Tutustu opinnäytetyön ohjeisiin
Aiemmin valmistuneet opinnäytetyöt löydät Theseuksesta
Sivun alalaidasta löydät hyödyllistä tietoa tekijänoikeuksista
Näin teet opinnäytetyön
Opinnäytetyön ohjeeseen on koottu yleiset sekä AMK- että YAMK-tutkinnon opinnäytetyöhön sovellettavat ohjeet. Ohjeet ovat sovellettavissa myös muihin SAMKin opinnoissa tehtäviin raportteihin.
Koska opinnäytetö tavanomaisesti tehdään johonkin työelämän organisaatioon, on heti aluksi tärkeä tiedostaa, että korkeakoulussa hyväksytty opinnäytetyö on aina julkinen dokumentti, joka arkistoidaan pysyväissäilytykseen. Jos työnantaja katsoo, että jokin osa opinnäytetyönä tehtävästä työstä on luottamuksellista ja salattavaa, tällaista osaa ei voida liittää opinnäytetyön raporttiin. Opinnäytetyön laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 15 opintopistettä, ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 30 opintopistettä, mikä tietää siis noin 400/800 tunnin työtä – enemmän tai vähemmän riippuen siitä, kuinka tuttu aihe on, kuinka paljon uutta opittavaa se sisältää, kuinka tottunut kirjoittaja olet.
Opinnäytetyöprosessi on kuvattu opinnäytetyön menettelyohjeessa ME1206 (vaatii kirjautumisen SAMKin ARCiin). Opinnäytetyön ohjaajaltasi saat tarkemmat ohjeet opinnäytetyön prosessin etenemiseen omassa koulutusohjelmassasi. Eri ammattikorkeakoulujen ja koulutusalojen opinnäytetöitä voit tarkastella osoitteessa www.theseus.fi. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on solminut Teoston kanssa Mediapienluvan Theseukseen tallennetun musiikin käyttöä varten. Mediapienlupaan on lisäksi liitetty Piensynkronointilupa, joka antaa luvan käyttää AV-tuotantoihin liitettyä musiikkia. Lupa liittyy Theseuksen av-aineistojen streamaukseen. Tällaisia aineistoja sisältyy Theseuksessa opinnäytetöihin ja muihinkin julkaisuihin. Mediapienlupa kattaa vain sen, että musiikkia saa välittää Theseuksen kautta. Se ei kata muita mahdollisia Teosto- tai Gramex-lupia, joista organisaatioiden on lisäksi itse huolehdittava.
Lisätietoa Mediapienluvasta ja Piensynkronointiluvasta osoitteessa
https://www.teosto.fi/kayttajat/luvat/275/m/2628
Tekijänoikeudet on otettava huomioon opinnäytetyötä tehtäessä. Sitaattioikeus on tekijänoikeuslaissa (L 8.7.1961/404) määritelty oikeus, jonka mukaan julkaistusta teoksesta on hyvän tavan mukaisesti lupa ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Siteerattua tekstiä saa käyttää omien ajatustensa perustelemiseen, havainnollistamiseen tai siteerattujen ajatusten arvostelemiseksi. Tekstin lisäksi voit käyttää kuvia, kunhan alkuperäisen teoksen ja opinnäytetyösi välinen asiayhteys on olemassa ja merkitset lähdeviitteet. Kun opinnäytetyössä kerrotaan työn lähtökohdista ja siitä, mitä asiasta ennestään tiedetään, käytetään hyväksi toisten kirjoittamia kirjoja, artikkeleja, tutkimusraportteja ja muuta materiaalia. Omaa työtä kirjoitettaessa mainitaan keneltä tai mistä tietoa on saatu eli viitataan lähteisiin. Opinnäytetyön lukijoiden täytyy voida vaivatta erottaa, mikä on kirjoittajan omaa tekstiä ja mikä on lainattu muualta – ja mistä. Tekijää, myös opinnäytetyön tekijää omaan aineistoonsa suojaa tekijänoikeuslaki (L 8.7.1961/404). Parhaimmillaan työn teoriaosuus tai muu kirjallisuuteen viittaava teksti ei ole pelkkä referaattikokoelma eli toinen toisensa perään tehtyjä viittauksia yksittäiseen teokseen. Esimerkiksi jos monella kirjoittajalla on sama näkemys, se todetaan kerran ja laitetaan viitteeseen kaikki nämä kirjoittajat. Hyvässä tekstissä pystytään yhdistelemään eri lähteistä saatuja tietoja. Vertailevan ja analysoivan tekstin kirjoittaminen on haastavaa: ensin on luettava ja ajateltava (ja ymmärrettävä), jotta voi kirjoittaa niin, että pystyy yhdistelemään. (Söderqvist 2009.)
