Opinnäytetyön ohjeet

Opinnäytetyö

Opinnäytetyö-opintojaksoon sisältyvät varsinainen työ (projekti, teos, laite, kehittämistyö, tutkimus tms.), sen kirjallinen raportti ja opiskelijan ohjaus työn eri vaiheissa.

AMK-tutkinnon opinnäytetyön tavoitteena on, että opiskelija kehittää ja osoittaa valmiuttaan soveltaa tietojaan ja taitojaan. Opinnäytetyö liittyy aina oman ammattialan käytännön asiantuntijatehtävään.

Ylempi AMK -tutkinnon opinnäytetyössä opiskelija kehittää ja osoittaa kykyään eritellä ja ratkaista työelämän ongelmia sekä valmiuttaan vaativaan itsenäiseen asiantuntijatyöhön.

Voit tutustua opinnäytetöihin Theseus-julkaisuarkistossa ja kampuskirjastoissa.

 

Käytä kaikissa opinnoissa

SAMKin opinnäytetyöohjeet on kirjoitettu erityisesti opinnäytetyötä tekevän opiskelijan tarpeisiin. Ohjetta kannattaa kuitenkin käyttää muissakin opinnoissa. Noudata ohjetta jo silloin, kun sinulla on tehtävässäsi vain yksi ainoa lähde. Näin opit esimerkiksi lähdeviittausten ja lähdeluettelon teon vähitellen opintojen aikana.

Lisäksi kannattaa tutustua julkaisuihin:
Hyvä tieteellinen käytäntö
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset 2018
Opinnäytetyöprosessin eettiset suositukset ja muistilistat opiskelijalle ja ohjaajalle 2018

 

Hyvä opinnäytetyö

• on aiheeltaan ja taustaltaan riittävän perusteltu: lue, tutustu aiheeseen
• on mieluummin suppea ja syvällinen kuin laaja ja pinnallinen: rajaa!
• on käytännönläheinen ja yhteydessä työelämään
• osoittaa asiantuntijuutta ja tekijän itsenäistä ajattelua
• on mielellään omaperäinen ja ennakkoluuloton, vaikka aihe olisikin arkinen - ollaan ratkaisemassa ongelmaa, ratkaisuun voi olla erilaisia tapoja
• etenee suunnitelmallisesti tavoitteisiin, on analyyttinen ja looginen
• on hyödynnettävissä ja hyödyllinen
• kehittää tekijänsä ammatillista osaamista
• osoittaa tiedonhankintataitoja ja lähdekritiikkiä
• on pohtiva, perustellusti kantaa ottava ja raportoinniltaan onnistunut (Hakala 2004, 29-37).

 

Hyvä opinnäytetyön teksti

• on kokonaisuus: "mitään ei puutu, mitään ei ole liikaa"
• etenee loogisesti ja systemaattisesti luvusta toiseen ja lause lauseelta
• on selvää asiatekstiä
• on viimeistelty.

Älä tee näistä kynnystä aloittamiseen, tekemiseen ja lopettamiseen. Hyvänkään työn ei tarvitse olla "täydellinen". Ota rennosti, mutta tee hyvää työtä. (Hakala 2004, 29-37.)

Kyse on omasta oppimisestasi!

Ota huomioon myös oma tilanteesi: jossain elämäntilanteessa rima voi olla syytä laittaa hiukan matalammalle kuin toisessa. Hyvän – ja ylipäänsä hyväksytyn – opinnäytetyön välttämätön ehto on, että se tehdään valmiiksi.

Opinnäytetyön ohjeeseen on koottu yleiset sekä AMK- että YAMK-tutkinnon opinnäytetyöhön sovellettavat ohjeet. Ohjeet ovat sovellettavissa myös muihin SAMKin opinnoissa tehtäviin raportteihin.

Koska opinnäytetyö tavanomaisesti tehdään johonkin työelämän organisaatioon, on heti aluksi tärkeä tiedostaa, että korkeakoulussa hyväksytty opinnäytetyö on aina julkinen dokumentti, joka arkistoidaan pysyväissäilytykseen. Jos työnantaja katsoo, että jokin osa opinnäytetyönä tehtävästä työstä on luottamuksellista ja salattavaa, tällaista osaa ei voida liittää opinnäytetyön raporttiin. Opinnäytetyön laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 15 opintopistettä, ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 30 opintopistettä, mikä tietää siis noin 400/800 tunnin työtä – enemmän tai vähemmän riippuen siitä, kuinka tuttu aihe on, kuinka paljon uutta opittavaa se sisältää, kuinka tottunut kirjoittaja olet.

Opinnäytetyöprosessi toimii Satakunnan ammattikorkeakoulussa tällä hetkellä kahdella eri tavalla; osa töistä ohjataan uudessa opinnäytetöiden hallinta- ja ohjausjärjestelmässä (Wihi) ja osa vielä jonkin aikaa siirtymävaiheessa ilman tätä. Opinnäytetyöprosessit ovat kuvattu opinnäytetyön menettelyohjeessa ME1206 (vaatii kirjautumisen SAMKin ARCiin). Täältä löytyvät menettelyohje sekä Wihiä käyttäville tutkinto-ohjelmille että ilman tätä toistaiseksi tekeville, menettelyissä on joitain eroja jotka kannattaa katsoa. Opinnäytetyön ohjaajaltasi saat tarkemmat ohjeet opinnäytetyön prosessin etenemiseen omassa tutkinto-ohjelmassasi käytätpä työssäsi Wihiä tai et.
Ohjeet ja lisätiedot Wihin käyttöön.

Eri ammattikorkeakoulujen ja koulutusalojen opinnäytetöitä voit tarkastella osoitteessa www.theseus.fi. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on solminut Teoston kanssa Mediapienluvan Theseukseen tallennetun musiikin käyttöä varten. Mediapienlupaan on lisäksi liitetty Piensynkronointilupa, joka antaa luvan käyttää AV-tuotantoihin liitettyä musiikkia. Lupa liittyy Theseuksen av-aineistojen streamaukseen. Tällaisia aineistoja sisältyy Theseuksessa opinnäytetöihin ja muihinkin julkaisuihin. Mediapienlupa kattaa vain sen, että musiikkia saa välittää Theseuksen kautta. Se ei kata muita mahdollisia Teosto- tai Gramex-lupia, joista organisaatioiden on lisäksi itse huolehdittava.

