Kirjallisten töiden ja opinnäytetyön ohjeet

Aiheeseen tutustuminen

Valitse opinnäytetyösi aihe: tutustu kirjallisuuteen ja ajankohtaiseen keskusteluun sinua kiinnostavasta aihepiiristä. Tutki erilaisia tapoja toteuttaa opinnäytetyö. Etsi mahdollisia kumppaneita työelämästä.

Erilaiset opinnäytetyön muodot

Opinnäytetyö voi olla tutkimuksellinen, toiminnallinen, päiväkirjamuotoinen, portfoliomuotoinen tai artikkelimuotoinen. Eri opinnäytetyömuodot ovat käytettävissä kaikissa tutkinto-ohjelmissa. Kaikkien töiden loppuun tuleeopinnäytetyön muodosta riippumatta lähdeluettelo ja mahdolliset liitteet.

Tutkimuksellinen opinnäytetyö

Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä pääpaino on työelämän kehittämisessä, jota tehdään tutkivalla otteella. Siinä toteutetaan soveltava tutkimus, jossa ratkaistaan oman ammattialan työelämästä nouseva käytännön ongelma ja kysymykset. Ne ohjaavat tiedon tuottamista käytännön toimintaympäristössä. Siinä yhdistyvät vahvasti konkreettinen kehittämistoiminta sekä tutkimuksellisten menetelmien soveltaminen, saadun aineiston analysointi ja teoreettisen tiedon hyödyntäminen.

Tutkimuksellisen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne. Oman opinnäytetyön ohjaajan kanssa sovittava tarkemmin.

1. Johdanto. Johdanto johdattaa lukijan opinnäytetyön aiheeseen. Johdannossa esitellään aiheen valinnan tausta ja opinnäytetyön näkökulma. Kerrotaan työn tarkoitus ja tavoite sekä perustellaan aiheen ajankohtaisuutta ja merkitystä, sen hyötyä alalle ja/tai toimeksiantajalle. Esitellään käytetyt menetelmät lyhyesti.
2. Tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset/kehittämistehtävät. Kohdeorganisaation kuvaus, mikäli opinnäytetyöllä on toimeksiantaja. (voi olla myös päälukuna 3)
3. Tietoperusta (laadi sisältöä kuvaavat otsikot) (voi olla myös päälukuna 2). Kuvataan opinnäytetyössä käytetty tietoperusta, jossa kuvataan aikaisempaa kirjallisuutta ja tutkimusta aiheesta. Tietoperusta valitaan aiheen käsittelyn mukaan.
4. Menetelmien kuvaus (laadi sisältöä kuvaavat otsikot). Kuvataan käytettävät menetelmät ja aineistonkeruun suunnitelma sillä tarkkuudella, että alan osaaja voi arvioida niiden luotettavuuden. Tässä esitellään aineistonhallintasuunnitelma.
5. Toteutus. Kuvataan tutkimuksen toteutus sen mukaan kuin on valittu käytettävät aineistonkeruun menetelmät. Kuvataan aineisto, sen keruu ja analysointi. Huomioidaan tutkimuksen eettisyys (voidaan tehdä myös pohdinnassa).
6. Tulokset. Opinnäytetyön tulokset ja tuotokset julkaistaan kehittämis-/tutkimustehtävän edellyttämällä tavalla. Yksi suositeltava tapa on kertoa keskeiset tulokset tutkimuskysymyksittäin, jotka on työssä esitetty. Kannattaa myös varmistaa, että tuloksissa vastataan työlle asetettuun tavoitteeseen. Tulosten ja johtopäätösten esittämistapaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, koska se on toimeksiantajaa eniten kiinnostava osa.
7. Johtopäätökset ja pohdinta. Johtopäätökset tehdään opinnäytetyössä saaduista tuloksista ja niitä tarkastellaan suhteessa kehittämis-/tutkimustehtävän lähtökohtiin. Johtopäätöksissä reflektoidaan käytettyä tietoperustaa empiriaan. Johtopäätökset osoittavat, miten opinnäytetyö on muuttanut tai lisännyt tietoa kehitettävällä alueella ja miten tuloksia voidaan käytännössä hyödyntää. Arvioidaan opinnäytetyön aihetta, sen toteuttamista, luotettavuutta sekä eettisiä kysymyksiä. Opinnäytetyön tekijä esittää omia kannanottojaan ja näkemyksiään kehittämis-/tutkimustehtävästä ja omasta ammatillisesta kehittymisestään. Myös jatkotutkimusehdotuksia on hyvä tehdä.

Toiminnallinen opinnäytetyö

Toiminnallisen opinnäytetyön lähtökohtana on konkreettinen olemassa oleva tehtävä, johon etsitään ratkaisua opinnäytetyön avulla. Toiminnallinen opinnäytetyö on työelämälähtöinen, se tavoittelee käytännön toiminnan kehittämistä, ohjeistamista, järjestämistä tai tehostamista. Sen tuloksena syntyy tuotos, joka voi olla esimerkiksi konkreettinen tuote, ohjeistus, palvelun toteutus, alakohtainen suunnitelma, konsepti tai mallinnus. Toiminnallisella opinnäytetyöllä on usein ulkopuolinen toimeksiantaja. Raportissa tulee esittää asianmukaisen tietoperustan ohella toiminnallisen osuuden kuvaus ja arviointi suhteessa tietoperustaan. Raportissa tulee esittää myös toiminnallinen osuus eli tuotoksen valmistusvaiheet johdonmukaisesti tietystä, etukäteen määritellystä näkökulmasta.

Toiminnallisen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne. Oman opinnäytetyön ohjaajan kanssa sovittava tarkemmin.

1. Johdanto. Johdanto johdattaa lukijan opinnäytetyön aiheeseen. Johdannossa esitellään aiheen valinnan tausta ja opinnäytetyön näkökulma. Kerrotaan työn tarkoitus ja tavoite sekä perustellaan aiheen ajankohtaisuutta ja merkitystä, sen hyötyä alalle ja/tai toimeksiantajalle. Esitellään käytetyt menetelmät lyhyesti.
2. Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite ja tutkimus- ja kehittämistehtävät. Kohdeorganisaation kuvaus, mikäli opinnäytetyöllä on toimeksiantaja. (voi olla myös päälukuna 3)
3. Tietoperusta, teoria (laadi sisältöä kuvaavat otsikot) (voi olla myös päälukuna 2).
4. Opinnäytetyössä käytettävät menetelmät (laadi sisältöä kuvaavat otsikot). Kuvataan toiminnallisessa opinnäytetyössä käytetyt menetelmät ja aineistonkeruu sillä tarkkuudella, että alan osaaja voi arvioida niiden luotettavuuden. Tässä esitellään tarvittaessa aineistonhallintasuunnitelma.
5. Toiminnallisen opinnäytetyön toteutus ja tuloksen/tuotoksen kuvaaminen. Tavoitteena olevan tuotoksen suunnittelu ja toteutus kuvataan johdonmukaisesti. Tehtyjä valintoja perustellaan valitun tietoperustan ja olemassa olevan näytön avulla. Tulosten esittämiseen voidaan käyttää tutkimuskysymyksiä ja niihin vastaamista. Tulosten ja johtopäätösten esittämistapaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, koska se on toimeksiantajaa eniten kiinnostava osa.
6. Pohdinta. Arvioidaan opinnäytetyön aihetta, sen toteuttamista, tuloksia/tuotosta ja luotettavuutta sekä eettisiä kysymyksiä. Työn tuloksia/tuotoksia verrataan teoreettisessa viitekehyksessä esitettyihin aikaisempiin tuloksiin ja tietoperustaan. Opinnäytetyön tekijä esittää omia kannanottojaan ja näkemyksiään opinnäytetyöstä ja omasta ammatillisesta kehittymisestään. Opinnäytetyössä on myös tärkeää kuvata palaute, jonka toimeksiantaja, kohderyhmä tai asiantuntijat ovat antaneet tehdystä tuotoksesta.

