SAMKissa lasketaan hiilijalanjälkeä – miten voimme vähentää päästöjä?

SAMKin hiilijalanjälkeä on laskettu Arenen hiilijalanjälkilaskentaohjeen mukaisesti vuodesta 2020 lähtien. Tämän hetken tavoitteena on tunnistaa merkittävimpiä päästölähteitä eri kategorioissa ja parantaa laskennan tarkkuutta. Mitä hyötyä laskennasta on, tutkija Sanna Lindgren?

Aurinkopaneelijärjestelmä SAMKin kampuksen katolla
SAMKin Porin kampuksen käyttämä energia tuotetaan suurilta osin uusiutuvasti. Kuvassa aurinkopaneelijärjestelmä kampuksen katolla.

– SAMKissa edistetään kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen teemoja, ja hiilijalanjälki on tässä yksi hyvä mittari. Selvää on, että kun korkeakoululla on toimintaa, syntyy päästöjä. Mutta tämän laskennan avulla päästään konkreettisesti näkemään, mistä päästöjä syntyy ja miten niihin voidaan vaikuttaa.

SAMKin hiilijalanjälki kasvoi vuonna 2023 verrattuna aiempiin vuosiin. Tämä johtuu toiminnan palautumisesta normaaliksi koronapandemian jälkeen sekä laskentamallin kehityksestä, joka toi esiin uusia päästölähteitä, kuten hankitun energian epäsuorat päästöt*.

Hiilijalanjäljen laskenta kehittyy koko ajan, joten myös tiedot ja päästökertoimet päivittyvät jatkuvasti.

Omilla valinnoilla vaikutusta

SAMKin hiilijalanjälkilaskuri kattaa kolme pääaluetta: hankinnat, matkustamisen ja kiinteistöt. Vuoden 2023 laskelmissa suurin osuus, 65 %, syntyi hankinnoista. Matkustaminen muodosti 14 % päästöistä, ja kiinteistöjen energiankulutus 21 %.

Matkustamisen osalta suurin osa päästöistä johtui lentoliikenteestä. Vaikka valtaosa lennoista suuntautui Eurooppaan, kaukolennot tuottivat lähes puolet lentojen kokonaispäästöistä pitkien etäisyyksien vuoksi.

– Henkilökunta voi omilla valinnoillaan vaikuttaa hiilijalanjälkeen, erityisesti matkustamisen osalta. On tärkeää pohtia, onko matkustaminen aina välttämätöntä, vaikka kansainvälinen yhteistyö ja kasvokkaiset tapaamiset ovatkin tarpeellisia, Lindgren pohtii.

Maalämpöön siirtyminen laskenut Porissa päästöjä merkittävästi

Kiinteistöt aiheuttivat viidenneksen SAMKin vuoden 2023 hiilijalanjäljestä. Suurin osa päästöistä liittyi energiankulutukseen. Porin kampuksen energiatehokkuus on esimerkillinen sen geotermisen lämmityksen ansiosta.

– Osa päästövähennyksistä johtuu ulkopuolisista toimijoista, kuten kiinteistön omistajasta. SAMKin Porin kampuksella on tehty geoenergiaremontti. Maalämpöön siirtyminen on laskenut päästöjä merkittävästi, Sanna Lindgren sanoo.

Hankinnat muodostivat 65 % SAMKin kokonaispäästöistä. Tässäkin on silti tehty aivan konkreettisia parannuksia. Esimerkiksi tietokoneilla on lyhyt elinkaari, ja niiden valmistus aiheuttaa päästöjä käytettyjen metallien ja komponenttien vuoksi.

– Teemme yhteistyötä yrityksen kanssa, joka mahdollistaa esimerkiksi tietokoneillemme pidemmän elinkaaren. Kun kone poistuu henkilökuntamme käytöstä, se palautetaan yritykselle. Siellä analysoidaan, voiko sitä vielä käyttää muualla. Yritys tyhjentää tietoturvallisesti laitteen. Tämän jälkeen laite joko myydään tai liisataan esimerkiksi koululle. Lopulta yritys huolehtii laitteen kierrätyksestä ja materiaalien hyödyntämisestä, Lindgren kertoo.

Tulevaisuudessa päästöttömään energiaan?

SAMKin vuoden 2023 hiilijalanjälkilaskenta osoittaa, että merkittäviä päästövähennyksiä voidaan saavuttaa keskittymällä hankintoihin, kiinteistöjen energiatehokkuuteen ja matkustamisen vähentämiseen. Siirtyminen kokonaan päästöttömään energiaan ja ympäristöystävällisempien hankintakäytäntöjen käyttöönotto voivat tuoda merkittäviä parannuksia lähitulevaisuudessa.

SAMK aikoo jatkaa laskennan kehittämistä ja etsii uusia yhteistyökumppaneita tukemaan päästövähennystavoitteissaan, mikä on olennaista vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi.

Mitä sitten yksittäinen henkilö voi tehdä, jotta päästöjä saadaan pienennettyä?

– Kaikkien toimilla on vaikutusta. Kuka tahansa voi esimerkiksi kuluttaa vettä säästeliäästi, ja vähentää kertakäyttötuotteiden käyttöä, Lindgren summaa.

—————

* SAMKin hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG-protokollaan, ja uusimpana lisäyksenä laskentaan otettiin mukaan niin sanotut Scope 3 -päästöt, jotka kattavat esimerkiksi hankintojen ja matkustamisen aiheuttamat ilmastovaikutukset.

Jaa tämä sivu

Susanna Kunvik (oikealla) toimii SAMKissa erikoistutkijana sekä projektipäällikkönä RAVI- ja Mind Nutrition tutkimushankkeissa. Kuvassa myös Mind Nutrition -tutkimushankkeen tutkija ja ravitsemusasiantuntija Elina Nevala.

SAMKin erikoistutkija Susanna Kunvik mukana luomassa Suomeen ensimmäistä työikäisten ruokasuositusta

Suomeen laaditaan ensimmäistä kertaa työikäisten ruokasuositus, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisten työikäisten terveyttä ja työkykyä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nimeämä työryhmä on aloittanut suositusten valmistelun, ja mukana on myös SAMKin erikoistutkija Susanna Kunvik.

CERNin edustajat Jan Janke (vasemmalla) ja Matthias Braeger saapuivat Poriin viime vuoden lopulla tutustumaan tiloihin ja keskustelemaan tapahtuman järjestelyistä. Kuvassa myös tapahtumaa koordinoiva opettaja Sara Kfouri Koskinen SAMKIsta.

CERN Spring Campus ensi kertaa Suomeen – SAMK isännöi tapahtumaa toukokuussa

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN järjestää vuotuisen CERN Spring Campus -tapahtuman ensi kertaa Suomessa. Toukokuussa 2025 SAMK isännöi tätä merkittävää kansainvälistä tapahtumaa, joka keskittyy tietojenkäsittelytieteisiin ja moderniin teknologiaan.

Tanja Vaitiniemi SAMKin kampuksen käytävällä.

Samkilainen kasvo: Tanja Vaitiniemi rakentaa siltoja SAMKin ja yritysten välille

SAMK tekee vuosittain yhteistyötä yli 800 yrityksen ja yhteisön kanssa. Uusi kumppanuusohjelma on yhteistyön laajin ja syvällisin muoto. Mitä tämä oikein tarkoittaa, kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi?