Rovaniemellä asuva Kati Mikkola suoritti hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinnon 1,5 vuodessa. Kati on työskennellyt vuodesta 2012 lähtien kehitysvammaisten tai muun syyn vuoksi apua tarvitsevien ihmisten parissa Tukena Oy:ssä. Viimeiset vuodet Kati on toiminut yksikön johtajan tehtävissä.
– Työnkuva on laaja. Kokonaisuuteen liittyy vastuu palveluyksikön toiminnasta aina taloudesta palveluiden laatuun ja henkilökunnan hyvinvointiin, Kati kertoo.
SAMKiin hänet houkutteli verkkototeutuksen mahdollisuus. Hän kokee, että hyvinvointipalveluiden kehittämiselle on jatkuvaa kysyntää, niin nykyisessä organisaatiossaan kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Tutkintoa Kati pitää loistavana mahdollisuutena kehittää ja ylläpitää omaa ammattitaitoa, sekä osaamista ajankohtaisten teemojen äärellä.
– Nykyajan työelämässä vaaditaan uusia ajatuksia ja oivalluksia. Ajattelin että tämä tutkinto-ohjelma tarjoaisi juuri vastaavia valmiuksia lisää. Lisäksi toimintojen kehittäminen on aina tuntunut omalta jutulta, Kati sanoo.
Verkko-opinnot yllättivät positiivisesti
Joustavat verkko-opinnot sopivat täydellisesti hänen elämäntilanteeseensa ja esimerkiksi yhteiset tunnit olivat sijoitettuna iltapäiviin.
– Olin positiivisesti yllättynyt verkko-opinnoista. Joustavuus siihen, että voi opiskella melkein missä ja milloin tahansa omassa tahdissa, helpotti merkittävästi opintoja. Tietysti myös taloudellinen näkökulma on otettava huomioon, sillä matka- ja majoituskuluilta välttyi opintojen aikana, Kati kehuu.
– Verkko-opinnoissa on kuitenkin otettava huomioon se, että ne ovat pitkälti itsenäisiä. Opiskelijalta on löydyttävä motivaatiota ja itseohjautuvuutta, että opinnot etenevät, Kati korostaa.
– Opintojen alkuvaiheessa yhteisiä tunteja oli tiheämmin, mutta jos jollekin tunnille ei päässyt sai korvaavia tehtäviä sovittua tai osallistuminen oli mahdollista jonkin toisen ryhmän vastaavalle tunnille, Kati kiittelee.
Opinnäytetyö saamelaiskulttuurista sote-palveluissa
Opinnäytetyönsä Kati kirjoitti itselleen tärkeästä aiheesta, saamelaiskulttuurista sote-palveluissa.
– Itse saamelaisena koen teeman erityisen rakkaana ja opintojen aikana tuli polte tehdä opinnäytetyö saamen kielen ja kulttuurin alueelle, Kati taustoittaa.
Opinnäytetyössään Kati tutki mitä olemassa oleva tieto kertoo saamelaisten asemasta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Opinnäytetyön hän toteutti yhdessä kollegansa Mirka Kelahaaran kanssa, joka opiskeli Oulun ammattikorkeakoulussa.
– Merkittävässä roolissa saamelaisten sote-palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa on saamen kielen taito eli pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Kielitaito ei silti pelkästään riitä, vaan henkilökunnalla pitää olla tämän lisäksi myös kulttuurin ymmärrystä, Kati toteaa.
Tutkimustuloksista selvisi se, että saamelaisten yhdenvertaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluissa on vielä paljon kehitettävää ja toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi tulee kehittää.
– Ammattilaisten kulttuurisen osaamisen vahvistamiseen ja saamen kielen osaamiseen pitäisi uusia työntekijöitä kouluttaessa ja perehdyttäessä kiinnittää enemmän huomiota, Kati painottaa.