Artikkelimuotoinen opinnäytetyö

Artikkelimuotoinen opinnäytetyö sisältää alan ammatillisessa tai tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistuja artikkeleita tai blogitekstejä. Artikkelien kohderyhmänä tulee aina olla alan asiantuntijayhteisö. Artikkelimuotoinen opinnäytetyö sopii, jos aihe on alalle erityisen ajankohtainen, tulevaisuuteen suuntautunut tai suurta yleisöä kiinnostava. Osaamisen osoittaminen artikkelimuodossa voi antaa enemmän näkyvyyttä, jos se on tarpeellista esimerkiksi jatko-opintojen näkökulmasta. Opinnäytetyössä voi olla yksi tai useampia ammatillisia tai tieteellisiä artikkeleita, joissa esitetään tutkimus- tai kehittämistyön tuloksia. Mahdolliset julkaisukanavat valitaan ohjauskeskustelussa opettajan kanssa ammattialan ja työn luonteen mukaan. Artikkelin julkaisukanavalla (lehti tai sähköinen alusta) tulee olla toimituskunta, joka hyväksyy julkaistavaksi tarkoitetut artikkelit. Mikäli kyseessä on useamman kirjoittajan yhteisartikkeli, on pystyttävä selkeästi esittämään, mikä on opinnäytetyön tekijän oma, itsenäinen osuus. Opinnäytetyöhön sisällytetään artikkelien lisäksi raportti, joka sisältää johdannon, johtopäätökset ja pohdinnan.

Artikkelimuotoisen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne. Oman opinnäytetyön ohjaajan kanssa sovittava tarkemmin.

1. Johdanto, johtopäätökset ja pohdinta. Määritellään artikkelin/artikkeleiden tavoitteet, tietoperusta ja menetelmät sekä arvio julkaisun/julkaisujen tulosten merkityksestä ja käytettävyydestä julkaisemisen aikaan. Varsinaiset tulokset jätetään artikkeliin, koska artikkelissa julkaistavien tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia. Mikäli artikkeleita on useampia, esitellään, miten ne liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat. Jos artikkelin kirjoittajia on useita, heidän osuutensa eritellään selkeästi opinnäytetyön suunnittelussa, toteutuksessa ja käsikirjoituksen kirjoittamisessa.
2. Artikkeli(t). Artikkeli(t) kirjoitetaan valitun julkaisukanavan edellyttämin ohjeistuksin ammattilehden asiantuntija-artikkelina (D), Samkin julkaisusarjassa (D), tieteellisenä vertaisarvioituna artikkelina (A), tieteellisenä vertaisarvioimattomana artikkelina (B) tai muuna soveltuvana julkaisuna (E). A- ja B-julkaisuluokissa riittää yksi artikkeli. D- ja E-julkaisuluokissa edellytetään useampia artikkeleita. Yksittäistä artikkelia voidaan tarjota vain yhteen julkaisukanavaan kerrallaan ja tulosten on oltava ennestään julkaisemattomia. Julkaisukanavalla tulee olla toimituskunta. Jos artikkelissa on useampia opiskelijoita, heidän nimensä merkitään aakkosjärjestyksessä. Ohjaaja merkitään viimeiseksi kirjoittajaksi. Artikkelin käsikirjoitus voidaan hyväksyä opinnäytetyöksi ennen sen julkaisemista. Tällöin Theseukseen tallennettavassa opinnäytetyössä mainitaan julkaisukanava, johon artikkelia on tarjottu. Artikkelin tuloksia tai artikkelikäsikirjoitusta ei tallenneta Theseukseen, koska artikkelissa julkaistavien tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia. Mikäli artikkeli(t) on julkaistu ennen opinnäytetyön Theseukseen tallentamista, merkitään raporttiin artikkelin bibliografiset tiedot (ks. lähdeluettelomerkintä).

Portfoliomuotoinen opinnäytetyö

Portfoliomuotoinen opinnäytetyö sopii opiskelijalle, jolla on vahva sitoutuminen alaan. Opiskelija kokoaa yhteen opintojen aikana eri vaiheissa laatimiaan tuotoksia. On myös mahdollista hyödyntää ennen opintoja tai opintojen ulkopuolella laadittuja tuotoksia, mikäli ne täyttävät perustellusti alan ja osaamisen edellytykset. Tuotosten ei tarvitse olla kirjallisia, mutta ne on pystyttävä dokumentoimaan. Eri tuotokset yhdistetään toisiinsa tietoperustan avulla, jolloin opinnäytetyö muodostuu tästä kokonaisuudesta. Työtä varten määritellään ja laaditaan tutkimusongelmat/-kysymykset ja valitaan käytettävät tutkimusmenetelmät.

