Ennen työn aloittamista
Aiheeseen tutustuminen
Valitse opinnäytetyösi aihe: tutustu kirjallisuuteen ja ajankohtaiseen keskusteluun sinua kiinnostavasta aihepiiristä. Tutki erilaisia tapoja toteuttaa opinnäytetyö. Etsi mahdollisia kumppaneita työelämästä.
Erilaiset opinnäytetyön muodot
Opinnäytetyö voi olla tutkimuksellinen, toiminnallinen, päiväkirjamuotoinen, portfoliomuotoinen tai artikkelimuotoinen. Eri opinnäytetyömuodot ovat käytettävissä kaikissa tutkinto-ohjelmissa. Kaikkien töiden loppuun tuleeopinnäytetyön muodosta riippumatta lähdeluettelo ja mahdolliset liitteet.
Tutkimuksellinen opinnäytetyö
Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä pääpaino on työelämän kehittämisessä, jota tehdään tutkivalla otteella. Siinä toteutetaan soveltava tutkimus, jossa ratkaistaan oman ammattialan työelämästä nouseva käytännön ongelma ja kysymykset. Ne ohjaavat tiedon tuottamista käytännön toimintaympäristössä. Siinä yhdistyvät vahvasti konkreettinen kehittämistoiminta sekä tutkimuksellisten menetelmien soveltaminen, saadun aineiston analysointi ja teoreettisen tiedon hyödyntäminen.
Tutkimuksellisen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne. Oman opinnäytetyön ohjaajan kanssa sovittava tarkemmin.
- Johdanto. Johdanto johdattaa lukijan opinnäytetyön aiheeseen. Johdannossa esitellään aiheen valinnan tausta ja opinnäytetyön näkökulma. Kerrotaan työn tarkoitus ja tavoite sekä perustellaan aiheen ajankohtaisuutta ja merkitystä, sen hyötyä alalle ja/tai toimeksiantajalle. Esitellään käytetyt menetelmät lyhyesti.
- Tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset/kehittämistehtävät. Kohdeorganisaation kuvaus, mikäli opinnäytetyöllä on toimeksiantaja. (voi olla myös päälukuna 3)
- Tietoperusta (laadi sisältöä kuvaavat otsikot) (voi olla myös päälukuna 2). Kuvataan opinnäytetyössä käytetty tietoperusta, jossa kuvataan aikaisempaa kirjallisuutta ja tutkimusta aiheesta. Tietoperusta valitaan aiheen käsittelyn mukaan.
- Menetelmien kuvaus (laadi sisältöä kuvaavat otsikot). Kuvataan käytettävät menetelmät ja aineistonkeruun suunnitelma sillä tarkkuudella, että alan osaaja voi arvioida niiden luotettavuuden. Tässä esitellään aineistonhallintasuunnitelma.
- Toteutus. Kuvataan tutkimuksen toteutus sen mukaan kuin on valittu käytettävät aineistonkeruun menetelmät. Kuvataan aineisto, sen keruu ja analysointi. Huomioidaan tutkimuksen eettisyys (voidaan tehdä myös pohdinnassa).
- Tulokset. Opinnäytetyön tulokset ja tuotokset julkaistaan kehittämis-/tutkimustehtävän edellyttämällä tavalla. Yksi suositeltava tapa on kertoa keskeiset tulokset tutkimuskysymyksittäin, jotka on työssä esitetty. Kannattaa myös varmistaa, että tuloksissa vastataan työlle asetettuun tavoitteeseen. Tulosten ja johtopäätösten esittämistapaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, koska se on toimeksiantajaa eniten kiinnostava osa.
- Johtopäätökset ja pohdinta. Johtopäätökset tehdään opinnäytetyössä saaduista tuloksista ja niitä tarkastellaan suhteessa kehittämis-/tutkimustehtävän lähtökohtiin. Johtopäätöksissä reflektoidaan käytettyä tietoperustaa empiriaan. Johtopäätökset osoittavat, miten opinnäytetyö on muuttanut tai lisännyt tietoa kehitettävällä alueella ja miten tuloksia voidaan käytännössä hyödyntää. Arvioidaan opinnäytetyön aihetta, sen toteuttamista, luotettavuutta sekä eettisiä kysymyksiä. Opinnäytetyön tekijä esittää omia kannanottojaan ja näkemyksiään kehittämis-/tutkimustehtävästä ja omasta ammatillisesta kehittymisestään. Myös jatkotutkimusehdotuksia on hyvä tehdä.
Toiminnallinen opinnäytetyö
Toiminnallisen opinnäytetyön lähtökohtana on konkreettinen olemassa oleva tehtävä, johon etsitään ratkaisua opinnäytetyön avulla. Toiminnallinen opinnäytetyö on työelämälähtöinen, se tavoittelee käytännön toiminnan kehittämistä, ohjeistamista, järjestämistä tai tehostamista. Sen tuloksena syntyy tuotos, joka voi olla esimerkiksi konkreettinen tuote, ohjeistus, palvelun toteutus, alakohtainen suunnitelma, konsepti tai mallinnus. Toiminnallisella opinnäytetyöllä on usein ulkopuolinen toimeksiantaja. Raportissa tulee esittää asianmukaisen tietoperustan ohella toiminnallisen osuuden kuvaus ja arviointi suhteessa tietoperustaan. Raportissa tulee esittää myös toiminnallinen osuus eli tuotoksen valmistusvaiheet johdonmukaisesti tietystä, etukäteen määritellystä näkökulmasta.
Toiminnallisen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne. Oman opinnäytetyön ohjaajan kanssa sovittava tarkemmin.
- Johdanto. Johdanto johdattaa lukijan opinnäytetyön aiheeseen. Johdannossa esitellään aiheen valinnan tausta ja opinnäytetyön näkökulma. Kerrotaan työn tarkoitus ja tavoite sekä perustellaan aiheen ajankohtaisuutta ja merkitystä, sen hyötyä alalle ja/tai toimeksiantajalle. Esitellään käytetyt menetelmät lyhyesti.
- Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite ja tutkimus- ja kehittämistehtävät. Kohdeorganisaation kuvaus, mikäli opinnäytetyöllä on toimeksiantaja. (voi olla myös päälukuna 3)
- Tietoperusta, teoria (laadi sisältöä kuvaavat otsikot) (voi olla myös päälukuna 2).
