Tradenomikoulutuksen päivillä pohdittiin yhteistyön mahdollisuuksia ja tavattiin kollegoja

SAMKissa järjestetyillä Tradenomikoulutuksen päivillä kokoontui ammattikorkeakoulujen väkeä ympäri Suomen. Päivillä tuotiin esiin monenlaisia näkökulmia tradenomikoulutukseen liittyen.

Luokkatila, jonka etuosassa paneelikeskustelijoita.

AMKareena-paneelikeskustelun teemana oli ”Digitaalinen transformaatio, tulevaisuus ja tradenomikoulutus”.

Aluksi kuultiin ajankohtaiskatsaus tradenomikoulutukseen. Haaga-Helian rehtori-toimitusjohtaja Minna Hiillos avasi kuulijoille Opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kasvun ohjelman linjauksia. Hän mainitsi, että linjauksen tavoitteena on muun muassa ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän kolminkertaistaminen ja 50 % väestöstä korkeakouluttaminen vuoteen 2030 mennessä. Puheenvuorossa Hiillos toi esiin korkeakoulujen yhteistyön merkitystä.

Tiedolla johtamisen keskus BICin tutkimuspäällikkö Mikko Pakkasela kertoi puheenvuorossaan SAMKissa toteutetuista hankkeista, joissa hanketoiminta ja opetus ovat limittyneet toisiinsa erityisen hyvin. Hän toi esiin, että opetus ja tutkimus kehittyvät yhdessä – tutkimus tarvitsee opetusta ja opetus tutkimusta. Sitoutumisen haasteina hän kuitenkin näki muun muassa ajankäytön, tiedon jakamisen ja muutoksen nopeuden. Hanketoimintaan sitoutumisen motivaatiotekijöiksi hän mainitsi esimerkiksi opiskelun merkityksellisyyden, opetuksen ja tutkimuksen yhteistyön ja yritysten sitouttamisen onnistumisen.

Paneelissa pohdintaa digitaalisesta transformaatiosta, tulevaisuudesta ja tradenomikoulutuksesta

Toisen päivän aloitti AMKareena-paneelikeskustelu, jossa olivat mukana yliopettaja Heikki Haaparanta, yrittäjä Harri Ketamo, tutkimuksen vararehtori Cimmo Nurmi ja tradenomiopiskelija, opiskelijakunta SAMMAKKOn puheenjohtaja Nadja Grönfors.

Paneelissa käsiteltiin laajasti digitaalista transformaatiota, erityisesti sitä, miten yritykset pystyvät muuntautumaan siten, että ne voivat paremmin hyödyntää digitalisaatiota. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että yritysmaailmassa hyötyvät ne, jotka osaavat hyödyntää dataa. Tämä pätee erityisesti teollisuuteen ja yleisesti ottaen kaikkeen liiketoimintaan.

Digitaalisuuden ensimmäisen murroksen muistutettiin olleen jo, nyt on käynnissä uusi murros. Ketamo huomautti, että valmistautuminen murroksiin on erittäin tärkeää, ja että on parempi, että valmistautuu silti, vaikka olisi riski valmistautua väärin. Hän sanoi, että lähes kaikki automatisoituu, paitsi taide ja yrittäjyys. Taide sisältää väljästi tulkiten luovuuden ja opetuksenkin.

Paneelissa keskusteltiin myös siitä, mikä oikeastaan on koulutusta vastaavaa työtä ja millaisia urapolkuja tradenomeilla voi olla. Tradenomikoulutuksen osalta nähtiin tärkeäksi, että siinä opetetaan alan tärkeimmät, pysyvät asiat. Opetussuunnitelmien tulisi silti olla ajankohtaisia, mutta toisaalta aikaa kestäviä ja ehdottoman totuudenmukaisia.

Päivillä kuultiin myös SAMKin kumppaneiden ja tradenomialumnien kuulumisia sekä katsauksia opiskelijavalintoihin ja DigiVisio2030-hankkeeseen.

Jaa tämä sivu

SAMK-campus Pori building.

SAMKin vastuullisuustyö näkyy vaikuttavana koulutuksen ja tutkimuksen kädenjälkenä

Vuonna 2025 SAMK vahvisti vastuullisuuttaan koulutuksessa ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassaan sekä kasvatti niistä syntyviä myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan.

Opiskelijat ovat saaneet keskeisen roolin supertietokoneen rakentamisessa. Kuvassa (vas.) Atte Lindholm, Kimmo Viitala, Nuutti Pikkarainen, Akshat Gupta, Min Ngwe ja Toni Aaltonen.

Opiskelijat rakensivat SAMKiin supertietokoneen käytöstä poistetusta laitteistosta

SAMKin insinööriopiskelijat ovat rakentaneet käytöstä poistetusta supertietokonekalustosta toimivan laskentaympäristön. Laitteisto on jo tutkimuskäytössä, ja opiskelijoilla on ollut keskeinen rooli sekä sen rakentamisessa että hyödyntämisessä.

Maija Penttilä (vas.) osallistui SAMKin Hyvinvointiviikon tapahtumiin yhdessä sosiaalialan opiskelijoiden, Tilda Virtasen ja Katri Peltomäen kanssa.

Opiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan SAMKissa monin tavoin

Opiskelijoiden hyvinvointi on paljon muutakin kuin opiskelussa jaksamista. SAMKissa hyvinvointia edistetään niin opetuksen arjessa, henkilökohtaisessa ohjauksessa, liikunnassa kuin yhteisöllisessä toiminnassakin.