Lisätietoa Mediapienluvasta ja Piensynkronointiluvasta: https://www.teosto.fi/kayttajat/luvat/275/m/2628

Tekijänoikeudet on otettava huomioon opinnäytetyötä tehtäessä. Sitaattioikeus on tekijänoikeuslaissa (L 8.7.1961/404) määritelty oikeus, jonka mukaan julkaistusta teoksesta on hyvän tavan mukaisesti lupa ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Siteerattua tekstiä saa käyttää omien ajatustensa perustelemiseen, havainnollistamiseen tai siteerattujen ajatusten arvostelemiseksi. Tekstin lisäksi voit käyttää kuvia, kunhan alkuperäisen teoksen ja opinnäytetyösi välinen asiayhteys on olemassa ja merkitset lähdeviitteet. Kun opinnäytetyössä kerrotaan työn lähtökohdista ja siitä, mitä asiasta ennestään tiedetään, käytetään hyväksi toisten kirjoittamia kirjoja, artikkeleja, tutkimusraportteja ja muuta materiaalia. Omaa työtä kirjoitettaessa mainitaan keneltä tai mistä tietoa on saatu eli viitataan lähteisiin. Opinnäytetyön lukijoiden täytyy voida vaivatta erottaa, mikä on kirjoittajan omaa tekstiä ja mikä on lainattu muualta – ja mistä. Tekijää, myös opinnäytetyön tekijää omaan aineistoonsa suojaa tekijänoikeuslaki (L 8.7.1961/404). Parhaimmillaan työn teoriaosuus tai muu kirjallisuuteen viittaava teksti ei ole pelkkä referaattikokoelma eli toinen toisensa perään tehtyjä viittauksia yksittäiseen teokseen. Esimerkiksi jos monella kirjoittajalla on sama näkemys, se todetaan kerran ja laitetaan viitteeseen kaikki nämä kirjoittajat. Hyvässä tekstissä pystytään yhdistelemään eri lähteistä saatuja tietoja. Vertailevan ja analysoivan tekstin kirjoittaminen on haastavaa: ensin on luettava ja ajateltava (ja ymmärrettävä), jotta voi kirjoittaa niin, että pystyy yhdistelemään. (Söderqvist 2009.)

Opinnäytetyötä koskevat yleiset, hyvän tieteellisen käytännön mukaiset eettiset pelisäännöt. Niillä tarkoitetaan rehellisiä, vastuullisia ja oikeita toimintatapoja tutkimuksen tekemisessä: opinnäytetyösopimus on tehty, tutkimuslupa ja tietosuojaseloste ovat olemassa niitä vaativissa opinnäytetöissä, lähteet ovat luotettavia, lähteitä on lainattu asianmukaisesti, tutkimusaineisto ja -prosessi on dokumentoitu hyvin ja lopputulos työssä on luotettava. Haastatteluissa yms. tutkimuksissa, jossa henkilöt, henkilöiden sanoma tai tekemä muodostaa tutkittavan aineiston, on noudatettava lisäksi erityistä huolellisuutta henkilö- ja tietosuojan suhteen opinnäytetyön raportissa. Eettisyyteen kuuluu tutkimusaineiston objektiivinen ja osaava tulkinta. Työn lopputuloksen ja päätelmien tulee olla luotettavia.

Ennen arviointia opinnäytetyölle tehdään vielä plagiaatintunnistustarkastus Ouriginal-ohjelmassa (ks. Opinnäytetyön menettelyohje ME1206). Tämä vaihe tulee automaattisesti vastaan Wihissä opinnäytetyötä tekeville. Tällä pyritään varmistamaan, että työssä on käytetty lähteitä asianmukaisesti ja kaikkiin lainauksiin - suoriin ja epäsuoriin - on asianmukaiset viittaukset ja lähdeluettelomerkinnät.
Opinnäytetyön ohjeet, ohjaavan opettajan tuki, kirjoittamista ohjaavat opinnot, kirjaston Infotelakka, SAMKin tutkimuseettiset ohjeet ja lopulta Ouriginal-tarkastus ovat tukemassa opinnäytetyön tekijän työtä, jotta turhilta vilppiepäilyiltä vältyttäisiin. Jos arvioidussa työssä vilppiä epäillään, epäily tutkitaan SAMKin Vilpin menettelyohjeen ME1216 (vaatii kirjautumisen ARCiin) mukaisena prosessina.

Lisätiedot:

Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden eettiset suositukset

Opinnäytetyön eettiset ohjeet – Opiskelijan muistilista

Tutkimusetiikka

Opinnäytetyön menettelyohje ME1206

Vilpin menettelyohje ME1216

Tekijänoikeuslaki (L 8.7.1961/404)

www.teosto.fi

Helsingin yliopisto: Mitä ovat vilppi ja plagiointi?

 

Aiheen valinta ja hyväksyminen opinnäytetyön aiheeksi

Opinnäytetyötä aloittavalla on oltava riittävät sisällölliset ja menetelmälliset valmiudet työn tekemiseen: riittävä määrä opintoja ja alan ja menetelmien riittävä tuntemus niin, että alkuun pääsee. Työ myös opettaa tekijäänsä, oppiminen on opinnäytetyön yksi tärkeä ulottuvuus. Opiskelijan työn tueksi opinnäytetyön yhteyteen opetussuunnitelmassa tarjotaan kirjoittamisen ohjauksen opintojakso, esimerkiksi tutkimusmenetelmät tai tutkimusviestintä. Tällä opintojaksolla on mahdollista jo aloittaa oman opinnäytetyön suunnittelu.

Opinnäytetyön aiheen tulee tukea ammatillisen osaamisen, oman uran tai alan kehittymistä tai ammattikorkeakoulun yleisiä tavoitteita. Se on usein myös ponnahduslauta työelämään, jolloin aihevalintaa kannattaa tarkastella tästäkin näkökulmasta. Opinnäytetyön etenemisen kannalta on tärkeää, että aiheesi on sinulle tärkeä ja tulokset tavoiteltavia.

Aiheesta ja työn toteutustavasta neuvotellaan opinnäytetöitä koordinoivan opettajan ja mahdollisen työelämän yhteyshenkilön kanssa. Aiheen hyväksymisen jälkeen nimetään ohjaaja(t) ja yrityksen/yhteisön yhteyshenkilö ja laaditaan opinnäytetyösopimus (OP07A/B). SAMKissa kaikista opinnäytetöistä laaditaan opinnäytetyösopimus. Wihissä opinnäytetyön tekevät opiskelijat siirtyvät tässä vaiheessa tekemään aihe-ehdotuksen Wihiin.

Ohjaava opettaja huolehtii, että opiskelijapalveluissa sopimus arkistoidaan SAMKin asiahallintajärjestelmä Twebiin (Opinnäytetyön menettelyohje ME1206).

Opinnäytetyön suunnitelma

Opinnäytetyön suunnitelmavaiheessa kartoitetaan opinnäytetyön aiheen kannalta keskeinen kirjallisuus ja muu lähdeaineisto. Tutustumalla aiheeseen saadaan vahvistettua tietopohjaa työn tekemiseen. Samalla aihe alkaa jäsentyä ja täsmentyä otsikoiksi, työlle asetetaan tavoitteet ja valitaan menetelmät, jolla aihetta ryhdytään analysoimaan.