- Opinnäytetyössä käytettävät menetelmät (laadi sisältöä kuvaavat otsikot). Kuvataan toiminnallisessa opinnäytetyössä käytetyt menetelmät ja aineistonkeruu sillä tarkkuudella, että alan osaaja voi arvioida niiden luotettavuuden. Tässä esitellään tarvittaessa aineistonhallintasuunnitelma.
- Toiminnallisen opinnäytetyön toteutus ja tuloksen/tuotoksen kuvaaminen. Tavoitteena olevan tuotoksen suunnittelu ja toteutus kuvataan johdonmukaisesti. Tehtyjä valintoja perustellaan valitun tietoperustan ja olemassa olevan näytön avulla. Tulosten esittämiseen voidaan käyttää tutkimuskysymyksiä ja niihin vastaamista. Tulosten ja johtopäätösten esittämistapaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, koska se on toimeksiantajaa eniten kiinnostava osa.
- Pohdinta. Arvioidaan opinnäytetyön aihetta, sen toteuttamista, tuloksia/tuotosta ja luotettavuutta sekä eettisiä kysymyksiä. Työn tuloksia/tuotoksia verrataan teoreettisessa viitekehyksessä esitettyihin aikaisempiin tuloksiin ja tietoperustaan. Opinnäytetyön tekijä esittää omia kannanottojaan ja näkemyksiään opinnäytetyöstä ja omasta ammatillisesta kehittymisestään. Opinnäytetyössä on myös tärkeää kuvata palaute, jonka toimeksiantaja, kohderyhmä tai asiantuntijat ovat antaneet tehdystä tuotoksesta.
Artikkelimuotoinen opinnäytetyö
Artikkelimuotoinen opinnäytetyö sisältää alan ammatillisessa tai tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistuja artikkeleita tai blogitekstejä. Artikkelien kohderyhmänä tulee aina olla alan asiantuntijayhteisö. Artikkelimuotoinen opinnäytetyö sopii, jos aihe on alalle erityisen ajankohtainen, tulevaisuuteen suuntautunut tai suurta yleisöä kiinnostava. Osaamisen osoittaminen artikkelimuodossa voi antaa enemmän näkyvyyttä, jos se on tarpeellista esimerkiksi jatko-opintojen näkökulmasta. Opinnäytetyössä voi olla yksi tai useampia ammatillisia tai tieteellisiä artikkeleita, joissa esitetään tutkimus- tai kehittämistyön tuloksia. Mahdolliset julkaisukanavat valitaan ohjauskeskustelussa opettajan kanssa ammattialan ja työn luonteen mukaan. Artikkelin julkaisukanavalla (lehti tai sähköinen alusta) tulee olla toimituskunta, joka hyväksyy julkaistavaksi tarkoitetut artikkelit. Mikäli kyseessä on useamman kirjoittajan yhteisartikkeli, on pystyttävä selkeästi esittämään, mikä on opinnäytetyön tekijän oma, itsenäinen osuus. Opinnäytetyöhön sisällytetään artikkelien lisäksi raportti, joka sisältää johdannon, johtopäätökset ja pohdinnan.
Artikkelimuotoisen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne. Oman opinnäytetyön ohjaajan kanssa sovittava tarkemmin.
- Johdanto, johtopäätökset ja pohdinta. Määritellään artikkelin/artikkeleiden tavoitteet, tietoperusta ja menetelmät sekä arvio julkaisun/julkaisujen tulosten merkityksestä ja käytettävyydestä julkaisemisen aikaan. Varsinaiset tulokset jätetään artikkeliin, koska artikkelissa julkaistavien tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia. Mikäli artikkeleita on useampia, esitellään, miten ne liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat. Jos artikkelin kirjoittajia on useita, heidän osuutensa eritellään selkeästi opinnäytetyön suunnittelussa, toteutuksessa ja käsikirjoituksen kirjoittamisessa.
- Artikkeli(t). Artikkeli(t) kirjoitetaan valitun julkaisukanavan edellyttämin ohjeistuksin ammattilehden asiantuntija-artikkelina (D), Samkin julkaisusarjassa (D), tieteellisenä vertaisarvioituna artikkelina (A), tieteellisenä vertaisarvioimattomana artikkelina (B) tai muuna soveltuvana julkaisuna (E). A- ja B-julkaisuluokissa riittää yksi artikkeli. D- ja E-julkaisuluokissa edellytetään useampia artikkeleita. Yksittäistä artikkelia voidaan tarjota vain yhteen julkaisukanavaan kerrallaan ja tulosten on oltava ennestään julkaisemattomia. Julkaisukanavalla tulee olla toimituskunta. Jos artikkelissa on useampia opiskelijoita, heidän nimensä merkitään aakkosjärjestyksessä. Ohjaaja merkitään viimeiseksi kirjoittajaksi. Artikkelin käsikirjoitus voidaan hyväksyä opinnäytetyöksi ennen sen julkaisemista. Tällöin Theseukseen tallennettavassa opinnäytetyössä mainitaan julkaisukanava, johon artikkelia on tarjottu. Artikkelin tuloksia tai artikkelikäsikirjoitusta ei tallenneta Theseukseen, koska artikkelissa julkaistavien tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia. Mikäli artikkeli(t) on julkaistu ennen opinnäytetyön Theseukseen tallentamista, merkitään raporttiin artikkelin bibliografiset tiedot (ks. lähdeluettelomerkintä).
Portfoliomuotoinen opinnäytetyö
Portfoliomuotoinen opinnäytetyö sopii opiskelijalle, jolla on vahva sitoutuminen alaan. Opiskelija kokoaa yhteen opintojen aikana eri vaiheissa laatimiaan tuotoksia. On myös mahdollista hyödyntää ennen opintoja tai opintojen ulkopuolella laadittuja tuotoksia, mikäli ne täyttävät perustellusti alan ja osaamisen edellytykset. Tuotosten ei tarvitse olla kirjallisia, mutta ne on pystyttävä dokumentoimaan. Eri tuotokset yhdistetään toisiinsa tietoperustan avulla, jolloin opinnäytetyö muodostuu tästä kokonaisuudesta. Työtä varten määritellään ja laaditaan tutkimusongelmat/-kysymykset ja valitaan käytettävät tutkimusmenetelmät.
