SAMKin strategisena tavoitteena on osaava ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö. Henkilöstötutkimuksen avulla seurataan, miten tavoite henkilöstön näkökulmasta toteutuu. Tuloksia voidaan myös verrata muiden ammattikorkeakoulujen tuloksiin.
Varatoimitusjohtaja, talous- ja hallintojohtaja Tommi Tamminen korostaa, ettei tutkimus ole itseisarvo. Olennaisinta on se, mitä tulosten pohjalta tehdään.
– Mittaaminen on vain työkalu siihen, että pyritään parempaan. Tulokset antavat rungon keskustelulle toimintayksiköissä ja tiimeissä, Tamminen sanoo.
Tulosten perusteella tiimeissä voidaan tunnistaa kehittämiskohteita, sopia toimenpiteistä ja seurata niiden etenemistä. Tavoitteena on, että kehittäminen tapahtuu mahdollisimman lähellä henkilöstön omaa arkea.
Lähityöyhteisö on SAMKin vahvuus
Henkilöstötutkimuksessa tarkastellaan muun muassa kokemusta omasta työstä, työyhteisöstä, lähiesihenkilötyöstä ja johtamisesta. Tulosten perusteella SAMKin henkilöstön työtyytyväisyys on kokonaisuutena hieman ammattikorkeakoulujen keskimääräistä tasoa parempaa. Tulokset ovat myös kehittyneet viime vuosina myönteiseen suuntaan.
Yksi SAMKin vahvuuksista on oma lähityöyhteisö.
– Henkilöstötutkimuksen perusteella myös SAMKin strategian ja tavoitteiden viestinnässä on onnistuttu hyvin, Tamminen kertoo.
Meidän SAMK -strategian merkitys näkyy hänen mukaansa erityisesti siinä, että kiireisen arjen keskellä muistetaan, mitä varten työtä tehdään.
SAMK-lupaukset tukevat työyhteisön arkea
Yksi henkilöstön kehittämisen työkaluista ovat SAMK-lupaukset. Ne perustuvat SAMKin arvoihin ja jakautuvat työyhteisön yhteisiin toimintatapoihin sekä esihenkilötyöhön liittyviin lupauksiin.
Lupauksia voidaan käsitellä esimerkiksi tiimeissä ja pohtia yhdessä, mitä ne omassa työssä ja työyhteisössä tarkoittavat.
– Niihin voi aina palata. Arjessa, varsinkin silloin kun on paljon työtä, painetta ja stressiä, perusasiat voivat helposti unohtua, Tamminen toteaa.
Henkilöstö osallistuu SAMKin kehittämiseen myös laajemmin. Suuria kokonaisuuksia käsitellään yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa, ja esimerkiksi strategia-, arvo- ja lupaustyössä henkilöstön näkemyksiä on kerätty kyselyillä ja tiimien keskusteluissa. Vuoden 2025 tulosten perusteella eri yksiköissä ja tiimeissä laadittiin jopa 52 toimenpidettä.
Työtä Satakunnan hyväksi
Työnantajana SAMKin vahvuus liittyy Tammisen mukaan myös siihen, että työ koetaan merkitykselliseksi. Korkeakoulun tehtävä näkyy laajasti alueen osaamisen, työelämän ja Satakunnan kehittämisessä.
– Pääsemme tekemään töitä Satakunnalle ja Satakunnan menestymisen eteen. Se on ollut myös minulle henkilökohtaisesti koko työuran ajan tärkeä asia, Tamminen sanoo.
SAMKin merkitys alueelle on hänen mukaansa ollut vahva jo pitkään, mutta viime vuosina sen rooli ja työn vaikutukset Satakunnassa on tunnistettu entistä selvemmin. Sidosryhmiltä tulee paljon myönteistä palautetta korkeakoulun työstä ja sen merkityksestä alueelle.
Myös yhteistyö muiden korkeakoulujen, yritysten ja kumppaneiden kanssa tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja oman työn kehittämiseen. Asiantuntijat pääsevät sparraamaan työtään muiden kanssa ja hakemaan näkökulmia oman organisaation ulkopuolelta.
Tulevaisuuteen Tamminen suhtautuu luottavaisesti. Vaikka haasteitakin on, hän näkee viime vuosien kehityksessä paljon myönteistä.
– Tosi paljon hyviä asioita tapahtuu. Uskon, että meillä on hyvä tulevaisuus SAMKina ja laajemminkin Satakuntana. Me tehdään tämä yhdessä – tämä on meidän SAMK.