Suunnittelu on hyvä jäsentää ensin toteutussuunnitelmaksi, jossa kuvataan

• työn aihe ja tausta
• miksi tämä aihe on tärkeä
• mitä asiasta halutaan tutkia (tutkimusongelma, tutkimuskysymykset)
• työn luonne (esim. selvitys- tai kehittämistehtävä) ja työn tavoitteet sekä työn aikataulu.

Suunnitelma voidaan laatia opinnäytetyön mallipohjalle (intrassa). Suunnitelmavaiheessa voidaan jo miettiä työn otsikoita ja jäsentää sillä tavoin opinnäytetyön kokonaisuutta. Otsikot on hyvä alkuvaiheessa asettaa kysymyksen muodossa, sillä kysymykset ohjaavat hakemaan täsmällisiä vastauksia ja vältytään työn edistymisen kannalta turhilta sivupoluilta. Kysymysmuotoiset otsikot muutetaan ennen työn valmistumista kappaleen sisällön mukaisiksi toteamuslauseiksi.

Toteutussuunnitelma voi rakenteeltaan olla esimerkiksi tällainen:

1. Aiheen nimeäminen, alustava työnimi
2. Perustelut aihevalinnalle
3. Oman osaamisen kehittymisen näkökulma
4. Ammatillinen ja työelämänäkökulma
5. Miksi juuri tämä aihe on tärkeä ja miten tutkittava tai kehitettävä ongelma ilmenee tällä hetkellä? Miksi selvitys tai kehittäminen on tärkeää?
6. Opinnäytetyön toimintaympäristön kuvailu
7. Organisaation tai yhteistyötahon nimeäminen
8. Organisaation tai yhteistyötahon tehtävän kuvailu
9. Organisaation tai yhteistyötahon yhteyshenkilö
10. Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet
11. Mitä opinnäytetyössä tehdään, esim. kehitetään, kuvataan, vertaillaan, selitetään?
12. Mikä on työn tavoitteena, esim. kehittää menetelmä tai kehittää prosessia, laatia laatukäsikirja, tehdä asiakastyytyväisyysselvitys, tuottaa dokumentaatio, tuottaa tietoa tms.
13. Miten organisaatio tai yhteistyötaho aikoo hyödyntää opinnäytetyössä tuotettua tietoa?
14. Opinnäytetyön aiheen rajaus
15. Aiheen selkeä rajaus: miksi tutkittava aihe on rajattu näin?
16. Alustava tutkimusongelma ja alaongelmat (tutkimusongelmilla tarkoitetaan niitä tutkimuskysymyksiä, joihin tutkimuksessa etsitään vastauksia)
17. Yhteys aikaisempaan tietoon, teoreettiset lähtökohdat
18. Aikaisemmat aiheeseen liittyvät tutkimukset
19. Aiheeseen liittyvä keskeinen kirjallisuus
20. Aiheeseen liittyvä ammatillinen keskustelu
21. Odotetut tulokset
22. Lähteet

Opinnäytetyösuunnitelma ja -sopimus tallennetaan Wihiin ensimmäisessä työvaiheessa nimeltä ”Projektisuunnitelma” niiden osalta, jotka Wihissä työtään edistävät.

 

Tutkimuslupa

Opiskelijan on anottava opinnäytetyölle tutkimuslupa aina, kun tutkimus tai selvitys kohdistuu SAMKin opiskelijoihin, henkilökuntaan tai toimintaan ja siitä syntyy julkista tietoa SAMKista tai samkilaisista. Tutkimuslupaa anotaan lomakkeella OP21A/B. Anomus osoitetaan laatupäällikölle, joka päättää SAMKiin kohdistuvien opinnäytetöiden tutkimusluvista. Opiskelija liittää anomukseen alustavan, ohjaajan hyväksymän, tutkimussuunnitelman. Laatupäällikkö antaa myönnetyt tutkimusluvat tiedoksi sen toimintayksikön johtajalle, jonka toimintayksikössä opinnäytetyötä tekevä opiskelija opiskelee sekä johtajalle, jonka toimintayksikköön opinnäytetyö kohdistuu.

Jos tutkimus kohdistuu johonkin muuhun organisaatioon, tutkimuslupamenettely on kyseisen organisaation mukainen. Eri aloilla käytännöt vaihtelevat ja opiskelijan tulee aina selvittää työn teettäjältä, millaista tutkimuslupaa oma opinnäytetyö edellyttää. Tutkimuslupaprosessissa on tärkeää huomata, että organisaatiosta riippuen luvan saaminen voi kestää usean viikon ajan. Joissakin tutkimuksissa edellytetään eettistä ennakkoarviointia, joka pitää hakea ennen tutkimusluvan hankkimista (http://www.satakorkea.fi/satakorkea_eettinen_toimikunta). Arvio liitetään tutkimuslupahakemukseen.

Lisätiedot:

Opinnäytetyösopimukseen liittyvä menettelyohje ME1206 Opinnäytetyö, tutkimuslupa

EU:n tietosuoja-asetus edellyttää, että henkilötietoja keräävässä tutkimuksessa tai opinnäytetyössä huolehditaan tietosuojaselosteen laatimisesta. Selosteen tulee olla ymmärrettävä ja helposti saatavilla.  Tarkoituksena on, että henkilö, jonka tietoja käsitellään, saa kattavan ja selkeän kuvan henkilötietojensa käsittelystä. Tutustu SAMKin tutkimuksen, kehittämistyön ja opinnäytetyön tietosuojailmoitukseen

Lue lisää selosteesta.

Opinnäytetyösopimus

Kaikista opinnäytetöistä tehdään sopimus OP07A/B, lomake on intran Lomakkeet-osassa (vaatii kirjautumisen samk-tunnuksella). Sopimus opinnäytetyön tekemisestä on opiskelijan, työn toimeksi antavan yrityksen/yhteisön ja SAMKin allekirjoittama kirjallinen sopimus opinnäytetyön tekemisestä. Jos työ tehdään SAMKille, sopimuksen allekirjoittaa tilaajana sen toimintayksikön johtaja, johon työ tehdään. SAMKin puolesta sopimuksen allekirjoittavat osaamisalueen johtaja ja ohjaava opettaja. Sopimuksen tekemisestä vastaa opiskelija. Sopimuksen teon yhteydessä on tärkeää varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät opinnäytetyön raportin olevan aina julkinen dokumentti. Mahdollinen luottamuksellinen osa voidaan sijoittaa opinnnäytetyön raportista erilliseen, työnantajalle toimitettavaan dokumenttiin.