Opinnäytetyötä koskevat yleiset, hyvän tieteellisen käytännön mukaiset eettiset pelisäännöt. Niillä tarkoitetaan rehellisiä, vastuullisia ja oikeita toimintatapoja tutkimuksen tekemisessä: opinnäytetyösopimus on tehty, tutkimuslupa ja tietosuojaseloste ovat olemassa niitä vaativissa opinnäytetöissä, lähteet ovat luotettavia, lähteitä on lainattu asianmukaisesti, tutkimusaineisto ja -prosessi on dokumentoitu hyvin ja lopputulos työssä on luotettava. Haastatteluissa yms. tutkimuksissa, jossa henkilöt, henkilöiden sanoma tai tekemä muodostaa tutkittavan aineiston, on noudatettava lisäksi erityistä huolellisuutta henkilö- ja tietosuojan suhteen opinnäytetyön raportissa. Eettisyyteen kuuluu tutkimusaineiston objektiivinen ja osaava tulkinta. Työn lopputuloksen ja päätelmien tulee olla luotettavia.
Ennen arviointia opinnäytetyölle tehdään vielä plagiaatintunnistustarkastus Urkund-ohjelmassa (ks. Opinnäytetyön menettelyohje ME1206). Tällä pyritään varmistamaan, että työssä on käytetty lähteitä asianmukaisesti ja kaikkiin lainauksiin - suoriin ja epäsuoriin - on asianmukaiset viittaukset ja lähdeluettelomerkinnät.
Opinnäytetyön ohjeet, ohjaavan opettajan tuki, kirjoittamista ohjaavat opinnot, kirjaston Infotelakka, SAMKin tutkimuseettiset ohjeet ja lopulta Urkund-tarkastus ovat tukemassa opinnäytetyön tekijän työtä, jotta turhilta vilppiepäilyiltä vältyttäisiin. Jos arvioidussa työssä vilppiä epäillään, epäily tutkitaan SAMKin Vilpin menettelyohjeen ME1216 (vaatii kirjautumisen ARCiin) mukaisena prosessina.
Lisätiedot:
Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden eettiset suositukset
Opinnäytetyön eettiset ohjeet – Opiskelijan muistilista
Opinnäytetyön menettelyohje ME1206
Tekijänoikeuslaki (L 8.7.1961/404)
https://blogs.helsinki.fi/alakopsaa/esimerkki-1-2/
Aiheen valinta ja hyväksyminen opinnäytetyön aiheeksi
Opinnäytetyötä aloittavalla on oltava riittävät sisällölliset ja menetelmälliset valmiudet työn tekemiseen: riittävä määrä opintoja ja alan ja menetelmien riittävä tuntemus niin, että alkuun pääsee. Työ myös opettaa tekijäänsä, oppiminen on opinnäytetyön yksi tärkeä ulottuvuus. Opiskelijan työn tueksi opinnäytetyön yhteyteen opetussuunnitelmassa tarjotaan kirjoittamisen ohjauksen opintojakso, esimerkiksi tutkimusmenetelmät tai tutkimusviestintä. Tällä opintojaksolla on mahdollista jo aloittaa oman opinnäytetyön suunnittelu.
Opinnäytetyön aiheen tulee tukea ammatillisen osaamisen, oman uran tai alan kehittymistä tai ammattikorkeakoulun yleisiä tavoitteita. Se on usein myös ponnahduslauta työelämään, jolloin aihevalintaa kannattaa tarkastella tästäkin näkökulmasta. Opinnäytetyön etenemisen kannalta on tärkeää, että aiheesi on sinulle tärkeä ja tulokset tavoiteltavia.
Aiheesta ja työn toteutustavasta neuvotellaan opinnäytetöitä koordinoivan opettajan ja mahdollisen työelämän yhteyshenkilön kanssa. Aiheen hyväksymisen jälkeen nimetään ohjaaja(t) ja yrityksen/yhteisön yhteyshenkilö ja laaditaan opinnäytetyösopimus OP07A/B (https://into.samk.fi/materiaalit/lomakkeet/). SAMKissa kaikista opinnäytetöistä laaditaan opinnäytetyösopimus.
Ohjaava opettaja huolehtii, että opiskelijapalveluissa sopimuksesta talletetaan yhteystiedot SAMKin asiakashallintajärjestelmä Yrinetiin ja sopimus arkistoidaan SAMKin asiahallintajärjestelmä Twebiin (Opinnäytetyön menettelyohje ME1206).
Opinnäytetyön suunnitelma
Opinnäytetyön suunnitelmavaiheessa kartoitetaan opinnäytetyön aiheen kannalta keskeinen kirjallisuus ja muu lähdeaineisto. Tutustumalla aiheeseen saadaan vahvistettua tietopohjaa työn tekemiseen. Samalla aihe alkaa jäsentyä ja täsmentyä otsikoiksi, työlle asetetaan tavoitteet ja valitaan menetelmät, jolla aihetta ryhdytään analysoimaan.
Suunnittelu on hyvä jäsentää ensin toteutussuunnitelmaksi, jossa kuvataan
- työn aihe ja tausta
- miksi tämä aihe on tärkeä
- mitä asiasta halutaan tutkia (tutkimusongelma, tutkimuskysymykset)
- työn luonne (esim. selvitys- tai kehittämistehtävä) ja työn tavoitteet sekä työn aikataulu.