Portfoliomuotoisen opinnäytetyön etu on se, että siinä voidaan hyödyntää opintojen aikaisia, muissa opintojaksoissa laadittavia tuotoksia silloin, kun opiskelija voi valita itseään kiinnostavan teeman jo opintojen alkuvaiheessa ja ottaa sen huomioon opintojaksojen tehtävissä.

Portfoliomuotoisen raportin ohjeellinen rakenne. Oman opinnäytetyön ohjaajan kanssa sovittava tarkemmin.

1. Johdanto. Johdannossa esitellään valitun teeman/teemojen tausta ja perustellaan tarve. Lisäksi siinä voidaan kuvata tekijän kiinnostus ja lähtökohdat valitsemaansa teemaan. Kerrotaan työn tavoite sekä perustellaan aiheen ajankohtaisuutta ja merkitystä, sen hyötyä alalle ja/tai mahdolliselle toimeksiantajalle
2. Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymykset. Kohdeorganisaation kuvaus, mikäli opinnäytetyöllä on toimeksiantaja. Kuvataan tutkimuksen tarkoitus ja tavoite niin, että sille on selvästi nähtävissä tilaus sisältönsä ja ajankohtaisuutensa vuoksi. Sille voi olla toimeksiantaja, mutta se voi olla myös opiskelijan omaa asiantuntijaosaamista ja työkaluja kasvattava. Tutkimuksen tavoite ilmaistaan tutkimuskysymysten muodossa.
3. Valitun teeman tietoperusta. Esitellään valittua teemaa ja tuotoksia yhteen sitova tietoperusta: mitä tiedetään teemasta aikaisemmin eli perehdytään ja hyödynnetään kirjallisuutta, tutkimuksia ja katsauksia.
4. Kuvataan käytetyt tutkimus- ja kehittämismenetelmät. Kuvataan portfolion tuotoksiin liittyvät menetelmät ja aineistonkeruu sekä aineiston analysointiin liittyvät menetelmät tuotoskohtaisesti huomioiden aineistonkeruun luotettavuus. Tässä esitellään tarvittaessa aineistonhallintasuunnitelma.
5. Portfoliotuotosten esittely. Kuvataan ja analysoidaan tuotokset sekä jokaiseen tuotokseen liittyvät valinta-, suunnittelu- ja toteutusprosessit sekä tuotosten hyödynnettävyys. Lisäksi kuvataan tuotosten kytkeytyminen tietoperustaan ja työelämään.
6. Tuotoksista tehtävät johtopäätökset ja pohdinta. Johtopäätöksissä ja pohdinnassa tekijä pohtii ja arvioi kriittisesti tietoperustan sekä tuotoksista muodostuneen opinnäytetyökokonaisuuden hyödynnettävyyttä ja kehityksen kaarta sekä jatkosuunnitelmia. Pohdinnassa kuvataan myös tuotosten mahdollisen toimeksiantajan palaute ja tarkastellaan kriittisesti omaa oppimista.

Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö

Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä on tyypillistä, että tietoa kerätään työn edetessä. Toteutustapa soveltuu erityisesti opiskelijoille, jotka ovat jo tutkinnon edellyttämissä työtehtävissä vahvasti asiantuntijan roolissa. Tutkimuksellisesti päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö edustaa autoetnografista tutkimusta, kuten portfoliomuotoinen opinnäytetyökin. Päiväkirjan lisäksi raportissa on tietoperusta, joka sisältää käsitemäärittelyn laajennettuna teoriakehikkona valittuun teemaan/teemoihin. Päiväkirjaa voidaan kirjoittaa esimerkiksi teemoittain tai viikkotasolla. Työ sisältää opiskelijan reflektointia, ideointia sekä johtopäätöksiä.

Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne. Oman opinnäytetyön ohjaajan kanssa sovittava tarkemmin.

