokalla, kun piti ajatella jatko-opintoja. Hänellä oli kaksi vaihtoehtoa, joko jatkaa lukioon tai suunnata ammatillisten opintojen suuntaan. Hän valitsi merkonomiopinnot.