Suunnitelma voidaan laatia opinnäytetyön mallipohjalle (intrassa). Suunnitelmavaiheessa voidaan jo miettiä työn otsikoita ja jäsentää sillä tavoin opinnäytetyön kokonaisuutta. Otsikot on hyvä alkuvaiheessa asettaa kysymyksen muodossa, sillä kysymykset ohjaavat hakemaan täsmällisiä vastauksia ja vältytään työn edistymisen kannalta turhilta sivupoluilta. Kysymysmuotoiset otsikot muutetaan ennen työn valmistumista kappaleen sisällön mukaisiksi toteamuslauseiksi.
Toteutussuunnitelma voi rakenteeltaan olla esimerkiksi tällainen:
- Aiheen nimeäminen, alustava työnimi
- Perustelut aihevalinnalle
- Oman osaamisen kehittymisen näkökulma
- Ammatillinen ja työelämänäkökulma
- Miksi juuri tämä aihe on tärkeä ja miten tutkittava tai kehitettävä ongelma ilmenee tällä hetkellä? Miksi selvitys tai kehittäminen on tärkeää?
- Opinnäytetyön toimintaympäristön kuvailu
- Organisaation tai yhteistyötahon nimeäminen
- Organisaation tai yhteistyötahon tehtävän kuvailu
- Organisaation tai yhteistyötahon yhteyshenkilö
- Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet
- Mitä opinnäytetyössä tehdään, esim. kehitetään, kuvataan, vertaillaan, selitetään?
- Mikä on työn tavoitteena, esim. kehittää menetelmä tai kehittää prosessia, laatia laatukäsikirja, tehdä asiakastyytyväisyysselvitys, tuottaa dokumentaatio, tuottaa tietoa tms.
- Miten organisaatio tai yhteistyötaho aikoo hyödyntää opinnäytetyössä tuotettua tietoa?
- Opinnäytetyön aiheen rajaus
- Aiheen selkeä rajaus: miksi tutkittava aihe on rajattu näin?
- Alustava tutkimusongelma ja alaongelmat (tutkimusongelmilla tarkoitetaan niitä tutkimuskysymyksiä, joihin tutkimuksessa etsitään vastauksia)
- Yhteys aikaisempaan tietoon, teoreettiset lähtökohdat
- Aikaisemmat aiheeseen liittyvät tutkimukset
- Aiheeseen liittyvä keskeinen kirjallisuus
- Aiheeseen liittyvä ammatillinen keskustelu
- Odotetut tulokset
- Lähteet
Opiskelijan on anottava opinnäytetyölle tutkimuslupa aina, kun tutkimus tai selvitys kohdistuu SAMKin opiskelijoihin, henkilökuntaan tai toimintaan ja siitä syntyy julkista tietoa SAMKista tai samkilaisista. Tutkimuslupaa anotaan lomakkeella OP21A/B. Anomus osoitetaan laatupäällikölle, joka päättää SAMKiin kohdistuvien opinnäytetöiden tutkimusluvista. Opiskelija liittää anomukseen alustavan, ohjaajan hyväksymän, tutkimussuunnitelman. Laatupäällikkö antaa myönnetyt tutkimusluvat tiedoksi sen toimintayksikön johtajalle, jonka toimintayksikössä opinnäytetyötä tekevä opiskelija opiskelee sekä johtajalle, jonka toimintayksikköön opinnäytetyö kohdistuu.
Jos tutkimus kohdistuu johonkin muuhun organisaatioon, tutkimuslupamenettely on kyseisen organisaation mukainen. Eri aloilla käytännöt vaihtelevat ja opiskelijan tulee aina selvittää työn teettäjältä, millaista tutkimuslupaa oma opinnäytetyö edellyttää. Tutkimuslupaprosessissa on tärkeää huomata, että organisaatiosta riippuen luvan saaminen voi kestää usean viikon ajan. Joissakin tutkimuksissa edellytetään eettistä ennakkoarviointia, joka pitää hakea ennen tutkimusluvan hankkimista (http://www.satakorkea.fi/satakorkea_eettinen_toimikunta). Arvio liitetään tutkimuslupahakemukseen.
Lisätiedot:
Opinnäytetyösopimukseen liittyvä menettelyohje ME1206 Opinnäytetyö, tutkimuslupa
EU:n tietosuoja-asetus edellyttää, että henkilötietoja keräävässä tutkimuksessa tai opinnäytetyössä huolehditaan tietosuojaselosteen laatimisesta. Selosteen tulee olla ymmärrettävä ja helposti saatavilla. Tarkoituksena on, että henkilö, jonka tietoja käsitellään, saa kattavan ja selkeän kuvan henkilötietojensa käsittelystä. Tutustu SAMKin tutkimuksen, kehittämistyön ja opinnäytetyön tietosuojailmoitukseen
Opinnäytetyösopimus
Kaikista opinnäytetöistä tehdään sopimus OP07A/B, lomake on intran Lomakkeet-osassa (vaatii kirjautumisen samk-tunnuksella). Sopimus opinnäytetyön tekemisestä on opiskelijan, työn toimeksi antavan yrityksen/yhteisön ja SAMKin allekirjoittama kirjallinen sopimus opinnäytetyön tekemisestä. Jos työ tehdään SAMKille, sopimuksen allekirjoittaa tilaajana sen toimintayksikön johtaja, johon työ tehdään. SAMKin puolesta sopimuksen allekirjoittavat osaamisalueen johtaja ja ohjaava opettaja. Sopimuksen tekemisestä vastaa opiskelija. Sopimuksen teon yhteydessä on tärkeää varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät opinnäytetyön raportin olevan aina julkinen dokumentti. Mahdollinen luottamuksellinen osa voidaan sijoittaa opinnnäytetyön raportista erilliseen, työnantajalle toimitettavaan dokumenttiin.