1. Johdanto. Johdannossa esitellään valitun teeman/teemojen ajankohtaisuus, tausta ja perustellaan tarve alalle ja mahdolliselle toimeksiantajalle. Lisäksi siinä voidaan kuvata tekijän kiinnostus ja lähtökohdat valitsemaansa teemaan. Esitellään yleisellä tasolla tavoitteet ja lähtötilanne sekä suunnitelma työstä. Johdannossa esitetään tutkimusongelmat/-kysymykset.
2. Nykytilanteen kuvaus. Esitellään lyhyesti, millainen toimintaympäristö on alan kannalta (sidosryhmät, resurssit, tiimi jne.) ja kuvataan mahdollinen kohdeorganisaatio. Kuvataan oma rooli työyhteisössä sekä siihen liittyvät osaamisvaatimukset, myös muiden työntekijöiden osalta. Kuvataan suoritettavaan tutkintoon liittyvä oma ammatillinen kehittymisvaihe ja tarpeet. Kuvataan myös valittu teema ja tarvittava tietoperusta: keskeiset teoreettiset ja ammatilliset käsitteet perustuen tutkimuksiin, katsauksiin ja suosituksiin.
3. Tarkoitus ja tavoitteet. Täsmennetään tutkimusongelmat-/kysymykset sekä työn tarkoitus ja oppimistavoitteet. Kuvataan päiväkirjan pitämiseen liittyvät suunnitelmat kuten aikataulu, raportointitapa (teemoittain/viikoittain/päivittäin) ja päiväkirjaraportin sisältö (kehittämissuunnitelmat/muut havainnot).
4. Työtehtävien kuvaus ja oppiminen päiväkirjamerkintöinä. Kuvataan työssä ilmenneitä asioita tavoitteeseen, tietoperustaan ja tutkimusongelmaan peilaten. On tärkeää tuoda esille mitä uutta tietoa asiaan saatiin raportoinnin aikana. Tuodaan esille havaintoja ja niihin liittyviä hyviä toimintamalleja tilanteiden kehittämiseksi tietoperustan avulla. Analysoidaan löydöksiä ja arvioidaan erilaisia toimintamalleja, perustellaan niiden soveltuminen tai soveltumattomuus omaan työhön tai kehitetään uusia toimintamalleja. Opinnäytetyöraportissa on tärkeää tuoda näkyviin päiväkirjakirjausten mukainen tiedon kehittyminen
5. Tuloksien yhteenveto. Tuloksissa kuvataan yhteenveto siitä, mitä päiväkirjan avulla syntyi eli peilataan tulosta asetettuun tavoitteeseen. Tällöin opiskelija tekee valintoja ja ehdotuksia ratkaisuksi käsillä olevaan ongelmaan. Sen voi tehdä tutkimuskysymysten avulla vastaten niihin ja peilaten tietoperustaan. Tulosten luotettavuus arvioidaan.
6. Johtopäätökset ja pohdinta. Johtopäätöksissä ja pohdinnassa tekijä pohtii ja arvioi kriittisesti päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön kokonaisuutta, hyödynnettävyyttä ja kehityksen kaarta sekä jatkosuunnitelmia. Pohdinnassa kuvataan myös mahdollisen toimeksiantajan palaute ja tarkastellaan kriittisesti omaa oppimista.

Opinnäytetyö on julkinen asiakirja

Se julkaistaan joko Theseuksen avoimessa tai käyttörajatussa kokoelmassa:

• avoin kokoelma eli koko työ kaikkien luettavissa ja löydettävissä internetissä
• käyttörajattu kokoelma eli koko työ luettavissa vain SAMKin verkossa.

Kummassakin kokoelmassa opinnäytetyön perustiedot (tekijä, työn nimi, asiasanat, tiivistelmä) ovat avoimesti luettavissa ja löydettävissä kirjaston Finnasta ja muista hakupalveluista. Kaikilla kiinnostuneilla on oikeus tutustua opinnäytetyöhön riippumatta siitä, kummassa kokoelmassa se on julkaistu (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta). Lue tarkemmin kokoelmista.

Ammattikorkeakoulut suosittelevat julkaisemista Theseuksen avoimessa kokoelmassa. Avoimen opinnäytetyön voi linkittää suoraan omaan CV:hen tai henkilökohtaiseen portfolioon. Kannattaa varmistaa, että opinnäytetyön toimeksiantaja hyväksyy avoimen julkaisemisen. Opinnäytetyöhön ei saa sisällyttää salaista aineistoa.

Jos toimeksiantaja katsoo, että jokin osa opinnäytetyöstä on luottamuksellista, tällaista sisältöä ei voi julkaista opinnäytetyön Theseukseen tallennettavassa raportissa. Tällöin julkaistava raportti tulee laatia siten, että sisältö on riittävän anonyymi.