Portfoliomuotoisen opinnäytetyön etu on se, että siinä voidaan hyödyntää opintojen aikaisia, muissa opintojaksoissa laadittavia tuotoksia silloin, kun opiskelija voi valita itseään kiinnostavan teeman jo opintojen alkuvaiheessa ja ottaa sen huomioon opintojaksojen tehtävissä.
Portfoliomuotoisen raportin ohjeellinen rakenne. Oman opinnäytetyön ohjaajan kanssa sovittava tarkemmin.
- Johdanto. Johdannossa esitellään valitun teeman/teemojen tausta ja perustellaan tarve. Lisäksi siinä voidaan kuvata tekijän kiinnostus ja lähtökohdat valitsemaansa teemaan. Kerrotaan työn tavoite sekä perustellaan aiheen ajankohtaisuutta ja merkitystä, sen hyötyä alalle ja/tai mahdolliselle toimeksiantajalle
- Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymykset. Kohdeorganisaation kuvaus, mikäli opinnäytetyöllä on toimeksiantaja. Kuvataan tutkimuksen tarkoitus ja tavoite niin, että sille on selvästi nähtävissä tilaus sisältönsä ja ajankohtaisuutensa vuoksi. Sille voi olla toimeksiantaja, mutta se voi olla myös opiskelijan omaa asiantuntijaosaamista ja työkaluja kasvattava. Tutkimuksen tavoite ilmaistaan tutkimuskysymysten muodossa.
- Valitun teeman tietoperusta. Esitellään valittua teemaa ja tuotoksia yhteen sitova tietoperusta: mitä tiedetään teemasta aikaisemmin eli perehdytään ja hyödynnetään kirjallisuutta, tutkimuksia ja katsauksia.
- Kuvataan käytetyt tutkimus- ja kehittämismenetelmät. Kuvataan portfolion tuotoksiin liittyvät menetelmät ja aineistonkeruu sekä aineiston analysointiin liittyvät menetelmät tuotoskohtaisesti huomioiden aineistonkeruun luotettavuus. Tässä esitellään tarvittaessa aineistonhallintasuunnitelma.
- Portfoliotuotosten esittely. Kuvataan ja analysoidaan tuotokset sekä jokaiseen tuotokseen liittyvät valinta-, suunnittelu- ja toteutusprosessit sekä tuotosten hyödynnettävyys. Lisäksi kuvataan tuotosten kytkeytyminen tietoperustaan ja työelämään.
- Tuotoksista tehtävät johtopäätökset ja pohdinta. Johtopäätöksissä ja pohdinnassa tekijä pohtii ja arvioi kriittisesti tietoperustan sekä tuotoksista muodostuneen opinnäytetyökokonaisuuden hyödynnettävyyttä ja kehityksen kaarta sekä jatkosuunnitelmia. Pohdinnassa kuvataan myös tuotosten mahdollisen toimeksiantajan palaute ja tarkastellaan kriittisesti omaa oppimista.
Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä on tyypillistä, että tietoa kerätään työn edetessä. Toteutustapa soveltuu erityisesti opiskelijoille, jotka ovat jo tutkinnon edellyttämissä työtehtävissä vahvasti asiantuntijan roolissa. Tutkimuksellisesti päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö edustaa autoetnografista tutkimusta, kuten portfoliomuotoinen opinnäytetyökin. Päiväkirjan lisäksi raportissa on tietoperusta, joka sisältää käsitemäärittelyn laajennettuna teoriakehikkona valittuun teemaan/teemoihin. Päiväkirjaa voidaan kirjoittaa esimerkiksi teemoittain tai viikkotasolla. Työ sisältää opiskelijan reflektointia, ideointia sekä johtopäätöksiä.
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne. Oman opinnäytetyön ohjaajan kanssa sovittava tarkemmin.
- Johdanto. Johdannossa esitellään valitun teeman/teemojen ajankohtaisuus, tausta ja perustellaan tarve alalle ja mahdolliselle toimeksiantajalle. Lisäksi siinä voidaan kuvata tekijän kiinnostus ja lähtökohdat valitsemaansa teemaan. Esitellään yleisellä tasolla tavoitteet ja lähtötilanne sekä suunnitelma työstä. Johdannossa esitetään tutkimusongelmat/-kysymykset.
- Nykytilanteen kuvaus. Esitellään lyhyesti, millainen toimintaympäristö on alan kannalta (sidosryhmät, resurssit, tiimi jne.) ja kuvataan mahdollinen kohdeorganisaatio. Kuvataan oma rooli työyhteisössä sekä siihen liittyvät osaamisvaatimukset, myös muiden työntekijöiden osalta. Kuvataan suoritettavaan tutkintoon liittyvä oma ammatillinen kehittymisvaihe ja tarpeet. Kuvataan myös valittu teema ja tarvittava tietoperusta: keskeiset teoreettiset ja ammatilliset käsitteet perustuen tutkimuksiin, katsauksiin ja suosituksiin.
- Tarkoitus ja tavoitteet. Täsmennetään tutkimusongelmat-/kysymykset sekä työn tarkoitus ja oppimistavoitteet. Kuvataan päiväkirjan pitämiseen liittyvät suunnitelmat kuten aikataulu, raportointitapa (teemoittain/viikoittain/päivittäin) ja päiväkirjaraportin sisältö (kehittämissuunnitelmat/muut havainnot).
- Työtehtävien kuvaus ja oppiminen päiväkirjamerkintöinä. Kuvataan työssä ilmenneitä asioita tavoitteeseen, tietoperustaan ja tutkimusongelmaan peilaten. On tärkeää tuoda esille mitä uutta tietoa asiaan saatiin raportoinnin aikana. Tuodaan esille havaintoja ja niihin liittyviä hyviä toimintamalleja tilanteiden kehittämiseksi tietoperustan avulla. Analysoidaan löydöksiä ja arvioidaan erilaisia toimintamalleja, perustellaan niiden soveltuminen tai soveltumattomuus omaan työhön tai kehitetään uusia toimintamalleja. Opinnäytetyöraportissa on tärkeää tuoda näkyviin päiväkirjakirjausten mukainen tiedon kehittyminen
- Tuloksien yhteenveto. Tuloksissa kuvataan yhteenveto siitä, mitä päiväkirjan avulla syntyi eli peilataan tulosta asetettuun tavoitteeseen. Tällöin opiskelija tekee valintoja ja ehdotuksia ratkaisuksi käsillä olevaan ongelmaan. Sen voi tehdä tutkimuskysymysten avulla vastaten niihin ja peilaten tietoperustaan. Tulosten luotettavuus arvioidaan.