OP07A Sopimus opinnäytetyön tekemisestä.pdf [pdf, 76 KB]
(Huom! Lataa aluksi tämä OP07A-lomaketiedosto koneellesi, sitten esitäytä, tallenna ja hanki siihen allekirjoitukset SAMKin ServiceDeskissä olevan palvelun kautta: "Get signatures to thesis agreement". ServiceDesk palvelee osoitteessa: servicedesk.samk.fi)
OP07B Agreement on the preparation of a thesis
(Note: Please, (load first) fill this OP07B form and get signatures through SAMK's ServiceDesk service: "Get signatures to thesis agreement". ServiceDesk serves at: servicedesk.samk.fi)
Lisätiedot:
Opinnäytetyösopimukseen liittyvä menettelyohje ME1206 Opinnäytetyö (ARCissa, vaatii kirjautumisen SAMK-tunnuksella) ja opinnäytetyösopimus (lomake intrassa, vaatii kirjautumisen SAMK-tunnuksella).
Opinnäytetyön toteutustapa
Opinnäytetyö voi olla toiminnallinen, tutkimuksellinen, tuotekehityshanke, projekti tai produktio. Usein sillä on työnantaja tai muu ulkopuolinen tilaajana ja silloin tarve määrittää opinnäytetyön toteutustapaa. Kaikille opinnäytetöille on kuitenkin yhteistä, että ne nimensä mukaisesti ovat näytteitä valmistuvan opiskelijan osaamisesta omalla ammattialallaan.
Ohjeellisia rakennemalleja opinnäytetöille on liitteessä:
Esimerkkejä Tekstiosan Rakenteesta
Toteutustavasta riippumatta hyvä opinnäytetyö
- on aiheeltaan ja taustaltaan riittävän perusteltu: lue, tutustu aiheeseen
- on mieluummin suppea ja syvällinen kuin laaja ja pinnallinen: rajaa!
- on käytännönläheinen ja yhteydessä työelämään
- osoittaa asiantuntijuutta ja tekijän itsenäistä ajattelua
- on mielellään omaperäinen ja ennakkoluuloton, vaikka aihe olisikin arkinen - ollaan ratkaisemassa ongelmaa, ratkaisuun voi olla erilaisia tapoja
- etenee suunnitelmallisesti tavoitteisiin, on analyyttinen ja looginen
- on hyödynnettävissä ja hyödyllinen
- kehittää tekijänsä ammatillista osaamista
- osoittaa tiedonhankintataitoja ja lähdekritiikkiä
- on pohtiva, perustellusti kantaa ottava ja raportoinniltaan onnistunut (Hakala 2004, 29-37).
Menetelmälliset ratkaisut opinnäytetyöhön kannattaa keskustella opinnäytetyön ohjaajan kanssa. Hän osaa ohjata, millaisilla menetelmävalinnoilla pääset onnistuneeseen lopputulokseen parhaiten.
Menetelmien lähteille johdatetaan tutkimusmenetelmien opinnoissa, myös lähdemateriaalia tutkimusmenetelmistä on saatavissa hyvin, ks. kohta tutkimusmenetelmistä Finnassa.
Opinnäytetyön mallipohja
Opinnäytetyön mallipohja ohjaa opinnäytetyön prosessin kirjallisen kuvauksen tekemistä. Mallipohjaa voidaan käyttää suoraan opinnäytetyön pohjana, mutta se täytyy muistaa tallentaa oman opinnäytetyön nimen mukaisesti, esim. Sukunimi_Opinnäytetyön nimi.
Huom!
Käytä toistaiseksi intrassa olevaa mallipohjaa. Alla oleviin dokumentteihin tulee vielä korjauksia, jotka tehdään mahdollisimman pian.
Asettelumalli englanninkielinen
Kirjoittamisprosessi
Opinnäytetyöhön liittyvä käytännön työ – opas, laite, tapahtuma, koulutus, veistos, työyhteisön kehittämisprojekti jne. – ei ole vielä koko opinnäytetyö, vaikka se olisi kuinka hyvä ja tullut ankaraan tarpeeseen. Toimeksiantaja on yleensä kiinnostunut sovelluksesta, valmiista tuotteesta, mutta aina kirjoitetaan myös raportti, jossa kuvataan, miten lopputulokseen on tultu. Raportti on se työ, joka kansitetaan ja arvioidaan. Siksi on tärkeä saada siihen mukaan mahdollisimman hyvin kaikki tehty työ – varsinaiseen tekstiin tai liitteiksi. Raportointitaito on olennainen työelämätaito.
