Tradenomikoulutuksen päivillä pohdittiin yhteistyön mahdollisuuksia ja tavattiin kollegoja

SAMKissa järjestetyillä Tradenomikoulutuksen päivillä kokoontui ammattikorkeakoulujen väkeä ympäri Suomen. Päivillä tuotiin esiin monenlaisia näkökulmia tradenomikoulutukseen liittyen.

Luokkatila, jonka etuosassa paneelikeskustelijoita.

AMKareena-paneelikeskustelun teemana oli ”Digitaalinen transformaatio, tulevaisuus ja tradenomikoulutus”.

Aluksi kuultiin ajankohtaiskatsaus tradenomikoulutukseen. Haaga-Helian rehtori-toimitusjohtaja Minna Hiillos avasi kuulijoille Opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kasvun ohjelman linjauksia. Hän mainitsi, että linjauksen tavoitteena on muun muassa ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän kolminkertaistaminen ja 50 % väestöstä korkeakouluttaminen vuoteen 2030 mennessä. Puheenvuorossa Hiillos toi esiin korkeakoulujen yhteistyön merkitystä.

Tiedolla johtamisen keskus BICin tutkimuspäällikkö Mikko Pakkasela kertoi puheenvuorossaan SAMKissa toteutetuista hankkeista, joissa hanketoiminta ja opetus ovat limittyneet toisiinsa erityisen hyvin. Hän toi esiin, että opetus ja tutkimus kehittyvät yhdessä – tutkimus tarvitsee opetusta ja opetus tutkimusta. Sitoutumisen haasteina hän kuitenkin näki muun muassa ajankäytön, tiedon jakamisen ja muutoksen nopeuden. Hanketoimintaan sitoutumisen motivaatiotekijöiksi hän mainitsi esimerkiksi opiskelun merkityksellisyyden, opetuksen ja tutkimuksen yhteistyön ja yritysten sitouttamisen onnistumisen.

Paneelissa pohdintaa digitaalisesta transformaatiosta, tulevaisuudesta ja tradenomikoulutuksesta

Toisen päivän aloitti AMKareena-paneelikeskustelu, jossa olivat mukana yliopettaja Heikki Haaparanta, yrittäjä Harri Ketamo, tutkimuksen vararehtori Cimmo Nurmi ja tradenomiopiskelija, opiskelijakunta SAMMAKKOn puheenjohtaja Nadja Grönfors.

Paneelissa käsiteltiin laajasti digitaalista transformaatiota, erityisesti sitä, miten yritykset pystyvät muuntautumaan siten, että ne voivat paremmin hyödyntää digitalisaatiota. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että yritysmaailmassa hyötyvät ne, jotka osaavat hyödyntää dataa. Tämä pätee erityisesti teollisuuteen ja yleisesti ottaen kaikkeen liiketoimintaan.

Digitaalisuuden ensimmäisen murroksen muistutettiin olleen jo, nyt on käynnissä uusi murros. Ketamo huomautti, että valmistautuminen murroksiin on erittäin tärkeää, ja että on parempi, että valmistautuu silti, vaikka olisi riski valmistautua väärin. Hän sanoi, että lähes kaikki automatisoituu, paitsi taide ja yrittäjyys. Taide sisältää väljästi tulkiten luovuuden ja opetuksenkin.

Paneelissa keskusteltiin myös siitä, mikä oikeastaan on koulutusta vastaavaa työtä ja millaisia urapolkuja tradenomeilla voi olla. Tradenomikoulutuksen osalta nähtiin tärkeäksi, että siinä opetetaan alan tärkeimmät, pysyvät asiat. Opetussuunnitelmien tulisi silti olla ajankohtaisia, mutta toisaalta aikaa kestäviä ja ehdottoman totuudenmukaisia.

Päivillä kuultiin myös SAMKin kumppaneiden ja tradenomialumnien kuulumisia sekä katsauksia opiskelijavalintoihin ja DigiVisio2030-hankkeeseen.

Jaa tämä sivu

Kuvassa SAMKin promoottoriopiskelijoita

OpenSAMK toi kampukselle kuhinaa

OpenSAMK eli SAMKin avoimien ovien päivä järjestettiin tuttuun tapaan Agora-salissa. Kävijöillä oli mahdollisuus tutustua koulutustarjontaan, osallistua erilaisiin aktiviteetteihin ja keskustella SAMKin opiskelijoiden sekä opettajien kanssa koulutusaloista ja opiskelusta yleisesti.

Sopimus allekirjoitettiin Rauman Meriverkostopäivän yhteydessä. Kuvassa Heikki Haaparanta, Tanja Vaitiniemi ja Sami Sohlberg.

RMC ja SAMK vahvistavat yhteistyötään merenkulun ja merilogistiikan koulutuksessa ja tutkimuksessa

Rauma Marine Constructions (RMC) ja SAMK ovat allekirjoittaneet kumppanuussopimuksen, joka syventää yhteistyötä merenkulun ja merilogistiikan koulutuksen sekä tutkimuksen alueilla.

12 ammattikorkeakoulua: Suomi tarvitsee työelämäsuuntautuneen ammatillisen tohtoritutkinnon

12 ammattikorkeakoulun muodostama ryhmä ehdottaa ammatillisen tohtorikoulutuksen pilotoimista seuraavalla hallituskaudella. Ehdotuksen taustalla on huoli Suomen kilpailukyvyn rapautumisesta, innovaatiokyvykkyyden heikentymisestä sekä jäämisestä takamatkalle eurooppalaisesta kehityksestä.