Tunnetko logistiikan? Se on arjessa kaikkialla

Logistiikka on asia, joka on kaikkialla ja tavalla tai toisella jokaisen arkea. Alaa ei tunneta kovin hyvin, vaikka se käsitteleekin asioita, jotka vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten maito saadaan tuoreena kuluttajalle, pakasteet jäisinä kaupan pakastealtaaseen ja tuoreet hedelmät toiselta puolen maapalloa tuoreina meidän ruokapöytäämme.

Anne Pohjus SAMK
uutinen

Onko jotain, mitä kaikkien olisi hyvä tietää logistiikasta? Muun muassa sitä kysyimme yliopettaja Anne Pohjukselta.

Anne Pohjus asettui kuvaa varten SAMKin Porin-kampuksen ruokalaan. Ruokala on esimerkki paikasta, jossa logistiikka on tärkeää: miten kaikki sujuu mahdollisimman jouhevasti, asiat ovat toimivassa järjestyksessä eivätkä reitit risteä hankalasti. Logistiikka-alan paradoksi on, että se koskettaa kaikkien arkea ja on kovin tarpeellista, mutta sitä ei huomata – jopa osassa teknologia-alan yrityksistä ajatellaan, että insinöörien koulutuspaikat pitäisi ohjata aloille, joissa osaajapula on aivan huutava.
– Logistiikkaa pidetään itsestään selvänä varsinkin silloin kun se toimii, eikä se ole liiketoiminnan ydin, vaan usein tukiprosessi, kuvaa tekniikan tohtori Anne Pohjus.

Mitä logistiikka on?

Logistiikka on erilaisten materiaali- ja informaatiovirtojen ymmärtämistä ja niiden suunnittelua mahdollisimman tehokkaasti ja käytännöllisesti. Logistiikka vaikuttaa yrityksen elinkelpoisuuteen: jos esimerkiksi hankinnoissa säästetään kolme prosenttia, mitä se tarkoittaa tuloksessa?

Mihin logistiikkaa opiskellut työllistyy?
Nimikkeitä on Suomessa yli 80 ostajasta yhteyspäällikköön, kuljetussuunnittelijasta data-analysoijaan ja supply chain manageriin – siis muun muassa monenlaisia asiantuntija-, kehittäjä- ja esimiestehtäviä.

Logistiikan tehtäviä on kolmella suunnalla: tulo, tuotanto ja lähtö. Logistiikan osaamista tarvitaan hankinnoissa, yrityksen sisälogistiikassa – tuotannonohjaus- ja varastojärjestelmissä – ja jakelussa. Kaikki ne pitävät sisällään sekä teknologiaa että taloutta. Logistiikan osaajat työllistyvät hyvin ja pääasiassa toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin.

Millaista työ on?
Korkeakoulututkinnon suorittaneelle suurin osa töistä on siistejä sisätöitä, jossa on paljon suunnittelua, analysointia ja kehittämistä. Myös yrittäjyydelle alkaa olla sijaa, koska palveluyrityksille on tarvetta.

Anna pari esimerkkiä – onko jotain, mitä kaikkien olisi hyvä tietää logistiikasta?

Vähintäänkin pitäisi ymmärtää, että logistiikkaa on kaikilla aloilla. On ymmärrettävä esimerkiksi, onko jokin tarvike tilaustuote vai hyllytavaraa, jotta osaa ottaa sen huomioon – tai mitä tilauksen koko vaikuttaa sen hintaan.

Ainakin jokaisen insinöörin pitäisi ymmärtää logistiikan perusteet. Rakennusalalla materiaalit pitää saada oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, ja pelkästään konepajan tai elementtitehtaan lattia-arkkitehtuurin suunnittelussa on ajateltava logistiikkaa. Samoin sairaalassa on ymmärrettävä logistisia virtoja: niin potilaiden kuin tavaroidenkin – olen opettanut logistiikkaa myös sairaanhoitajaopiskelijoille.

Mikä logistiikassa on mielestäsi olennaista?
Logistiset ratkaisut ovat eri asioiden kompromissi: erilaisten toimintojen ja toimijoiden ketju. Jos kaikki pyrkivät vain maksimoimaan voittonsa, logistisesti hyvää ratkaisua ei synny. Miten SAMK profiloituu logistiikan kouluttajana?
SAMKissa on muiden tyypillisten sisältöjen lisäksi myös meri, merenkulun koulutus ja merikuljetukset. Logistiikka on punainen lanka kaikissa Rauman koulutuksissa ja opettajat liikkuvat sujuvasti liiketoiminnan ja tekniikan puolella. Liiketoiminnan koulutusohjelmissa on edelleen mahdollista suuntautua logistisiin tehtäviin, vaikka logistiikka ei enää näy koulutusten nimissä. Se on varteenotettava suuntautumisen vaihtoehto tradenomiopiskelijalle, jota ei niinkään kiinnosta perinteinen markkinointi tai taloushallintoon liittyvät tehtävät.

SAMK TWITTERISSÄ

Jaa tämä sivu

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana (vas.) kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi ja tutkimuksen vararehtori Heikki Haaparanta SAMKista sekä palvelupäällikkö Jouni Stenfors ja toimitusjohtaja Tiina Äijälä Karhulinnasta.

Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus tukee aluekehitystä ja osaajien kasvua Satakunnassa

Lääkärikeskus Karhulinnan ja SAMKin kumppanuus rakentaa osaamista, tukee aluekehitystä ja avaa opiskelijoille uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon kentällä.

Pirita Huhtasalo (vas.) työyhteisönsä tapaamisessa. Kuvassa oikealla yritysasiantuntija Mari Raukola Kankaanpään kaupungilta ja kehittämisasiantuntija Leena Saloniemi Leader Pohjois-Satakunnasta.

Pirita Huhtasalon YAMK-opinnot ovat loppusuoralla – työelämä ja opiskelu kulkevat käsi kädessä

Pirita Huhtasalo on valmistunut SAMKista aikanaan tradenomiksi ja on vuosien aikana täydentänyt osaamistaan monipuolisesti. Työn ohella Pirita suorittaa nyt SAMKin Tulevaisuuden johtamisen YAMK-tutkintoa, opinnot ovat nyt loppusuoralla.

Annika Elo lähikuvassa talvisen pellon laidalla.

Opiskelijamme työllistyvät: SAMKista monipuolisiin taloushallinnon tehtäviin

Annika Elo valmistui SAMKista vuoden 2004 keväällä ja työskentelee nyt porilaisessa henkilöstövuokrauksen ja taloushallinnon yrityksessä.