Kirjoittamisen kaksi perusasiaa:
- teksti viestii muille
- kirjoittaminen kehittää omaa ajattelua: kun muotoilet asiaa, myös ajattelet sitä eteenpäin.
Kun lukija lukee johdannon ja viimeisen luvun, hänen pitäisi ymmärtää, mistä on kyse – vaikka siinä välissä kerrotaankin, miten kaikki on tehty ja lopputulokseen päästy.
Opinnäyteraporttia viimeisteltäessä tarkistetaan
– luettavuus: Onko teksti selkeä? Eteneekö se loogisesti ja ilman tarpeetonta toistoa? Viestiikö se sen, mitä haluatkin?
– perustelevuus: Miksi teksti on kirjoitettu ja miksi se kannattaa lukea?
– uskottavuus: Ovatko johtopäätökset päteviä? Oliko menetelmä oikea ja luotettava? Mitä rajoituksia sillä on?
– hyödynnettävyys: Kuinka tämä toimi? Voiko soveltaa muuallekin? Mitä tämän perusteella jatkossa voisi tehdä?
Tiedonhankinta ja lähteiden merkitseminen aloitetaan heti
Opinnäytetyössä tiedonhankinta ja lähteet sekä lähdekriittisyys ovat keskeisessä roolissa. Aiemmissa ammattikorkeakouluopinnoissa erilaisia selvitys- ja tutkimusraportteja on ennen opinnäytetyön vaihetta jo tehty tiedonhankintaan perustuen. Opinnäytetyön tekijä voi palata esimerkiksi tutkimusviestinnän tai -menetelmien opintojaksojen aineistoihin kerratakseen oman alan tiedonhankinnan tapoja ja lähteitä. Nopeita hakuohjeita tiedonhakuun Finnasta tarjoaa SAMKin kirjasto, samk.finna.fi: https://samk.finna.fi/Content/help.
Lähteiden käyttö kertoo opiskelijan korkeakoulutasoisesta kehittämis- ja tutkimusosaamisesta. Hyvän lähdeaineiston tuntomerkkejä ovat luotettavuus, uskottavuus, objektiivisuus ja ajankohtaisuus. Hyvä lähteiden käyttö on alkuperäistä lähdettä kunnioittavaa, objektiivista, luotettavaa ja eettisen tarkastelun kestävää.
Lähdeluettelon kokoaminen työhön alkaa ensimmäisestä opinnäytetyössä käytettävästä lähteestä. Lähdeviittaus- ja luettelomerkinnät kannattaa tehdä alusta asti huolellisesti, sillä niihin palaaminen voi olla vaikeaa. Erityisen maininnan ansaitsevat verkkolähteet, joista on tärkeää ottaa lähdeluettelotietoja varten myös viittauspäivä. Se osoittaa tiettynä ajankohtana verkossa olleen lähteen, vaikka se myöhemmin olisi alkuperäiseltä sivustolta syystä tai toisesta poistettu.
Tekstiviitteiden ja lähdeluettelon laatimisessa kannattaa käyttää apuna Word- tai Refworks-viitteidenhallintaohjelmia, joihin on ohjeet tämän luvun Lisätiedot-kohdassa. Tarvittaessa voit käyttää apunasi Kielitoimiston ohjepankkia ja SAMKin laajaa lähdeviittausohjetta.
Opinnäytetöille suoritetaan aina plagiaatintunnistustarkastus ennen lopullista arviointia. SAMKissa käytetään Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmää, jonne työn lähettää opiskelija itse tai opinnäyteyön ohjaaja SAMKissa, kuitenkin niin, että opiskelija, jolla on yksinomainen tekijänoikeus työhönsä, on tietoinen Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmän käytöstä.
Opiskelija hyväksyy Urkund-plagiaatintunnistustarkastuksen menettelyn palauttaessaan opinnäytetyönsä arvioitavaksi. Urkundin avulla opinnäytetyön ohjaajan on mahdollista selvittää mm. työssä käytettyjä sähköisiä lähteitä ja lähdeviitteiden oikeellisuutta.
Lähteiden käyttö tarkastetaan SAMKissa Urkund-plagioinnintarkastusohjelmassa.
Lisätiedot:
SAMK, Infotelakka. Viitattu 2.5.2019. https://www.samk.fi/kirjasto/infotelakka/
Jyväskylän yliopiston kirjasto (2016) Kirjastotuutori. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto. Viitattu 2.5.2019. https://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/kirjastotuutori
Word-viitteidenhallintaohje Wordissa:
Refworks-viitteidenhallintaohje Finnassa: https://samk.finna.fi/Content/refworks
Kielitoimiston ohjepankki. Lähdeluettelo. Viitattu 2.5.2019. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/13
SAMK Moodle - Opetusprosessin koulutukset - Plagiointitunnistusohjelma Urkund.