OP07A Sopimus opinnäytetyön tekemisestä.pdf [pdf, 76 KB]

(Huom! Lataa aluksi tämä OP07A-lomaketiedosto koneellesi, sitten esitäytä, tallenna ja hanki siihen allekirjoitukset SAMKin ServiceDeskissä olevan palvelun kautta: "Get signatures to thesis agreement". ServiceDesk palvelee osoitteessa: servicedesk.samk.fi)

OP07B Agreement on the preparation of a thesis

(Note: Please, (load first) fill this OP07B form and get signatures through SAMK's ServiceDesk service: "Get signatures to thesis agreement". ServiceDesk serves at: servicedesk.samk.fi)

Lisätiedot:

Opinnäytetyösopimukseen liittyvä menettelyohje ME1206 Opinnäytetyö (ARCissa, vaatii kirjautumisen SAMK-tunnuksella) ja  opinnäytetyösopimus (lomake intrassa, vaatii kirjautumisen SAMK-tunnuksella).

Opinnäytetyön toteutustapa

Opinnäytetyö voi olla toiminnallinen, tutkimuksellinen, tuotekehityshanke, projekti tai produktio. Usein sillä on työnantaja tai muu ulkopuolinen tilaajana ja silloin tarve määrittää opinnäytetyön toteutustapaa. Kaikille opinnäytetöille on kuitenkin yhteistä, että ne nimensä mukaisesti ovat näytteitä valmistuvan opiskelijan osaamisesta omalla ammattialallaan.

Ohjeellisia rakennemalleja opinnäytetöille

Toteutustavasta riippumatta hyvä opinnäytetyö

1. on aiheeltaan ja taustaltaan riittävän perusteltu: lue, tutustu aiheeseen
2. on mieluummin suppea ja syvällinen kuin laaja ja pinnallinen: rajaa!
3. on käytännönläheinen ja yhteydessä työelämään
4. osoittaa asiantuntijuutta ja tekijän itsenäistä ajattelua
5. on mielellään omaperäinen ja ennakkoluuloton, vaikka aihe olisikin arkinen - ollaan ratkaisemassa ongelmaa, ratkaisuun voi olla erilaisia tapoja
6. etenee suunnitelmallisesti tavoitteisiin, on analyyttinen ja looginen
7. on hyödynnettävissä ja hyödyllinen
8. kehittää tekijänsä ammatillista osaamista
9. osoittaa tiedonhankintataitoja ja lähdekritiikkiä
10. on pohtiva, perustellusti kantaa ottava ja raportoinniltaan onnistunut (Hakala 2004, 29-37).

Menetelmälliset ratkaisut opinnäytetyöhön kannattaa keskustella opinnäytetyön ohjaajan kanssa. Hän osaa ohjata, millaisilla menetelmävalinnoilla pääset onnistuneeseen lopputulokseen parhaiten.

Menetelmien lähteille johdatetaan tutkimusmenetelmien opinnoissa, myös lähdemateriaalia tutkimusmenetelmistä on saatavissa hyvin, ks. kohta tutkimusmenetelmistä Finnassa.

 

Opinnäytetyön mallipohja

Opinnäytetyön mallipohja ohjaa opinnäytetyön prosessin kirjallisen kuvauksen tekemistä. Mallipohjaa voidaan käyttää suoraan opinnäytetyön pohjana, mutta se täytyy muistaa tallentaa oman opinnäytetyön nimen mukaisesti, esim. Sukunimi_Opinnäytetyön nimi.

 

Suomenkielinen opinnäytetyön asettelumalli

Template for a Thesis in English

Kirjoittamisprosessi

Opinnäytetyöhön liittyvä käytännön työ – opas, laite, tapahtuma, koulutus, veistos, työyhteisön kehittämisprojekti jne. – ei ole vielä koko opinnäytetyö, vaikka se olisi kuinka hyvä ja tullut ankaraan tarpeeseen. Toimeksiantaja on yleensä kiinnostunut sovelluksesta, valmiista tuotteesta, mutta aina kirjoitetaan myös raportti, jossa kuvataan, miten lopputulokseen on tultu. Raportti on se työ, joka kansitetaan ja arvioidaan. Siksi on tärkeä saada siihen mukaan mahdollisimman hyvin kaikki tehty työ – varsinaiseen tekstiin tai liitteiksi. Raportointitaito on olennainen työelämätaito.

Kirjoittamisen kaksi perusasiaa:

• teksti viestii muille
• kirjoittaminen kehittää omaa ajattelua: kun muotoilet asiaa, myös ajattelet sitä eteenpäin.

Kun lukija lukee johdannon ja viimeisen luvun, hänen pitäisi ymmärtää, mistä on kyse – vaikka siinä välissä kerrotaankin, miten kaikki on tehty ja lopputulokseen päästy.

Opinnäyteraporttia viimeisteltäessä tarkistetaan

• luettavuus: Onko teksti selkeä? Eteneekö se loogisesti ja ilman tarpeetonta toistoa? Viestiikö se sen, mitä haluatkin?
• perustelevuus: Miksi teksti on kirjoitettu ja miksi se kannattaa lukea?
• uskottavuus: Ovatko johtopäätökset päteviä? Oliko menetelmä oikea ja luotettava? Mitä rajoituksia sillä on?
• hyödynnettävyys: Kuinka tämä toimi? Voiko soveltaa muuallekin? Mitä tämän perusteella jatkossa voisi tehdä?
• saavutettavuus: Tee opinnäytetyöstäsi saavutettava Theseuksen ohjeiden mukaan: https://submissions.theseus.fi/saavutettavuusohjeet.htm

 

Apuja opinnäytetyön tekemiseen SAMKin AMK- ja YAMK-opiskelijoille koulutusohjelmasta riippumatta:

• opinnäytetyöpajoja
• infoja
• kirjoitustreffejä
• kyselytunteja sekä
• kirjaston viitteidenhallintavinkit.

Katso lisätietoja: Apuja tekemiseen – (sivulla oiva.samk.fi)

Tiedonhankinta ja lähteiden merkitseminen

Opinnäytetyössä tiedonhankinta ja lähteet sekä lähdekriittisyys ovat keskeisessä roolissa. Aiemmissa ammattikorkeakouluopinnoissa erilaisia selvitys- ja tutkimusraportteja on ennen opinnäytetyön vaihetta jo tehty tiedonhankintaan perustuen. Opinnäytetyön tekijä voi palata esimerkiksi tutkimusviestinnän tai -menetelmien opintojaksojen aineistoihin kerratakseen oman alan tiedonhankinnan tapoja ja lähteitä. Nopeita hakuohjeita tiedonhakuun Finnasta tarjoaa SAMKin kirjaston Finna, samk.finna.fi. Lisää ohjeita tiedonhausta löytyy Kirjasto-Moodlen Tiedonhaku-osiosta.

Lähteiden käyttö kertoo opiskelijan korkeakoulutasoisesta kehittämis- ja tutkimusosaamisesta. Hyvän lähdeaineiston tuntomerkkejä ovat luotettavuus, uskottavuus, objektiivisuus ja ajankohtaisuus. Hyvä lähteiden käyttö on alkuperäistä lähdettä kunnioittavaa, objektiivista, luotettavaa ja eettisen tarkastelun kestävää.

