Samkilainen kasvo: Arkkitehti, tutkija ja kuvataiteen opiskelija Jesse Kitinoja mukana Mäntän kuvataideviikoilla

Jesse Kitinoja, joka on sekä arkkitehti että SAMKin tutkija ja kuvataiteen opiskelija, on tänä kesänä mukana yhdessä Suomen merkittävimmistä kuvataidetapahtumista, Mäntän kuvataideviikoilla.

Teoskuva Jesse Kitinojan teoksesta Kuvanveistäjän koti.
Teoskuva Jesse Kitinojan teoksesta Kuvanveistäjän koti.

Kitinoja osallistuu näyttelyn ”Kaupunkikaava taideteoksena” -osioon, jossa hän tutkii Mäntän Pieskanrannan tulevaisuutta kuvataiteilijoiden asuinalueena.

Teoksessa viisi arkkitehti-taiteilijaa keskusteli toisten näyttelyyn osallistuvien taiteilijoiden kanssa asumisen ja kodin merkityksestä. Keskustelujen pohjalta syntyi aluesuunnitelma ja viisi kuvitteellista taiteilijan kotia, jotka esitetään pienoismallien, piirustusten ja videon muodossa.

– Teosprosessi, ripustaminen ja avajaiset ovat olleet kaikki todella antoisia kokemuksia. Odotan että pääsen kiertämään monipuolisen näyttelykokonaisuuden vielä rauhassa ajan kanssa, Kitinoja kertoo.

Osallistuminen yhteen Suomen merkittävimmistä kuvataidetapahtumista on ollut Kitinojan kaukainen haave. Nyt se on toteutunut aiemmin kuin hän osasi odottaa. Kokemus on ollut opettavainen ja palkitseva.

Jesse Kitinoja on paitsi kuvataiteen opiskelija SAMKin Taidekoulun kampuksella, hän toimii myös SAMKin Talot ja tienhaarat -hankkeen projektipäällikkönä.
Jesse Kitinoja on paitsi kuvataiteen opiskelija SAMKin Taidekoulun kampuksella, hän toimii myös SAMKin Talot ja tienhaarat -hankkeen projektipäällikkönä.

Arkkitehtuurin ja kuvataiteen rajapinnassa

Kitinojan ura kuvataiteen ja arkkitehtuurin rajapinnassa on poikkeuksellinen. Hänen teostensa ideat kumpuavat arkkitehdin tavasta katsoa maailmaa.

– Huomasin, että pääsen käsiksi minua kiinnostaviin kysymyksiin paremmin kuvataiteen keinoin kuin perinteisessä arkkitehdin toimistotyössä. Uskon että arkkitehtitausta näkyy kuvataiteeni tilallisuudessa, materiaalin tajussa ja herkässä eläytymisessä kokijan rooliin ja teoksen kontekstiin, hän sanoo.

Kuvataideopintojen ja useamman työn yhdistäminen on ollut haastavaa, mutta Kitinoja kokee valinnan avanneen uusia mahdollisuuksia.

– Omannäköisen uran ja elämän eteen kannattaa tehdä töitä, hän toteaa.

Vajaakäyttöisille kiinteistöille uutta elämää

Kitinoja on paitsi kuvataiteen opiskelija SAMKin Taidekoulun kampuksella, hän toimii myös SAMKin Talot ja tienhaarat -hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeessa kartoitetaan vajaakäyttöisiä kiinteistöjä ja niiden mahdollisuuksia luovien alojen ammattilaisille Pohjois-Satakunnassa. Se toimii sekä Pohjois-Satakunnan että Joutsenten reitin LEADER-alueilla.

– Yhdessä kuvataiteilija ja yhteisöpedagogi Maiju Ruuskasen kanssa tutkimme, miten näitä tiloja voisi hyödyntää esimerkiksi työtiloina tai residensseinä, Kitinoja kertoo.

Hankkeen päämääränä on edistää rakennusten kestävää käyttöä ja tuoda luovan alan toimijoita osaksi paikallista yhteisöä.

Jaa tämä sivu

Katariina Yrjönkosken mukaan SAMKin vahvuus on kyky saada asioita liikkeelle.

Osaamisaluejohtaja Katariina Yrjönkoski näkee SAMKin rohkeana uudistujana

Katariina Yrjönkoski on ollut nyt muutaman kuukauden SAMKissa Teknologian ja merenkulun osaamisaluejohtajana. SAMK näyttäytyy hänelle modernina, ketteränä ja eteenpäin katsovana korkeakouluna, jossa yhteistyötä tehdään sekä talon sisällä että työelämän kanssa.

Peter Virtanen kävelysillalla Porin kampuksella.

Peter Virtasen urapolku vei tietotekniikan opiskelijasta opettajaksi

Kun Peter Virtanen valmistui SAMKista vuonna 2009, edessä ei ollut selkeää karttaa. Uteliaisuus, käytännön tekeminen ja pitkäjänteisyys veivät hänet ensin web-kehittäjäksi ja lopulta takaisin SAMKiin, nyt opettajaksi, joka kannustaa opiskelijoitaan oppimaan tekemällä.

Kuvituskuva SAMK Research.

SAMK Research – Uusi verkkolehti kokoaa SAMKin tutkimustyön yhteen 

Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on julkaissut SAMK Research -verkkolehden. Uusi digitaalinen julkaisu kokoaa yhteen korkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ajankohtaiset artikkelit ja tulokset sekä tekee näkyväksi SAMKin henkilöstön ja tutkimuskeskusten asiantuntijatyön.