Visuaalinen havainnollistaminen
Tutkimustulosten tiivistämiseksi ja havainnollistamiseksi voidaan käyttää taulukoita, kuvia, kuvioita tai empiirisestä aineistosta valittuja suoria lainauksia. Voit havainnollistaa kuvin myös esimerkiksi työn edistymistä – etenkin tuotteen, taideteoksen jne.
Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla selviä, informatiivisia ja tarkoitukseen sopivia. Niiden on oltava ymmärrettäviä sisällön ja otsikon avulla, ilman muuta tekstiä. Tekstissä kuitenkin viitataan taulukkoon ja kuvioon/kuvaan aina. Viittaus sisältää numeron eli se on muotoa "Taulukko 1", "Kuvassa 2" jne, ei esimerkiksi "taulukko alla" tai "kuva yllä". Sekä taulukot että kuvat ja kuviot numeroidaan omalla juoksevalla numeroinnilla. Tekstissä ne selventävät asioita, havainnollistavat ja auttavat ymmärtämistä. Sellainen taulukko tai kuvio, joka ei ole välttämätön tekstin ymmärtämiselle, voidaan laittaa liitteisiin. Sen merkitys on lisätietojen antaminen. Lähdeviitemerkintä tehdään lainatun taulukon tai kuvion yhteyteen ja lähdeluettelomerkintä luetteloon.
Kuvat opinnäytetyössä havainnollistavat tekstiä. Kuvien tulee liittyä kiinteästi opinnäytetyön tekstisisältöön ja niihin myös viitataan tekstissä. Muiden julkaisemia kuvia saa siteerata tieteellisessä esityksessä, kuten opinnäytetyössä tai taidehistoriallisessa tutkimuksessa sekä arvostelevassa esityksessä, esimerkiksi teatteri- tai kuvataidearvostelussa. Kuvien siteerausoikeus on tekijänoikeuslainsäädännössä melko rajoitettua ja käytännössä yleensä sallii kuvan käytön tieteellisessä julkaisussa (kuten opinnäytetyö) ja vain siten, että kuvalla on selkeä havainnollistava yhteys opinnäytetyön tekstiin.
Jos muualla julkaistua kuvaa halutaan käyttää opinnäytetyössä muulla tavoin – vaikkapa piristämään opinnäytetyön tuloksena syntynyttä ohjekirjasta, kuvien siteerausoikeus ei anna lupaa kuvan käyttöön. Lupa tulee silloin joko pyytää lupa kuvan tekijältä tai oikeudenomistajalta tai käyttää kuvaa, jonka tekijä on sallinut kuvan vapaan käyttämisen. Tällaisia vapaasti käytettäviä kuvia voi löytää internetin kuvapalveluista, kuten Flickr, käyttämällä tarkennetussa kuvahaussa (Advanced search) rajausta Creative Commons eli CC-lisensoidut kuvat. Vastaavan rajauksen pystyt tekemään Googlen tarkennetussa kuvahaussa (video). Creative Commons -lisensoitujen kuvien käytöstä voi lukea sivulta www.creativecommons.org.
Itse otettuja tai tehtyjä kuvia voi käyttää vapaasti, kunhan otetaan huomioon kuvissa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suoja. Jos kuvassa on selvästi tunnistettavia henkilöitä, heiltä pitää olla lupa kuvan käyttöön. Ota huomioon, että opinnäytetyöt ovat nykyään yleensä internetissä julkaisuarkisto Theseuksessa ja kuvineen kenen tahansa katsottavissa siellä.
Jos käytät toisen – vaikkapa tuttavasi – ottamaa tai luomaa kuvaa, jota ei ole vielä julkaistu missään muualla, sen käyttöön on kysyttävä lupa. Kuvan tekijän nimi on mainittava kuvan yhteydessä ja mainittava, että kuvan käyttöön on lupa. Myös kuvassa olevilta henkilöiltä on pyydettävä suostumus kuvan käyttämiseen.
Kuvan yhteyteen on merkittävä lähdemerkintä eli tekstiviite ja lähdeluetteloon oma merkintänsä. Kuvan alapuolelle merkitään kuvat numeroituina (Kuva 1, Kuva 2, jne.) ja lisäksi kuvateksti, jossa on kuvan tiedot.
Kuviin viitataan kuvan numerolla (esim. Kuvassa 1 on määritelty…). Tekstin keskellä kuvaan voidaan viitata näin (Kuva 1). Erillistä kuvaluetteloa lähdeluettelon yhteyteen ei tarvita. Valokuvia esimerkiksi taideteoksista voi käyttää opinnäytetyössä. Tällöin on muistettava mainita myös kuvan kohteen eli taideteoksen tiedot (nimi, tekijä, vuosi, jos tiedossa) kuvan tekijän tai valokuvaajan tietojen lisäksi.
Lisätiedot:
Kielitoimiston ohjepankki. Sähköiset lähteet ja viitemerkinnät. Viitattu 2.5.2019. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/702
Avoin tiede ja kuvien käyttö: Imagoa-opas. Viitattu 2.5.2019. http://libguides.aalto.fi/imagoa
Creative Commons -lisensoitujen kuvien käyttö www.creativecommons.org.
Valmis opinnäytetyö
Opinnäytetyön arviointiin pääsee tutustumaan jo ennalta Oiva-opiskelijaintrassa: https://oiva.samk.fi/opinnaytetyo/opinnaytetyon-valmistumisvaihe/
Tallentaminen Theseukseen ja opinnäytetyön kansitus opastetaan Oiva-opiskelijaintrassa: https://oiva.samk.fi/opinnaytetyo/opinnaytetyon-valmistumisvaihe/ (kirjautuminen SAMK-tunnuksella)
Kypsyysnäyte
Kypsyysnäyte kirjoitetaan opinnäytetyöstä valvotuissa olosuhteissa. Se on itsenäinen opintosuorite, joka ei vaikuta opinnäytetyön arvosanaan.
Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (A1129/2014 § 7 ja 8). Kypsyysnäytteen menettelyohjeen mukainen menettely koskee kaikkia (AMK ja YAMK) SAMKissa kirjoitettavia kypsyysnäytteitä.
Kypsyysnäytettä säätelevät laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003, valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003, ammattikorkeakoululaki 932/2014, asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 ja SAMKin tutkintosääntö.
Tutkintotodistuksen hakeminen
Tutkintotodistusta voi hakea, kun kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on merkitty opintorekisteriin.
Tutkintotodistusta haetaan sähköisessä asioinnissa. Siellä vastataan ensin ensin ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyyn (AVOP) Sen jälkeen täytetään ja lähetetään tutkintotodistusanomus.
Alumniksi SAMKiin
Jokaisen SAMKista valmsituvan on tärkeää liittyä SAMKin alumnien joukkoon. Parhaiten se onnistuu ilmoittamalla itsensä SAMKin alumirekisteriin: https://www.samk.fi/alumnirekisteri/
Alumnirekisterin kautta meiltä valmsitunut opiskelija saa tietoa SAMKin tapahtumista, alumnitapaamisista ja uusista oppimisen mahdollisuuksista. Alumneja halutaan myös mukaan opintojaksoille asiantuntijoina ja omaa kokemustaan tuovina uraohjaajina.
Alumnirekisterin kautta toteutetaan myös mm. viisi vuotta valmistumisen jälkeen uraseurantatutkimus, josta koulutukseen saadaan tärkeää koulutuksen vaikuttavuudesta kertovaa tietoa. Ensimmäinen tällainen tutkimus tehtiin keväällä 2019.
Menetelmäkirjallisuus (löytyvät Finnasta):
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. 4. uud. p. Tampere: Vastapaino. Saatavana myös sähköisenä.
Anttila, P. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi.
Eskelinen, H. 2014. Tutkimusmetodiikan perusteet. Tampere: Tammertekniikka.
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. 9. uud. p. Helsinki: Edita. Saatavana myös sähköisenä.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. Saatavana myös sähköisenä.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi.
Hirvonen, A. 2011. Mitkä metodit?: Opas oikeustieteen metodologiaan. Helsinki: [Ari Hirvonen]. Saatavana sähköisenä.
Hyvärinen, M., Nikander, P. & Ruusuvuori, J. 2017. Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino. Saatavana myös sähköisenä.
Johnson, E. & Kivioja, L. 2016. Avauksia tutkimusmatkalle: Kokemuksia narratiivisesta ja kehittävästä tutkimusotteesta. Kokkola: Centria-ammattikorkeakoulu. Saatavana myös sähköisenä.
Kananen, J. 2015. Opinnäytetyön kirjoittajan opas: Näin kirjoitan opinnäytetyön tai pro gradun alusta loppuun. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. 2011. Kvantti: Kvantitatiivisen opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. 2017. Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. 2013. Case-tutkimus opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. 2015. Kehittämistutkimuksen kirjoittamisen käytännön opas: Miten kirjoitan kehittämistutkimuksen vaihe vaiheelta. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. 2014. Etnografinen tutkimus: Miten kirjoitan etnografisen opinnäytetyön? Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. 2014. Netnografia: Verkkoyhteisöjen tutkiminen opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. 2014. Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona: Miten kirjoitan toimintatutkimuksen opinnäytetyönä? Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. 2014. Verkkotutkimus opinnäytetyönä: Laadullisen ja määrällisen verkkotutkimuksen opas. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kankkunen, P. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. 3., uud. p. Helsinki: Sanoma Pro. Saatavana myös sähköisenä.
Keinänen, A., Kilpeläinen, M. & Väätänen, U. 2010. Empiirisen oikeustutkimuksen kokemukset, haasteet ja tulevaisuus. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.
Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. 2. uud. p. Tampere: Vastapaino. Saatavana myös sähköisenä.
Miettinen, T. 2016. Oikeustieteellinen opinnäyte: Artikkeleita oikeustieteellisten opinnäytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Espoo: Edita. Saatavana myös sähköisenä.
Nummenmaa, L. & Kimpimäki, K. 2014. Tilastollisten menetelmien perusteet. Helsinki: Sanoma Pro. Saatavana myös sähköisenä.
Ojasalo, K. 2014. Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 3. uud. p. Helsinki: Sanoma Pro. Saatavana myös sähköisenä.