Lähdeluettelon kokoaminen työhön alkaa ensimmäisestä opinnäytetyössä käytettävästä lähteestä. Lähdemerkinnät kannattaa tehdä alusta asti huolellisesti, sillä niihin palaaminen voi olla vaikeaa. Jos käytät lähteenä päivittyvää verkkosivua, muista ottaa ylös myös päivämäärä, jolloin olet tiedon hakenut.

SAMKin lähdeviittausohje APA7 (pdf)

• Tätä ohjetta käyttävät SAMKin opiskelijat, joiden opinnot ovat alkaneet syksyllä 2020 tai myöhemmin.
• Keväällä 2020 tai aikaisemmin opintonsa aloittaneet voivat ohjaajansa kanssa näin sovittuaan käyttää vanhempaakin ohjetta, joka on Oiva-intranetissä sivulla Opinnäytetyön kirjoittaminen (oiva.samk.fi).

Lähteiden keräämisessä, viittaamisessa ja lähdeluettelon laadinnassa voi käyttää apuna viitteidenhallintaohjelmia. Ohjeita näiden käyttöön löytyy Kirjasto-Moodlen Viittaaminen-osiosta.

Plagiaatintunnistus

Opinnäytetöille suoritetaan aina plagiaatintunnistustarkastus ennen lopullista arviointia. SAMKissa käytetään Ouriginal-plagiaatintunnistusjärjestelmää, jonne työn lähettää opiskelija itse tai opinnäytetyön ohjaaja SAMKissa, kuitenkin niin, että opiskelija, jolla on yksinomainen tekijänoikeus työhönsä, on tietoinen plagiaatintunnistusjärjestelmän käytöstä.

Opiskelija hyväksyy plagiaatintunnistustarkastuksen menettelyn palauttaessaan opinnäytetyönsä arvioitavaksi. Ouriginal-palvelun avulla opinnäytetyön ohjaajan on mahdollista selvittää mm. työssä käytettyjä sähköisiä lähteitä ja lähdeviitteiden käyttöä.

Edellytyksenä arviointilausunnon antamiselle Wihissä opinnäytetyötä tekeville on, että työ on vähintään kertaalleen tarkastettu Ouriginal-plagioinnintarkastusohjelmalla.

 

Lisätietoja:

Kirjasto-Moodle: samk.fi/kirjastomoodle

SAMKin kirjaston INFOtelakka: samk.fi/kirjasto/infotelakka/

SAMK Moodle – Opetusprosessin koulutukset – Plagiointitunnistusohjelma Ouriginal: moodle3x.samk.fi/course/view.php?id=14&section=11

SAMK Moodle – Opetusprosessin koulutukset – Wihi: https://moodle3x.samk.fi/course/view.php?id=14&section=23

Juridiikan lähteet ja kirjoittaminen

Ohjeistusta Juridiikan opintojaksoille 2021 (MP4-tallenne)

Visuaalinen havainnollistaminen

Tutkimustulosten tiivistämiseksi ja havainnollistamiseksi voidaan käyttää taulukoita, kuvia, kuvioita tai empiirisestä aineistosta valittuja suoria lainauksia. Voit havainnollistaa kuvin myös esimerkiksi työn edistymistä – etenkin tuotteen, taideteoksen jne.

Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla selviä, informatiivisia ja tarkoitukseen sopivia. Niiden on oltava ymmärrettäviä sisällön ja otsikon avulla, ilman muuta tekstiä. Tekstissä kuitenkin viitataan taulukkoon ja kuvioon/kuvaan aina. Viittaus sisältää numeron eli se on muotoa "Taulukko 1", "Kuvassa 2" jne, ei esimerkiksi "taulukko alla" tai "kuva yllä". Sekä taulukot että kuvat ja kuviot numeroidaan omalla juoksevalla numeroinnilla. Tekstissä ne selventävät asioita, havainnollistavat ja auttavat ymmärtämistä. Sellainen taulukko tai kuvio, joka ei ole välttämätön tekstin ymmärtämiselle, voidaan laittaa liitteisiin. Sen merkitys on lisätietojen antaminen. Lähdeviitemerkintä tehdään lainatun taulukon tai kuvion yhteyteen ja lähdeluettelomerkintä luetteloon.

Kuvat opinnäytetyössä havainnollistavat tekstiä. Kuvien tulee liittyä kiinteästi opinnäytetyön tekstisisältöön ja niihin myös viitataan tekstissä. Muiden julkaisemia kuvia saa siteerata tieteellisessä esityksessä, kuten opinnäytetyössä tai taidehistoriallisessa tutkimuksessa sekä arvostelevassa esityksessä, esimerkiksi teatteri- tai kuvataidearvostelussa. Kuvien siteerausoikeus on tekijänoikeuslainsäädännössä melko rajoitettua ja käytännössä yleensä sallii kuvan käytön tieteellisessä julkaisussa (kuten opinnäytetyö) ja vain siten, että kuvalla on selkeä havainnollistava yhteys opinnäytetyön tekstiin.

Jos muualla julkaistua kuvaa halutaan käyttää opinnäytetyössä muulla tavoin – vaikkapa piristämään opinnäytetyön tuloksena syntynyttä ohjekirjasta, kuvien siteerausoikeus ei anna lupaa kuvan käyttöön. Lupa tulee silloin joko pyytää lupa kuvan tekijältä tai oikeudenomistajalta tai käyttää kuvaa, jonka tekijä on sallinut kuvan vapaan käyttämisen. Tällaisia vapaasti käytettäviä kuvia voi löytää internetin kuvapalveluista, kuten Flickr, käyttämällä tarkennetussa kuvahaussa (Advanced search) rajausta Creative Commons eli CC-lisensoidut kuvat. Vastaavan rajauksen pystyt tekemään Googlen tarkennetussa kuvahaussa (video). Creative Commons -lisensoitujen kuvien käytöstä voi lukea sivulta www.creativecommons.org.

Itse otettuja tai tehtyjä kuvia voi käyttää vapaasti, kunhan otetaan huomioon kuvissa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suoja. Jos kuvassa on selvästi tunnistettavia henkilöitä, heiltä pitää olla lupa kuvan käyttöön. Ota huomioon, että opinnäytetyöt ovat nykyään yleensä internetissä julkaisuarkisto Theseuksessa ja kuvineen kenen tahansa katsottavissa siellä.

Jos käytät toisen – vaikkapa tuttavasi – ottamaa tai luomaa kuvaa, jota ei ole vielä julkaistu missään muualla, sen käyttöön on kysyttävä lupa. Kuvan tekijän nimi on mainittava kuvan yhteydessä ja mainittava, että kuvan käyttöön on lupa. Myös kuvassa olevilta henkilöiltä on pyydettävä suostumus kuvan käyttämiseen.

Kuvan yhteyteen on merkittävä lähdemerkintä eli tekstiviite ja lähdeluetteloon oma merkintänsä. Kuvan alapuolelle merkitään kuvat numeroituina (Kuva 1, Kuva 2, jne.) ja lisäksi kuvateksti, jossa on kuvan tiedot.