Tekoälyn käyttö SAMKin opinnäytetöissä

SAMKilla on yhteiset pelisäännöt tekoälyn käytöstä opinnoissa ja työskentelyssä. Samat pelisäännöt toimivat myös pohjana ohjeille tekoälyn hyödyntämiseen opinnäytetyössä.

1. Käyttötarkoitus. Tekoälysovelluksia voidaan käyttää apuna esimerkiksi

• aiheen tärkeiden teemojen ideointiin, työn rakenteen suunnitteluun ja tutkimusmenetelmän valintaan (esimerkki)
• yleiseen keskusteluun ja ohjaukseen ongelmakohdissa (”miten kannattaisi edetä…”, ”minulla on seuraava ongelma…, mitä vaihtoehtoja sen ratkaisemiseen voisi olla” jne.) (esimerkki)
• tiedonhaun suunnitteluun ja ideointiin (esimerkki)
• apuna tutkimusaineiston analysoinnissa (huomioi tietosuoja, ks. kohta 4)
• oman tekstin kieliasun tarkistamiseen ja kääntämiseen.

2. Alkuperäisyys. Opiskelija on vastuussa opinnäytetyönsä sisällöstä. Tekijä huolehtii, että ilman lähdeviittausta olevat ajatukset ja ideat ovat hänen omiaan tai yleisesti tunnettuja. Tekoälyn avulla uudelleenkirjoitetun tekstin alkuperäinen merkitys ei saa oleellisesti muuttua. Tekoäly on vain työkalu ja tutkimusapulainen.

3. Tekijänoikeudet. Tekoäly ei ole tieteellinen alkuperäinen tiedonlähde. Sen tuottama teksti ei ole virheetöntä eikä alkuperäistä. Tarkista aina tiedon oikeellisuus ja viittaa alkuperäisiin lähteisiin.

4. Tietosuoja. Älä syötä arkaluontoisia, luottamuksellisia tai yksityisyyttä vaarantavia tietoja (nimi, yhteystiedot, syntymäaika, henkilötunnus, opiskelijanumero jne.) tekoälyn kanssa käymääsi keskusteluun. Tutustu sovellusten käyttöehtoihin ja tietosuojaselosteisiin.

5. Läpinäkyvyys. Opiskelijoilta edellytetään läpinäkyvää tekoälyn käyttöä. Jos tässä havaitaan puutteita, SAMK saattaa käynnistää eettisen tarkasteluprosessin tekoälyn käytön arvioimiseksi. Tekoälyn hyödyntäminen opinnäytetyössä tulee kuvata johdantoluvussa. Siinä tekijä kertoo

• mitä tekoälysovelluksia (esim. ChatGPT, Bing, Bard, DeepL, Grammarly ) työn tekemisessä on hyödynnetty
• miten niitä on hyödynnetty (esimerkki).

Jos viittaat tekoälysovellukseen ohjelmistona tai tekoälysovelluksen kanssa käymääsi keskusteluun, käytä SAMKin viittausohjeen kohdasta ”10 Tilastot, tietoaineistot (data), tietokoneohjelmat” löytyvää ohjetta. Tekoälysovelluksen kanssa käydyn keskustelun tms. voi tarvittaessa lisätä työhön liitteeksi tai verkkosivulinkkinä.

6. Ohjeistus. Tämä ohje pidetään ajan tasalla päivittämällä sitä tarpeen mukaan.

Tekoälysovelluksia

Seuraavat tekoälysovellukset ovat ilmaisia, mutta osa niistä vaatii kirjautumisen. Älä käytä tunnuksen luomisessa SAMKin sähköpostiosoitetta.

• ChatGPT ideointiin, aineiston läpikäyntiin, tiivistämiseen, tekstiasun tarkistamiseen, kääntämiseen ym.: aloitussivu, käyttöehdot, tietosuoja
• Bing ideointiin, aineiston läpikäyntiin, tiivistämiseen, tekstiasun tarkistamiseen, kääntämiseen ym.: aloitussivu, käyttöehdot, tietosuoja
• Google Bard ideointiin, aineiston läpikäyntiin, tiivistämiseen, tekstiasun tarkistamiseen, kääntämiseen ym.: aloitussivu, käyttöehdot, tietosuoja
• DeepL kääntämiseen, kieliasun tarkistamiseen: aloitussivu, käyttöehdot, tietosuoja
• Grammarly kieliasun tarkistamiseen: aloitussivu, käyttöehdot, tietosuoja