Opinnäytetyö: Kasa betonia ja terästä, maksaako tuulipuisto itsensä hiilijalanjäljessä takaisin?

Energia- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistunut Sofia Savolainen on tehnyt opinnäytetyön tuulivoimapuiston infratöiden hiilijalanjälkeen liittyen.

Tuulivoima
Tuulivoimalan perustukseen tarvitaan suuret määrät raudoitusta ja betonia.
Tuulivoimalan perustukseen tarvitaan suuret määrät raudoitusta ja betonia.

Tuulivoima on lisääntynyt viimevuosien aikana merkittävästi Suomessa ja Pohjoismaissa. Tuulivoiman suureen suosioon on vaikuttanut mm. pyrkimys uusiutuvan energian lisäämiseen ja sitä kautta pyrkimys energiaomavaraisuuteen ja samalla pyrkimys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Tuulivoimalan käyttöaikana kasvihuonekaasupäästöjä ei juurikaan synny ja tuulivoiman päästöt aiheutuvatkin pääosin tuulivoimalan rakennusvaiheesta. Tuulivoimalan käyttöikä vaihtelee 25-30 vuoden välillä. Jotta tuulivoimaa voidaan pitää ns. vihreänä energiana, on tärkeää pohtia myös sitä, että pystytäänkö tuulivoimalla kattamaan myös tuulipuiston rakentamisen aikana syntyvä hiilijalanjälki.

Tuulivoiman hiilijalanjälkeä tarkasteltaessa puhutaan usein vain tuulivoiman päästöttömyydestä tai itse voimalan ja sen pystyttämisen hiilijalanjäljestä. Tuulipuiston infrarakentamisen osalta huomio kiinnittyy usein suuriin betoni- ja teräsmääriin. Tuulipuisto on se alue, jossa voimalat kiinnitetään kokonaisuutena sähköverkkoon. Alueen infrarakentaminen koostuu monesta eri työvaiheesta, jotka kasvattavat puiston hiilijalanjälkeä. Keväällä valmistuneessa energia- ja ympäristötekniikan opinnäyteyössä selvitettiin case-kohteen kautta tuulivoimapuiston hiilijalanjälki nimenomaan puiston infratöiden osalta. Idea opinnäytetyölle lähti työn tilaajayrityksen Suvic Oy:n tarpeesta saada luotua laskentapohja, jonka avulla pystytään näkemään tuulipuiston infratöistä aiheutuvat suurimmat kasvihuonekaasupäästölähteet. Opinnäytetyössä laadittiin laskentapohja tuulivoimalan eri perustustyyppien, tiestön rakentamisen ja alueen kaapeloinnin hiilijalanjäljen laskemiseen.

Betonointi kattaa suurimmanosan tuulipuiston infrarakentamisen hiilijalanjäljestä. Loput infratöiden kasvihuonekaasupäästöistä jakautuu muiden työvaiheiden välille, joissa jokaisessa työvaiheessa suurimman päästölähteen aiheuttavat käytettävät materiaalit ja raaka-aineet. Perustusten rakentamiseen kuluu suuria määriä terästä. Teräksen hiilijalanjälkeä pienentää kuitenkin materiaalin toimitus valmiiksi oikeaan kokoon ja muotoon leikattuna. Voimalakokonaisuuden yhdistäminen sähköverkkoon vaatii suuren määrän kaapelia. Kaapeloinnin hiilijalanjälkeä pienentää se, että kaapelit asennetaan kokonaisuutena ja samaan kaapelikaivantoon laitetaan useampi eri kaapeli.

Opinnäytetyön tulosten perusteella tuulipuiston infratöistä aiheutuva kokonaishiilijalanjälki vastaa noin 1500 keskivertosuomalaisen vuodessa tuottamaa hiilijalanjälkeä. Tuulivoiman ajatellaan kattavan noin vuodessa tuulivoimalan pystyttämisestä aiheutuvat päästöt, johon ei ole laskettu infratöistä aiheutuvia päästöjä. Hiilijalanjälkeen lisättäessä infratöistä aiheutuvat päästöt, päästöjen kompensointi on arviolta noin 2 vuotta.

Tutustu tarkemmin Sofia Savolaisen opinnäytetyöhön

Jaa tämä sivu

Lavalla kolme juontajaa ja etualalla juhlaan osallistujat istuvat.

Fysioterapian koulutus juhli 70-vuotista taivaltaan – Katso kuvagalleria

SAMKin Fysioterapian koulutus juhlii tänä vuonna 70 vuoden virstanpylvästä. Koulutus järjesti tämän kunniaksi juhlaseminaarin. Katso kuvakooste juhlista.

Osaamisaluejohtajat Tiina Savola, Riitta Tempakka, Jari Iisakkala ja Heikki Haaparanta sekä opetuksen vararehtori Timo Mattila (keskellä) ovat tyytyväisiä uudistukseen.

SAMK Master School – YAMK-opinnot yhtenä joustavana kokonaisuutena

Uusi SAMK Master School kokoaa yhteen suomenkieliset YAMK-tutkinto-ohjelmat ja tarjoaa opiskelijoille joustavan tavan kehittää osaamistaan. Master School tukee opiskelijoiden ammatillista kasvua ja antaa valmiuksia muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Uuden koulutuksen suunnittelussa mukana olleet Leena Nolvi ja Jussi Törmälä ovat tyytyväisiä suunnittelutyöhön.

Kaksi kieltä, yksi ryhmä: Näin konetekniikan opinnot uudistuvat

Konetekniikan opiskelijat opiskelevat jatkossa yhdessä englanninkielisen Mechanical Engineering -tutkinto-ohjelman kanssa. Opetuskieli on pääsääntöisesti englanti. Englanniksi toteutettava opetus rikastaa kulttuurien välistä vuorovaikutusta, vahvistaa kielitaitoa ja avaa ovia työelämään – Suomessa ja kansainvälisesti.