Kuviin viitataan kuvan numerolla (esim. Kuvassa 1 on määritelty…). Tekstin keskellä kuvaan voidaan viitata näin (Kuva 1). Erillistä kuvaluetteloa lähdeluettelon yhteyteen ei tarvita. Valokuvia esimerkiksi taideteoksista voi käyttää opinnäytetyössä. Tällöin on muistettava mainita myös kuvan kohteen eli taideteoksen tiedot (nimi, tekijä, vuosi, jos tiedossa) kuvan tekijän tai valokuvaajan tietojen lisäksi.

Lisätiedot:

Kielitoimiston ohjepankki. Sähköiset lähteet ja viitemerkinnät. Viitattu 2.5.2019. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/702

www.kopiosto.fi

www.kopiraittila.fi

Avoin tiede ja kuvien käyttö: Imagoa-opas. Viitattu 2.5.2019. http://libguides.aalto.fi/imagoa

Creative Commons -lisensoitujen kuvien käyttö www.creativecommons.org.

 

Opinnäytetyön arviointi

Ohjaavat opettajat arvioivat opinnäytetyön kuultuaan toimeksiantajaa. Kieliasun arvioinnissa ohjaajat konsultoivat tarvittaessa kielten opettajaa. Arviointi perustuu Satakunnan ammattikorkeakoulun suoritussääntöön ja menettelyohjeeseen ME1206. Arvioinnin kohteena on opinnäytetyön raportti, jossa on kuvattu myös opinnäytetyön prosessi ja jonka opiskelija on luovuttanut arvioitavaksi opinnäytetyönä.

Opinnäytetöille suoritetaan aina plagiaatintunnistustarkastus ennen lopullista arviointia. SAMKissa käytetään Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmää, jonne työn lähettää opiskelija itse tai opinnäyteyön ohjaaja SAMKissa, kuitenkin niin, että opiskelija on tietoinen Ouriginal-plagiaatintunnistusjärjestelmän käytöstä. Opinnäytetyön ohjaaja antaa tarkemman ohjeen työn lähettämisestä plagioinnintarkastukseen. Opiskelija hyväksyy Ouriginal-plagiaatintunnistustarkastuksen menettelyn palauttaessaan opinnäytetyönsä arvioitavaksi. Ouriginalin avulla opinnäytetyön ohjaajan on mahdollista selvittää mm. työssä käytettyjä sähköisiä lähteitä ja lähdeviitteiden oikeellisuutta. Arviointilausuntoon liitetään ohjaajan allekirjoittama lausunto plagiaatintunnistustarkastuksesta. Lausunnon opiskelija voi liittää esimerkiksi CV:n liitteeksi.

Opiskelijan ohje tiedostojen lähettämiseen Ouriginal-tarkastukseen

Arviointiasteikko on 1–5 ja työ voidaan myös hylätä. Opettajat antavat työstä myös kirjallisen lausunnon. Opponentin ohjeet ks. ohjaus ja vaiheet.

 

Arviointikohteet ja niiden painotus: AMK ja Ylempi AMK

AMK

Arviointikohteiden painokertoimet (1.8.2021 jälkeen aloitetut opinnäytetyöt):

1. Aiheen valinta, työn tavoitteet ja rajaus, painoarvo 10 %
2. Käsitteiden määrittely ja lähteiden käyttö tietoperustan rakentamisessa, painoarvo 20 %
3. Menetelmien ja toimintatavan valinta, kuvaus ja käyttö, painoarvo 20 %
4. Opinnäytetyön hyödynnettävyys, painoarvo 20 %
5. Tulosten/tuotoksen toteutuksen luotettavuus ja opinnäytetyön eettisten suositusten noudattaminen, painoarvo 10 %
6. Raportointi ja työn rakenne, painoarvo 10 %
7. Kyky reflektoida opinnäytetyöprosessia ja omaa kehittymistä, painoarvo 10 %

YLEMPI AMK

Arviointikohteiden painokertoimet (1.8.2021 jälkeen aloitetut opinnäytetyöt):

1. Aihe ja tavoitteet, painoarvo 15 %
2. Tietoperusta ja keskeiset käsitteet, painoarvo 15 %
3. Toteutus, painoarvo 24 %
4. Tulokset ja pohdinta, painoarvo 31 %
5. Raportointi, painoarvo 15 %

Ks. tarkemmat AMK ja Ylempi AMK Opinnäytetyön arvosanakuvaukset AMK ja YAMK (uudistettu vuonna 2021).

 

Ennen 1.8.2021 aloitetut opinnäytetyöt

Ennen 1.8.2021 aloitettujen opinnäytetöiden arvioinnin painokertoimet löytyvät Oivasta (Opiskelu).

 

Linkit opettajille

Opinnäytetyön arviointityökalu

Opinnäytetyön arviointityökalut (1.8.2021 jälkeen aloitetut opinnäytetyöt).

Valmis opinnäytetyö

Opinnäytetyön arviointiin pääsee tutustumaan jo ennalta Oiva-opiskelijaintrassa: https://oiva.samk.fi/opinnaytetyo/opinnaytetyon-valmistumisvaihe/

Miten yrittäjä voi palkita hyvästä opinnäytetyöstä?(pdf)

 

Opinnäytetyön julkaiseminen

Mitä opinnäytetyöstä tarvitaan valmistumista varten?

Tallenna opinnäytetyösi Theseus.fi-palveluun. Ohjeet ovat tällä sivulla. Tallennettavan työn tulee ehdottomasti olla lopullinen, hyväksytty versio opinnäytetyöstäsi.

Tallentaessasi opinnäytetyötä Theseus antaa sinulle työsi URN-tunnisteen. Kopioi tai kirjoita se talteen. Tarvitset sen todistusanomukseen tai Wihiin. Lue alempaa tältä sivulta, missä muodossa URN pitää kirjoittaa Wihiin.

Voinko valmistua, vaikka tallentamani opinnäytetyö ei vielä näy Theseuksessa? Theseukseen tallentamasi työ jää odottamaan kirjastohenkilöstön käsittelyä. Työ tulee aikanaan luettavaksi Theseukseen. Voit jättää todistusanomuksen, vaikka työtäsi ei vielä näkyisi Theseuksessa.

 

Opiskelija tallentaa opinnäytetyönsä Theseukseen

Opinnäytetyötä tallentaessa valitset kokoelman:

• avoin kokoelma eli kaikkien luettavissa internetissä
• käyttörajattu kokoelma eli luettavissa vain SAMKin verkossa

Opinnäytetyöt ovat julkisia asiakirjoja ja ammattikorkeakoulut suosittelevat Theseuksen avointa kokoelmaa. Avoimen opinnäytetyön voi linkittää suoraan omaan CV:hen tai henkilökohtaiseen portfolioon.