- Johtopäätökset ja pohdinta. Johtopäätöksissä ja pohdinnassa tekijä pohtii ja arvioi kriittisesti päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön kokonaisuutta, hyödynnettävyyttä ja kehityksen kaarta sekä jatkosuunnitelmia. Pohdinnassa kuvataan myös mahdollisen toimeksiantajan palaute ja tarkastellaan kriittisesti omaa oppimista.
Opinnäytetyö on julkinen asiakirja
Se julkaistaan joko Theseuksen avoimessa tai käyttörajatussa kokoelmassa:
- avoin kokoelma eli koko työ kaikkien luettavissa ja löydettävissä internetissä
- käyttörajattu kokoelma eli koko työ luettavissa vain SAMKin verkossa.
Kummassakin kokoelmassa opinnäytetyön perustiedot (tekijä, työn nimi, asiasanat, tiivistelmä) ovat avoimesti luettavissa ja löydettävissä kirjaston Finnasta ja muista hakupalveluista. Kaikilla kiinnostuneilla on oikeus tutustua opinnäytetyöhön riippumatta siitä, kummassa kokoelmassa se on julkaistu (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta). Lue tarkemmin kokoelmista.
Ammattikorkeakoulut suosittelevat julkaisemista Theseuksen avoimessa kokoelmassa. Avoimen opinnäytetyön voi linkittää suoraan omaan CV:hen tai henkilökohtaiseen portfolioon. Kannattaa varmistaa, että opinnäytetyön toimeksiantaja hyväksyy avoimen julkaisemisen. Opinnäytetyöhön ei saa sisällyttää salaista aineistoa.
Jos toimeksiantaja katsoo, että jokin osa opinnäytetyöstä on luottamuksellista, tällaista sisältöä ei voi julkaista opinnäytetyön Theseukseen tallennettavassa raportissa. Tällöin julkaistava raportti tulee laatia siten, että sisältö on riittävän anonyymi.
Suunnitteluvaihe
Aiheen valinta ja hyväksyminen opinnäytetyön aiheeksi
Opinnäytetyötä aloittavalla on oltava riittävät sisällölliset ja menetelmälliset valmiudet työn tekemiseen: riittävä määrä opintoja sekä alan ja menetelmien riittävä tuntemus niin, että alkuun pääsee. Opiskelijan työn tueksi opinnäytetyön yhteyteen tarjotaan kirjoittamisen ja menetelmäosaamisen ohjausta. Opinnäytetyön aiheen tulee tukea ammatillisen osaamisen, oman uran tai alan kehittymistä tai ammattikorkeakoulun yleisiä tavoitteita. Se on usein myös ponnahduslauta työelämään, jolloin aihevalintaa kannattaa tarkastella tästäkin näkökulmasta. Opinnäytetyön etenemisen kannalta on tärkeää, että aiheesi on sinulle tärkeä ja tulokset tavoiteltavia.
Aiheesta ja työn toteutustavasta pitää neuvotella tutkinto-ohjelman käytänteen mukaan opinnäytetöitä koordinoivan opettajan tai ohjaajan kanssa sekä mahdollisen työelämän yhteyshenkilön kanssa. Opiskelijat siirtyvät tässä vaiheessa tekemään aihe-ehdotuksen Wihiin. Aihe-ehdotukseen kirjoitetaan omat tiedot (mm. tutkinto-ohjelma, tässä tulee olla täsmällinen ja käyttää koulutuksen virallista nimeä, jotta koordinaattori tunnistaa oman koulutuksensa aihe-ehdotukset listalta ja voi ne käsitellä), opinnäytetyön nimi suomeksi ja englanniksi (voi muuttaa valmistumisvaiheessa), tyyppi (tutkimuksellinen, toiminnallinen, portfolio, päiväkirja), suunniteltu aikataulu, työn sisällön, tavoitteen ja tuloksen kuvaus, metodit ja mahdolliset työvälineet ja toimeksiantajayrityksen tiedot.
Aihe hyväksytään Wihissä ja opinnäytetyölle kiinnitetään ohjaaja(t).
Opinnäytetyön projektisuunnitelma
Suunnitteluvaiheessa laaditaan opinnäytetyöstä suunnitelma, joka sisältää taustan, tarkoituksen, tavoitteet, lähestymistavan, menetelmävalinnat, toteutusprosessin kuvauksen, eettisyyden ja luotettavuuden arvioinnin ja aikataulun. Mikäli opinnäytetyöllä on useampi tekijä, määritellään opinnäytetyöhön liittyvä tehtävänjako.
Suunnitelma laaditaan opinnäytetyön mallipohjalle. Suunnitelmaa työstetään Wihin kautta eli opiskelija palauttaa suunnitelman Wihissä opettajalle kommentoitavaksi. Myös opinnäytetyön tekemiseen liittyvä muu viestintä käydään Wihissä.