Pitkäranta, A. 2014. Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä: Työkirja ammattikorkeakouluun. Jokioinen: e-Oppi. Saatavana myös sähköisenä.
Puusa, A. & Juuti, P. 2011. Menetelmäviidakon raivaajat: Perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Helsinki: JTO.
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. 2011. Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro.
Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus?: Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopisto. Saatavana myös sähköisenä.
Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön: Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Saatavana myös sähköisenä.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uud. laitos. Helsinki: Tammi.
Tähtinen, J., Laakkonen, E. & Broberg, M. 2011. Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita. Turku: Turun yliopisto.
Valli, R. & Aarnos, E. 2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin: 1, Metodin valinta ja aineistonkeruu : virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. 5., uud. p. Jyväskylä: PS-kustannus.
Valli, R. & Herkama, S. 2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin: 2, Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 5. uud. ja täyd. p. Jyväskylä: PS-kustannus.
Valli, R. 2015. Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. 2. uud. p. Jyväskylä: PS-kustannus. Saatavana myös sähköisenä.
Varto, J. & Nykänen, P. 2017. Taiteellinen tutkimus: Mitä se on? Kuka sitä tekee? Miksi? Helsinki: Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu.
Vehkalahti, K. 2014. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki: Finn Lectura.
Vilkka, H. 2015. Tutki ja kehitä. 4. uud. p. Jyväskylä: PS-kustannus. Saatavana myös sähköisenä.
Muuta mm.
Mäkelä, M. & Isojärvi, J. 2017. Kirjallisuushaku. HTA-opas. Versio 1.1. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2017. Viitattu 14.5.2019. Saatavana: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/hta-opas
Stolt, M., Axelin, A. & Suhonen, R. 2016. Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2. korj. p. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A. Tutkimuksia ja raportteja.Turku: Turun yliopisto.
Suhonen, R., Vaartio-Rajalin, H., Numminen, O., Lonkila, K. & Leino-Kilpi, H. 2017. Käsiteanalyysi: Harjoittelua eettisten ongelmien tarkasteluun. Päivitetty teos. Turku: Turun yliopisto.
Englanninkielistä kirjallisuutta Finnassa:
Bourgeault, I., Dingwall, R. & De Vries, R. 2010. The Sage handbook of qualitative methods in health research. London: Sage.
Brace, I. 2018. Questionnaire design: How to plan, structure and write survey material for effective market research. Fourth Ed. London, UK: KoganPage.
Burns, A. C. 2017. Marketing research. Eighth ed., global ed. Harlow, England: Pearson.
Coghlan, D. 2014. Doing action research in your own organization. 4th ed. Los Angeles, CA: Sage.
Ellis, P. 2013. Understanding research for nursing students. 2nd ed. Los Angeles: SAGE.
Eriksson, P. 2016. Qualitative methods in business research. 2nd ed. London ; Thousand Oaks, CA: Sage Publications.
Grove, S. K. 2015. Understanding nursing research: Building an evidence-based practice. 6th ed. St. Louis, MO: Elsevier.
Hennink, M., Hutter, I. & Bailey, A. 2011. Qualitative research methods. Los Angeles: SAGE
Holloway, I. 2017. Qualitative research in nursing and healthcare. Fourth ed. Chichester, West Sussex, UK ; Ames, Iowa: John Wiley & Sons, Ltd.
Jesson, J. K., Matheson, L. & Lacey, F. M. 2011. Doing your literature review: Traditional and systematic techniques. London: Sage.
Kananen, J. & Gates, M. 2011. Rafting through the thesis process: Step by step guide to thesis research. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. 2013. Design research (applied action research) as thesis research: A practical guide for thesis research. Jyväskylä: JAMK University of Applied Sciences.
Kananen, J. 2015. Online research for preparing your thesis: A guide for conducting qualitative and quantitative research online. Jyväskylä: JAMK University of Applied Sciences.
Koshy, E., Koshy, V. & Waterman, H. 2011. Action research in healthcare. London: Sage.
Parahoo, K. 2014. Nursing research: Principles, process and issues. 3rd ed. Basingstoke: Palgrave Macmillan.
Saks, M. & Allsop, J. 2013. Researching health: Qualitative, quantitative and mixed methods. 2nd ed. London: SAGE.
Salmons, J. 2016. Doing qualitative research online. London: Sage Publications Ltd.
Saunders, M. 2016. Research methods for business students. 7th ed. Harlow: Pearson Education.
Silverman, D. 2013. Doing qualitative research. 4th ed. Los Angeles, CA: Sage.
Siu, C. & Comerasamy, H. 2013. Doing a research project in nursing & midwifery: A basic guide to research using the literature review methodology. London: Sage.
Stokes, P. 2011. Key concepts in business and management research methods. New York: Palgrawe MacMillan.
Thomas, D. R. & Hodges, I. D. 2010. Designing and managing your research project: Core skills for social and health research. London: Sage.
Thomas, G. 2011. How to do your case study: A guide for students and researchers. London: Sage.
Yin, R. K. 2018. Case study research and applications: Design and methods. Sixth ed. Los Angeles: SAGE.