Kummassakin kokoelmassa opinnäytetyön kuvailutiedot ja tiivistelmä ovat avoimesti luettavissa ja löydettävissä kirjaston Finnasta ja muista hakupalveluista.

Kun valitset julkaisemisen avoimessa kokoelmassa, opinnäytetyösi on vapaasti luettavissa ja ladattavissa. Google ja muut hakukoneet löytävät työsi. Kannattaa varmistaa, että opinnäytetyösi toimeksiantaja hyväksyy avoimen julkaisemisen.

Kun valitset julkaisemisen käyttörajatussa kokoelmassa, hakukoneet löytävät työsi kuvailutiedot ja tiivistelmän, jotka ovat kaikkien luettavissa. Koko työn PDF-tiedoston voi lukea vain SAMKin verkossa.

Kirjastoon ei toimiteta paperille tulostettua, kansitettua opinnäytetyötä.

 

Opinnäytetyö on julkinen asiakirja

Opinnäytetyö on julkinen asiakirja, eikä siihen saa sisällyttää salaista aineistoa. Kaikilla kiinnostuneilla on oikeus tutustua opinnäytetyöhön riippumatta siitä, kummassa Theseuksen kokoelmassa se on julkaistu (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta). Voit lukea tarkemmin sivulta https://submissions.theseus.fi/ohje11.htm.

Jos toimeksiantaja katsoo, että jokin osa opinnäytetyöstä on luottamuksellista, tällaista sisältöä ei voi julkaista opinnäytetyön raporttissa, joka tallennetaan Theseukseen. Tällaisessa tilanteessa raportti tulee laatia siten, että sisältö on riittävän anonyymi.

 

Tehtävää Wordissä

Huolehdi tietosuojasta

Tarkista, onko opinnäytetyössäsi tarpeettomasti näkyvissä henkilökohtaisia yhteystietoja. Voit tekstinkäsittelyohjelmassa korvata osoitteet, puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet ja syntymäajat vaikkapa kirjoittamalla niiden tilalle XXXXXX.

Lisää opinnäytetyön tietoihin asiakirjan otsikko

Klikkaa Tiedosto/File-valikosta Tiedot/Info. Kirjoita Otsikko/Title-kohtaan opinnäytetyösi nimi. Tarkista, että Tekijä/Author-kohdassa on oma nimesi. Lisää tarvittaessa muut tekijät.

Huolehdi saavutettavuudesta

Tee opinnäytetyöstäsi saavutettava Theseuksen ohjeiden mukaan: https://submissions.theseus.fi/saavutettavuusohjeet.htm

Tallenna PDF-tiedostona – käytä PDF/A-tiedostomuotoa

Opinnäytetyösi varsinaisen raportin tulee olla yhtenä tiedostona PDF/A-muodossa. Jos työn liitteitä ei voi ongelmitta muuttaa PDF/A-tiedostoksi ja liittää raportin tiedostoon, ne voi jättää alkuperäiseen tiedostomuotoonsa. Opinnäytetyöt arkistoidaan pysyvästi. PDF/A on pitkäaikaiseen säilytykseen tarkoitettu tiedostomuoto. Sen tiedostopääte on pdf kuten tavallisillakin PDF-tiedostoilla.

Anna tiedostolle nimeksi sukunimi_etunimi, esimerkiksi "Opiskelija_Otto.pdf". Sallitut merkit ovat 1-9, a-z, A-Z, _, - ja välilyönti.

Lue ohjeet PDF/A-tiedoston tekemisestä sivulta https://submissions.theseus.fi/ohje1.htm.

Avaa vielä lopuksi PDF/A-tiedosto ja silmäile, näyttääkö kaikki olevan kunnossa.

 

Mahdolliset liitetiedostot

Tiedoston kokorajoitus Theseuksessa on 512 MB. Sitä pienemmät tiedostot voit tallentaa Theseukseen. Suurempien tiedostojen julkaisemisesta ja arkistoinnista voit ottaa yhteyttä kirjastoon sähköpostilla theseus@samk.fi.

Opinnäytetyön raportti tulee tallentaa Theseukseen PDF/A-tiedostomuodossa. Samoin kaikki liitetiedostot, jotka saat muutettua PDF/A-muotoon. Ääni-, kuva- ja videotiedostot yms. voi tallentaa alkuperäisessä muodossaan. Lisätietoja säilytys- ja siirtokelpoisista tiedostomuodoista on sivulla https://digitalpreservation.fi/specifications/fileformats.

 

Tallenna valmis, hyväksytty opinnäytetyö Theseukseen

Tallennettavan työn tulee ehdottomasti olla lopullinen, hyväksytty versio opinnäytetyöstä.

Jos opinnäytetyöllä on useampi tekijä, yksi tekijä tallentaa työn muiden puolesta vain yhteen kertaan.

Voit tallentaa työsi haluamallasi tietokoneella. Tallennukseen kuluu aikaa 10–20 minuuttia.

1. Jos opinnäytetyösi on suomenkielinen, aloita tallennus sivulta https://submissions.theseus.fi. Jos opinnäytetyösi on englanninkielinen, aloita sivulta https://submissions.theseus.fi/en/index.htm.

2. Klikkaa Tallenna opinnäytetyö. Valitse kirjautumistapa. Valitse listasta Satakunnan ammattikorkeakoulu ja klikkaa Kirjaudu. Kirjaudu SAMK-tunnuksella.

3. Valitse avoin tai käyttörajattu kokoelma.

4. Hyväksy julkaisulisenssi. Voit lukea tekijänoikeuksista sivulta https://submissions.theseus.fi/ohje8.htm.

5. Täytä tallennuslomake. Lue ohjeet sivulta https://submissions.theseus.fi/ohje2.htm.

6. Kopioi tai kirjoita URN-tunnus talteen itsellesi. Tarvitset sen todistusanomukseen tai Wihiin. Näet URN-tunnuksen myös Theseuksesta, kun opinnäytetyösi on julkaistu. Katso alempaa, missä muodossa URN pitää kirjoittaa Wihiin.

7. Klikkaa lopuksi Lähetä julkaisu.

Jos tallennuksessa tulee vastaan teknisiä ongelmia, voit kääntyä SAMKin Helpdeskin puoleen.

 

Missä muodossa URN pitää kirjoittaa Wihiin?

Wihi hyväksyy URN-osoitteelle vain kirjoitusasun, jonka alussa on "https://urn.fi/URN:NBN:fi". Opinnäytetyösi julkaisemisen jälkeen näet URN-osoitteen tässä oikeassa muodossa Theseuksessa.

Kun olet Theseuksen tallennuslomakkeella, se näyttää URN-osoitteen virheellisessä muodossa, jonka alussa on "URN:NBN:fi". Jotta voit tallentaa sen Wihiin, lisää osoitteen alkuun https://urn.fi/.