1. Johdanto
- esitellään ja perustellaan opinnäytetyön aihe (mitä tutkitaan/kehitetään ja miksi) ja tarvittaessa myös aiheen rajaus ja rajauksen perustelu
- esitellään aiheen yhteys opiskelijan koulutukseen sekä työelämään
- perustellaan aiheen valinta
- esitellään ja kirjataan työnjako, mikäli opinnäytetyöllä on useampi tekijä
2. Tietoperusta (laadi sisältöä kuvaavat otsikot)
- esitetään aiheen kannalta tarkoituksenmukainen tietoperusta, jossa tehdään selkoa aiemmista aihetta käsittelevistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta
- määritellään aiheen ja valitun näkökulman kannalta keskeiset käsitteet
3. Tarkoitus, tavoitteet ja kysymyksenasettelu
- esitetään opinnäytetyön tarkoitus mahdollisimman täsmällisesti (miksi tämä tutkimus/kehittämistyö on tarpeen tehdä, pyri kuvaamaan tarkoitus yhdellä lauseella)
- määritetään opinnäytetyön tavoitteet (millaista hyötyä opinnäytetyöstä on ja kenelle) ja mitä opinnäytetyön avulla voidaan saavuttaa
- esitetään työn tarkoitukseen ja tavoitteisiin perustuvat kysymykset/ongelmat/kehittämiskohteet, joihin opinnäytetyöllä pyritään vastaaman
4. Menetelmällinen toteutus
- kuvataan ja perustellaan, millä tutkimus- tai kehittämismenetelmällä opinnäytetyön tavoitteet ovat saavutettavissa
- havainnollistetaan toiminnallisen opinnäytetyön prosessin/tutkimusprosessin eteneminen vaiheittain
- esitetään tavoiteltavat tulokset, kehittämissuunnitelma tai muu tuotos ja niiden raportointi
5. Eettiset lähtökohdat ja luotettavuus ja aineistonhallintasuunnitelma
- kuvataan opinnäytetyön eettiset lähtökohdat ja miten ne huomioidaan
- kuvataan luotettavuuteen vaikuttavat tekijät
- tarvittaessa täytetään erillinen aineistonhallintasuunnitelma tai asiat sisällytetään opinnäytetyön projektisuunnitelmaan
6. Opinnäytetyön rakenne
- kuvataan opinnäytetyön alustava rakenne
- alustava sisällysluettelo
7. Aikataulu ja vaadittavat resurssit
Opinnäytetyösopimus
SAMKissa kaikista opinnäytetöistä laaditaan opinnäytetyösopimus. Opinnäytetyösuunnitelma ja -sopimus tallennetaan Wihiin työvaiheessa ”Projektisuunnitelma”.
Kaikista opinnäytetöistä tehdään sopimus OP07A/B, lomake on intran Lomakkeet-osassa (vaatii kirjautumisen SAMK-tunnuksella). Sopimus opinnäytetyön tekemisestä on opiskelijan, työn toimeksi antavan yrityksen/yhteisön ja SAMKin allekirjoittama kirjallinen sopimus opinnäytetyön tekemisestä. Jos työ tehdään SAMKille, sopimuksen allekirjoittaa tilaajana sen toimintayksikön johtaja, johon työ tehdään. SAMKin puolesta sopimuksen allekirjoittavat osaamisalueen johtaja ja ohjaava opettaja. Sopimuksen tekemisestä vastaa opiskelija. Sopimuksen teon yhteydessä on tärkeää varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät opinnäytetyön raportin olevan aina julkinen dokumentti. Mahdollinen luottamuksellinen osa voidaan sijoittaa opinnäytetyön raportista erilliseen, työnantajalle toimitettavaan dokumenttiin.
OP07A Sopimus opinnäytetyön tekemisestä.pdf [pdf, 76 KB]
(Huom! Lataa aluksi tämä OP07A-lomaketiedosto koneellesi, sitten esitäytä, tallenna ja hanki siihen allekirjoitukset SAMKin ServiceDeskissä olevan palvelun kautta: "Get signatures to thesis agreement". ServiceDesk palvelee osoitteessa: servicedesk.samk.fi.)
Tutkimuslupa
Tutkimuslupamenettely noudattaa sen organisaation käytäntöjä, johon opinnäytetyö kohdistuu. Eri aloilla käytännöt vaihtelevat ja opiskelijan tulee aina selvittää työn toimeksiantajalta, millaista tutkimuslupaa oma opinnäytetyö edellyttää. Tutkimuslupaprosessissa on tärkeää huomata, että organisaatiosta riippuen luvan saaminen voi kestää usean viikon ajan.
Opiskelijan on anottava opinnäytetyölle tutkimuslupa aina, kun tutkimus tai selvitys kohdistuu SAMKin opiskelijoihin, henkilökuntaan tai toimintaan ja siitä syntyy julkista tietoa SAMKista tai samkilaisista. Tutkimuslupaa anotaan lomakkeella OP21A/B. Anomus osoitetaan laatupäällikölle, joka päättää SAMKiin kohdistuvien opinnäytetöiden tutkimusluvista. Opiskelija liittää anomukseen alustavan, ohjaajan hyväksymän, tutkimussuunnitelman. Laatupäällikkö antaa myönnetyt tutkimusluvat tiedoksi sen toimintayksikön johtajalle, jonka toimintayksikössä opinnäytetyötä tekevä opiskelija opiskelee sekä johtajalle, jonka toimintayksikköön opinnäytetyö kohdistuu.
Lisätiedot:
Opinnäytetyösopimukseen liittyvä menettelyohje ME1206 Opinnäytetyö, tutkimuslupa.
Suunnitteluvaiheen hyväksyntä
Opiskelija saa Wihiin ja Lokiin hyväksytyn suoritusmerkinnän opinnäytetyön vaiheesta 1/3, kun ohjaaja on hyväksynyt opinnäytetyön projektisuunnitelman ja opinnäytetyösopimus on allekirjoitettu, opiskelija on hankkinut tarvittavat luvat ja suorittanut mahdolliset muut tutkintokohtaiset tehtävät vaiheessa 1/3.
Toteutusvaihe
Opinnäytetyön mallipohja
Opinnäytetyön mallipohja ohjaa opinnäytetyön prosessin kirjallisen kuvauksen tekemistä. Mallipohjaa voidaan käyttää suoraan opinnäytetyön pohjana, mutta se täytyy muistaa tallentaa oman opinnäytetyön nimen mukaisesti, esim. Sukunimi_etunimi nimi.
Tiedonhankinta ja lähteiden merkitseminen
Opinnäytetyössä tiedonhankinta ja lähteet ovat keskeisessä roolissa. Lähteiden käyttö kertoo opiskelijan korkeakoulutasoisesta kehittämis- ja tutkimusosaamisesta. Hyvän lähdeaineiston tuntomerkkejä ovat luotettavuus, riippumattomuus ja ajankohtaisuus. Hyvä lähteiden käyttö on puolueetonta ja alkuperäistä lähdettä kunnioittavaa.
Lähdeluettelon kokoaminen työhön alkaa heti ensimmäisestä opinnäytetyössä käytettävästä lähteestä. Lähdemerkinnät kannattaa tehdä alusta asti huolellisesti, sillä niihin palaaminen voi olla vaikeaa.
Tiedonhaun ja lähteiden käytön ohjeita:
- Kirjasto-Moodlen Tiedonhaku-osio
- Tutkimusviestinnän tai -menetelmien opintojaksojen aineistot
Hyviä tiedonhaun aloituspaikkoja:
Lähteiden merkitseminen:
Noudata SAMKin lähdeviittausohjetta: APA 7 SAMK (pdf).
Keväällä 2020 tai aikaisemmin opintonsa aloittaneet voivat ohjaajansa kanssa näin sovittuaan käyttää vanhempaakin ohjetta, joka on Oiva-intranetissä sivulla Opinnäytetyön kirjoittaminen (oiva.samk.fi).
Lähteiden tallentamisessa ja merkitsemisessä voi käyttää apuna viitteidenhallintaohjelmia. Katso vinkkejä Kirjasto-Moodlen Viittaaminen-osiosta.
Menetelmällisen suunnitelman noudattaminen
Suunnitelmavaiheessa laadittu toteutussuunnitelma otetaan käyttöön ja hyödynnetään valittuja lähestymistapoja ja tutkimusmenetelmiä niin, kuin ne kirjallisuuden perustella on kuvattu.
Menetelmälliset ratkaisut opinnäytetyöhön kannattaa keskustella opinnäytetyön ohjaajan kanssa. Hän osaa ohjata, millaisilla menetelmävalinnoilla pääset onnistuneeseen lopputulokseen parhaiten.
Menetelmien lähteille johdatetaan tutkimusmenetelmien opinnoissa, myös lähdemateriaalia tutkimusmenetelmistä on saatavissa hyvin, ks. kohta tutkimusmenetelmistä Finnassa.
Kirjallinen tuotos
Kirjoittamisprosessi mukaan lukien visualisointi ja saavutettavuus
Opinnäytetyöhön liittyvä käytännön työ – opas, laite, tapahtuma, koulutus, veistos, työyhteisön kehittämisprojekti jne. – ei ole vielä koko opinnäytetyö, vaikka se olisi kuinka hyvä ja tullut ankaraan tarpeeseen. Toimeksiantaja on yleensä kiinnostunut sovelluksesta, valmiista tuotteesta, mutta aina kirjoitetaan myös raportti, jossa kuvataan, miten lopputulokseen on tultu. Raportti on se työ, joka arvioidaan. Siksi on tärkeä saada siihen mukaan mahdollisimman hyvin kaikki tehty työ – varsinaiseen tekstiin tai liitteiksi. Raportointitaito on olennainen työelämätaito.
Kirjoittamisen kaksi perusasiaa:
- teksti viestii muille
- kirjoittaminen kehittää omaa ajattelua: kun asiaa muotoilee, sitä ajattelee samalla eteenpäin.
Kun lukija lukee johdannon ja viimeisen luvun, hänen pitäisi ymmärtää, mistä on kyse – vaikka siinä välissä kerrotaankin, miten kaikki on tehty ja lopputulokseen päästy.
Opinnäyteraporttia viimeisteltäessä tarkistetaan
- luettavuus: Onko teksti selkeä? Eteneekö se loogisesti ja ilman tarpeetonta toistoa? Viestiikö teksti sen, mitä halutaankin?
- perustelevuus: Miksi teksti on kirjoitettu ja miksi se kannattaa lukea?
- uskottavuus: Ovatko johtopäätökset päteviä? Oliko menetelmä oikea ja luotettava? Mitä rajoituksia sillä on?
- hyödynnettävyys: Kuinka tämä toimi? Voiko soveltaa muuallekin? Mitä tämän perusteella jatkossa voisi tehdä?
Visualisointi
Tutkimustulosten tiivistämiseksi ja havainnollistamiseksi voidaan käyttää taulukoita, kuvia, kuvioita tai empiirisestä aineistosta valittuja suoria lainauksia. Myös työn edistymistä – etenkin esimerkiksi tuotteen tai taideteoksen – voi havainnollistaa kuvin.
Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla selviä, informatiivisia ja tarkoitukseen sopivia. Niiden on oltava ymmärrettäviä sisällön ja otsikon avulla, ilman muuta tekstiä. Tekstissä ne selventävät asioita, havainnollistavat ja auttavat ymmärtämistä. Sellainen taulukko tai kuvio, joka ei ole välttämätön tekstin ymmärtämiselle, voidaan laittaa liitteisiin. Sen merkitys on lisätietojen antaminen. Opinnäytetyön mallipohjasta löytyy ohjeet taulukon, kuvan, kuvion ja kaavan asetteluun sekä niihin viittaamiseen. Muiden julkaisemia kuvia saa siteerata tieteellisessä esityksessä, kuten opinnäytetyössä tai taidehistoriallisessa tutkimuksessa sekä arvostelevassa esityksessä, esimerkiksi teatteri- tai kuvataidearvostelussa. Kuvien siteerausoikeus on tekijänoikeuslainsäädännössä melko rajoitettua ja käytännössä yleensä sallii kuvan käytön tieteellisessä julkaisussa (kuten opinnäytetyö) ja vain siten, että kuvalla on selkeä havainnollistava yhteys opinnäytetyön tekstiin.
Itse otettuja tai tehtyjä kuvia voi käyttää vapaasti, kunhan otetaan huomioon kuvissa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suoja. Jos kuvassa on selvästi tunnistettavia henkilöitä, heiltä pitää olla lupa kuvan käyttöön. Ota huomioon, että opinnäytetyöt ovat nykyään yleensä internetissä julkaisuarkisto Theseuksessa ja kuvineen kenen tahansa katsottavissa.
Jos käyttää toisen – vaikkapa tuttavan – ottamaa tai luomaa kuvaa, jota ei ole vielä julkaistu missään muualla, sen käyttöön on kysyttävä lupa. Kuvan tekijän nimi on mainittava kuvan yhteydessä ja mainittava, että kuvan käyttöön on lupa. Myös kuvassa olevilta henkilöiltä on pyydettävä suostumus kuvan käyttämiseen.
Erillistä kuvaluetteloa lähdeluettelon yhteyteen ei tarvita. Valokuvia esimerkiksi taideteoksista voi käyttää opinnäytetyössä. Tällöin on muistettava mainita myös kuvan kohteen eli taideteoksen tiedot (nimi, tekijä, vuosi, jos tiedossa) kuvan tekijän tai valokuvaajan tietojen lisäksi.