Kun kirjastohenkilöstö asettaa opinnäytetyösi luettavaksi Theseuksessa, järjestelmä lähettää sinulle sähköpostina URN-osoitteen oikeassa muodossaan.

URN-tunnus alkaa toimia noin kaksi tuntia sen jälkeen, kun kirjastohenkilöstö on asettanut opinnäytetyösi luettavaksi Theseuksessa.

 

Milloin opinnäytetyö on netissä luettavissa?

Kirjasto tarkistaa työsi tiedot ja asettaa sen luettavaksi Theseukseen. Ruuhkaisina aikoina tai loma-aikoina julkaisuun kuluu aikaa tavallista enemmän. Työn voi etsiä Theseuksesta tekijän tai työn nimellä.

Voit jättää todistusanomuksen, vaikka työtäsi ei vielä näkyisi Theseuksessa.

Jos unohdit ottaa talteen URN-tunnuksen, näet sen Theseuksesta, kun työsi on julkaistu.

Voit ottaa yhteyttä kirjastoon sähköpostilla theseus@samk.fi.

Kypsyysnäyte

Kypsyysnäyte kirjoitetaan opinnäytetyöstä valvotuissa olosuhteissa. Se on itsenäinen opintosuorite, joka ei vaikuta opinnäytetyön arvosanaan.

Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (A1129/2014 § 7 ja 8). Kypsyysnäytteen menettelyohjeen (ME1207) mukainen menettely koskee kaikkia (AMK ja YAMK) SAMKissa kirjoitettavia kypsyysnäytteitä.

Kypsyysnäytettä säätelevät laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003, valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003, ammattikorkeakoululaki 932/2014, asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 ja SAMKin tutkintosääntö.

Wihissä arviointilausuntoa annettaessa ohjaaja merkitsee kypsyysnäytteen kielen.

 

Tutkintotodistuksen hakeminen

Tutkintotodistusta voi hakea, kun kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on merkitty opintorekisteriin.

Tutkintotodistusta haetaan Sähköisessä asioinnissa. Siellä vastataan ensin ensin ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyyn (AVOP) Sen jälkeen täytetään ja lähetetään tutkintotodistusanomus.

 

 

Osaaja-opinnäytetyökilpailu

SAMKissa palkitaan vuosittain parhaimmat opinnäytetyöt Osaaja-opinnäytetyökilpailussa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa SAMKista valmistuvia opiskelijoita hyvien opinnäytetöiden tekemisessä ja nostaa ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arvostusta maakunnan työ- ja elinkeinoelämässä.

Palkittavan työn arvosanan tulee olla ensisijaisesti 5, sisällöllisesti oikein laadittu ja kieliasultaan huoliteltu. Ellei arvosanan 5 töitä ole riittävästi arvioitaviksi, huomioidaan myös arvosanan 4 työt.

Kilpailussa on neljä sarjaa:
• Liiketoiminnan ja kulttuurin sarja, raadin puheenjohtaja
• Sosiaali- ja terveysalan sarja, raadin puheenjohtaja Seija Olli
• Tekniikan ja merenkulun sarja, raadin puheenjohtaja Ari Ekholm
• Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sarja, raadin puheenjohtaja Anne Pohjus

Opinnäytetyön lähettää kilpailuun ohjaava opettaja tai opinnäytetyön arviointityöryhmä. Kilpailutyö lähetetään sarjan raadin puheenjohtajalle. Kilpailuun voivat osallistua ne opiskelijat, joiden opinnäytetyö valmistuu edellisen kalenterivuoden aikana. Työt toimitetaan raadeille viimeistään seuraavan kalenterivuoden tammikuussa.

Kilpailuun osallistuvien töiden arviointia varten muodostetaan omat raadit jokaiseen neljään sarjaan. Raadit muodostaa kunkin raadin puheenjohtaja kutsumalla raatiin tarvittavan määrän tarkoitukseen vaadittavaa osaamista omaavia opettajia. Raatien jäsenet voivat käyttää muitakin asiantuntijoita kilpailutöiden arvioinnissa. Raatien tehtävä on kevään aikana arvioida työt ja ratkaista niiden joukosta sarjoittain palkittavat työt. Kaikkia arvioijia ja asiantuntijoita sitoo vaitiolovelvollisuus.

Enintään kuusi raadeilta eniten sijoituspisteitä saanutta työtä jokaisessa sarjassa esitellään ammattikorkeakouluraadille, jonka muodostavat raatien puheenjohtajat, opetuksen johdon assistentti ja opetuksen vararehtori.

Raadit valitsevat kaikista sarjoista kaksi palkittavaa työtä, joita ei aseteta paremmuusjärjestykseen. Raadilla on oikeus myöntää varsinaisten palkintojen lisäksi kunniamainintoja ja erikoispalkintoja. Ammattikorkeakouluraati voi erityisperustein muuttaa palkintojen määrää. Kaikki palkittavat ja huomioitavat työt saavat kunniakirjat osallistumisestaan. Palkintotilaisuus järjestetään kesäkuun valmistumistilaisuuden yhteydessä. Paikalle kutsutaan kaikkien kilpailussa palkittavien ja huomioitavien opinnäytetöiden tekijät ohjaajineen.

Palkitut ja kunniamaininnan saaneet työt kerätään julkaisuksi SAMKin julkaisusarjaan.

Palkittavien ja kunniamaininnan saaneiden kilpailijoiden ohjaajat saavat kunniakirjat ohjaamiensa töiden osalta. Raatien pisteytystä ei julkaista ja raatien työskentelyyn ei ole valitusoikeutta.
Opinnäytetyökilpailun sihteerin vastaa kilpailun koordinoinnista, tiedottamisesta ja palkintojenjaon organisoinnista.
Raatien puheenjohtajat nimeää vuosittain opetuksen vararehtori.

 

 

Alumniksi SAMKiin

Jokaisen SAMKista valmistuvan on tärkeää liittyä SAMKin alumnien joukkoon. Parhaiten se onnistuu ilmoittamalla itsensä SAMKin alumirekisteriin: https://www.samk.fi/alumnirekisteri/

Alumnirekisterin kautta meiltä valmistunut opiskelija saa tietoa SAMKin tapahtumista, alumnitapaamisista ja uusista oppimisen mahdollisuuksista. Alumneja halutaan myös mukaan opintojaksoille asiantuntijoina ja omaa kokemustaan tuovina uraohjaajina.

Alumnirekisterin kautta toteutetaan myös mm. viisi vuotta valmistumisen jälkeen uraseurantatutkimus, josta koulutukseen saadaan tärkeää koulutuksen vaikuttavuudesta kertovaa tietoa. Ensimmäinen tällainen tutkimus tehtiin keväällä 2019.

 

Hae suomenkielisiä tutkimusmenetelmäkirjoja kirjaston Finnasta (samk.finna.fi)

Hae englanninkielisiä tutkimusmenetelmänkirjoja kirjaston Finnasta (samk.finna.fi)