Lisätietoa:
Saavutettava opinnäytetyö
Saavutettava opinnäytetyö on luettavissa verkossa myös mahdollisista lukemisen tai näkemisen rajoitteista huolimatta. Tee opinnäytetyöstäsi saavutettava Theseuksen ohjeiden mukaan.
Eettisten pelisääntöjen noudattaminen
Opinnäytetyötä koskevat yleiset, hyvän tieteellisen käytännön mukaiset eettiset pelisäännöt. Niillä tarkoitetaan rehellisiä, vastuullisia ja oikeita toimintatapoja tutkimuksen tekemisessä: opinnäytetyösopimus on tehty, tutkimuslupa ja tietosuojaseloste ovat olemassa niitä vaativissa opinnäytetöissä, lähteet ovat luotettavia, lähteitä on lainattu asianmukaisesti, tutkimusaineisto ja -prosessi on dokumentoitu hyvin ja lopputulos työssä on luotettava. Haastatteluissa yms. tutkimuksissa, jossa henkilöt, henkilöiden sanoma tai tekemä muodostaa tutkittavan aineiston, on noudatettava lisäksi erityistä huolellisuutta henkilö- ja tietosuojan suhteen opinnäytetyön raportissa. Opiskelijan tulee tarkistaa, onko opinnäytetyössä tarpeettomasti näkyvissä henkilökohtaisia yhteystietoja. Voit tekstinkäsittelyohjelmassa korvata osoitteet, puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet ja syntymäajat vaikkapa kirjoittamalla niiden tilalle XXXXXX.
Eettisyyteen kuuluu tutkimusaineiston objektiivinen ja osaava tulkinta. Työn lopputuloksen ja päätelmien tulee olla luotettavia.
Viimeistelyvaihe
Työn hyväksyttäminen toimeksiantajalla
Jos toimeksiantaja katsoo, että jokin osa opinnäytetyöstä on luottamuksellista, tällaista sisältöä ei voi julkaista opinnäytetyön Theseukseen tallennettavassa raportissa. Tällöin julkaistava raportti tulee laatia siten, että sisältö on riittävän anonyymi.
Plagiaatintunnistus
Opinnäytetöille suoritetaan aina plagiaatintunnistustarkastus ennen lopullista arviointia Wihissä. SAMKissa käytetään Ouriginal-plagiaatintunnistusjärjestelmää, jonne työn lähettää opiskelija itse tai opinnäytetyön ohjaaja SAMKissa, kuitenkin niin, että opiskelija on tietoinen Ouriginal-plagiaatintunnistusjärjestelmän käytöstä. Opinnäytetyön ohjaaja antaa tarkemman ohjeen työn lähettämisestä plagioinnintarkastukseen. Opiskelija hyväksyy Ouriginal-plagiaatintunnistustarkastuksen menettelyn palauttaessaan opinnäytetyönsä arvioitavaksi. Ouriginalin avulla opinnäytetyön ohjaajan on mahdollista selvittää mm. työssä käytettyjä sähköisiä lähteitä ja lähdeviitteiden oikeellisuutta. Arviointilausuntoon liitetään ohjaajan allekirjoittama lausunto plagiaatintunnistustarkastuksesta. Lausunnon opiskelija voi liittää esimerkiksi CV:n liitteeksi.
Tutustu opiskelijan ohjeeseen tiedostojen lähettämiseen Ouriginal-tarkastukseen.
Arviointi
Ohjaaja arvioi opinnäytetyön SAMKin opinnäytetyön arviointikriteereiden mukaisesti. Arviointikriteerit on uudistettu 1.8.2021. Jos AMK-opinnäytetyö on aloitettu elokuussa 2021 tai sen jälkeen, työ arvioidaan näillä AMK-opinnäytetyön arviointikriteereillä.
Arviointikohteet painottuvat seuraavasti:
- Aiheen valinta, työn tavoitteet ja rajaus, painoarvo 10 %
- Käsitteiden määrittely ja lähteiden käyttö tietoperustan rakentamisessa, painoarvo 20 %
- Menetelmien ja toimintatavan valinta, kuvaus ja käyttö, painoarvo 20 %
- Opinnäytetyön hyödynnettävyys, painoarvo 20 %
- Tulosten/tuotoksen toteutuksen luotettavuus ja opinnäytetyön eettisten suositusten noudattaminen, painoarvo 10 %
- Raportointi ja työn rakenne, painoarvo 10 %
- Kyky reflektoida opinnäytetyöprosessia ja omaa kehittymistä, painoarvo 10 %
Jos AMK-opinnäytetyö on aloitettu ennen elokuuta 2021, työ arvioidaan näillä AMK-opinnäytetyön arviointikriteereillä.
Elokuussa 2021 ja sen jälkeen aloitetut YAMK-työt arvioidaan näillä YAMK-opinnäytetyön arviointikriteereillä. Arviointikohteet painottuvat seuraavasti:
- Aihe ja tavoitteet, painoarvo 15 %
- Tietoperusta ja keskeiset käsitteet, painoarvo 15 %
- Toteutus, painoarvo 24 %
- Tulokset ja pohdinta, painoarvo 31 %
- Raportointi, painoarvo 15 %
Jos YAMK-opinnäytetyö on aloitettu ennen elokuuta 2021, työ arvioidaan näillä YAMK-opinnäytetyön arviointikriteereillä.
Kypsyysnäyte
Kypsyysnäyte kirjoitetaan opinnäytetyöstä valvotuissa olosuhteissa. Se on itsenäinen opintosuorite, joka ei vaikuta opinnäytetyön arvosanaan.
Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (A1129/2014 § 7 ja 8). Kypsyysnäytteen menettelyohjeen (ME1207) mukainen menettely koskee kaikkia (AMK ja YAMK) SAMKissa kirjoitettavia kypsyysnäytteitä.
Kypsyysnäytettä säätelevät laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003, valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003, ammattikorkeakoululaki 932/2014, asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 ja SAMKin tutkintosääntö.
Wihissä arviointilausuntoa annettaessa ohjaaja merkitsee kypsyysnäytteen kielen.
Tarkista seuraavat asiat ennen julkaisua
Varmista tietosuoja
Varmista, ettei opinnäytetyössäsi (myöskään liitteissä) ole tarpeettomasti näkyvissä opiskelijanumeroita, syntymäaikoja, osoitetietoja, puhelinnumeroita tai muita henkilökohtaisia yhteystietoja, joita ei haluta julkisuuteen. Voit poistaa ne tai korvata tekstinkäsittelyohjelmassa esimerkiksi kirjoittamalla niiden tilalle XXXXXX.
Huolehdi, että työsi on saavutettava
Tarkista opinnäytetyösi saavutettavuus Theseuksen ohjeiden mukaan:
Haluatko jakaa työsi käyttöoikeuksia CC-lisenssillä?
Haluatko antaa teoksellesi (raportti tai liite) laajemmat käyttöoikeudet, mitä tekijänoikeus automaattisesti sallii? Jos et käytä CC-lisenssiä, pidätät kaikki oikeudet itselläsi, eikä työssä tarvita tästä merkintää. Lukijat saavat tällöin käyttää työtäsi tekijänoikeuksien sallimilla tavoilla, esimerkiksi viitata siihen lähteenä.
Jos jaat lisäoikeuksia CC-lisenssillä työsi käyttäjälle, merkitse tieto tästä teoksen alkusivuille – raportissa tiivistelmään ja liitteessä sivulle, joka sisältää teoksen tekijätiedot. Käytä seuraavaa merkintää: ”Tämä teos on lisensoitu [CC-lisenssin nimi], [CC-lisenssin URL]”, esim. ”Tämä teos on lisensoitu CC BY-SA -lisenssillä”. Lue lisää.
Tallenna PDF/A-tiedostona nimellä sukunimi_etunimi.pdf
Opinnäytetyöt arkistoidaan pysyvästi. Siksi raportin tulee ehdottomasti olla pitkäaikaissäilytykseen tarkoitetussa PDF/A-muodossa. Tiedoston nimenä tulee ehdottomasti olla ”sukunimi_etunimi.pdf”, esimerkiksi ”meikalainen_matti.pdf”. Jos tekijöitä on useampi, kirjoita nimi muodossa sukunimi_sukunimi_sukunimi.pdf. Sallitut merkit ovat 1-9, a-z, A-Z ja _. Älä käytä tiedoston nimessä ääkkösiä. Lue ohjeet PDF/A-tiedoston tekemisestä.
Jos käytät Mac-tietokonetta etkä saa tallennettua PDF/A-tiedostoa, ota yhteyttä SAMKin Helpdeskiin.
Loppusilmäily ja liitetiedostot
Avaa vielä lopuksi PDF/A-tiedosto ja silmäile, näyttääkö kaikki olevan kunnossa. Jos haluat yhdistää useampia PDF-tiedostoja yhdeksi tiedostoksi, voit käyttää esimerkiksi Adoben ilmaista verkkopalvelua.
Jos työn mahdollisia liitteitä ei voi muuttaa PDF/A-tiedostoksi ja liittää raportin tiedostoon, ne voi jättää alkuperäiseen tiedostomuotoonsa. Ääni-, kuva- ja videotiedostot yms. voi tallentaa alkuperäisessä muodossaan. Lisätietoja säilytys- ja siirtokelpoisista tiedostomuodoista.
Tiedoston kokorajoitus Theseuksessa on 1 GB. Suurempien tiedostojen julkaisemisesta ja arkistoinnista voit ottaa yhteyttä kirjastoon sähköpostilla: theseus@samk.fi.
Tallennettavan työn tulee ehdottomasti olla lopullinen, hyväksytty versio opinnäytetyöstäsi. Jos opinnäytetyöllä on useampi tekijä, yksi tekijä tallentaa työn muiden puolesta vain yhteen kertaan. Tallennukseen kuluu aikaa 10–20 minuuttia. Jos tallennuksessa tulee vastaan teknisiä ongelmia, ota yhteyttä SAMKin Helpdeskiin.
Lisätietoa löytyy Theseuksen tallennusohjeista.
- Jos opinnäytetyösi on suomenkielinen, aloita tallennus sivulta submissions.theseus.fi. Jos opinnäytetyösi on englanninkielinen, aloita sivulta submissions.theseus.fi/en. Tutustu ohjeisiin.
- Aloita klikkaamalla Tallenna opinnäytetyö. Valitse listasta Satakunnan ammattikorkeakoulu ja klikkaa Kirjaudu. Kirjaudu SAMK-tunnuksella.
- Valitse kokoelma:
-
-
- avoin kokoelma eli kaikkien luettavissa internetissä
- käyttörajattu kokoelma eli luettavissa vain SAMKin verkossa
-
- Opinnäytetyöt ovat julkisia asiakirjoja ja ammattikorkeakoulut suosittelevat Theseuksen avointa kokoelmaa.
- Hyväksy julkaisulisenssi.
- Lataa ja tallenna tiedosto(t) (raportti ja mahdolliset liitteet) koneeltasi Theseukseen.
- Täytä julkaisun tiedot tallennuslomakkeelle. Kohdassa ”Tekijänoikeus-/käyttöoikeustiedot”, valitse ”Kaikki oikeudet pidätetään”, jos et jaa CC-lisenssillä lisäoikeuksia työsi käyttäjälle. Jos käytät CC-lisenssiä tallentamiesi tiedosto(je)n käyttöoikeuksien jakamiseen, valitse ”tiukin” käyttämäsi lisenssi. Eli jos jaat esimerkiksi liitteenä olevan oppaan CC-lisenssillä, mutta et raporttia, valitse ”Kaikki oikeudet pidätetään”.
- Tarkista tiedot. Kopioi ja tallenna itsellesi tiedoista URN- tunnus, koska tarvitset sen todistusanomukseen tai Wihiin (huom. Wihi vaatii URN-tunnuksen alkuun https://urn.fi/). Voit vielä tarvittaessa korjata tietoja.
- Klikkaa lopuksi Lähetä julkaisu. Theseukseen tallentamasi työ jää odottamaan kirjastohenkilöstön käsittelyä. Voit jättää todistusanomuksen, vaikka työsi ei vielä näkyisi Theseuksessa.
Voit ottaa Theseus-asioissa yhteyttä kirjastoon sähköpostilla theseus@samk.fi.