Samkilainen kasvo: Arkkitehti, tutkija ja kuvataiteen opiskelija Jesse Kitinoja mukana Mäntän kuvataideviikoilla

Jesse Kitinoja, joka on sekä arkkitehti että SAMKin tutkija ja kuvataiteen opiskelija, on tänä kesänä mukana yhdessä Suomen merkittävimmistä kuvataidetapahtumista, Mäntän kuvataideviikoilla.

Teoskuva Jesse Kitinojan teoksesta Kuvanveistäjän koti.
Teoskuva Jesse Kitinojan teoksesta Kuvanveistäjän koti.

Kitinoja osallistuu näyttelyn ”Kaupunkikaava taideteoksena” -osioon, jossa hän tutkii Mäntän Pieskanrannan tulevaisuutta kuvataiteilijoiden asuinalueena.

Teoksessa viisi arkkitehti-taiteilijaa keskusteli toisten näyttelyyn osallistuvien taiteilijoiden kanssa asumisen ja kodin merkityksestä. Keskustelujen pohjalta syntyi aluesuunnitelma ja viisi kuvitteellista taiteilijan kotia, jotka esitetään pienoismallien, piirustusten ja videon muodossa.

– Teosprosessi, ripustaminen ja avajaiset ovat olleet kaikki todella antoisia kokemuksia. Odotan että pääsen kiertämään monipuolisen näyttelykokonaisuuden vielä rauhassa ajan kanssa, Kitinoja kertoo.

Osallistuminen yhteen Suomen merkittävimmistä kuvataidetapahtumista on ollut Kitinojan kaukainen haave. Nyt se on toteutunut aiemmin kuin hän osasi odottaa. Kokemus on ollut opettavainen ja palkitseva.

Jesse Kitinoja on paitsi kuvataiteen opiskelija SAMKin Taidekoulun kampuksella, hän toimii myös SAMKin Talot ja tienhaarat -hankkeen projektipäällikkönä.
Jesse Kitinoja on paitsi kuvataiteen opiskelija SAMKin Taidekoulun kampuksella, hän toimii myös SAMKin Talot ja tienhaarat -hankkeen projektipäällikkönä.

Arkkitehtuurin ja kuvataiteen rajapinnassa

Kitinojan ura kuvataiteen ja arkkitehtuurin rajapinnassa on poikkeuksellinen. Hänen teostensa ideat kumpuavat arkkitehdin tavasta katsoa maailmaa.

– Huomasin, että pääsen käsiksi minua kiinnostaviin kysymyksiin paremmin kuvataiteen keinoin kuin perinteisessä arkkitehdin toimistotyössä. Uskon että arkkitehtitausta näkyy kuvataiteeni tilallisuudessa, materiaalin tajussa ja herkässä eläytymisessä kokijan rooliin ja teoksen kontekstiin, hän sanoo.

Kuvataideopintojen ja useamman työn yhdistäminen on ollut haastavaa, mutta Kitinoja kokee valinnan avanneen uusia mahdollisuuksia.

– Omannäköisen uran ja elämän eteen kannattaa tehdä töitä, hän toteaa.

Vajaakäyttöisille kiinteistöille uutta elämää

Kitinoja on paitsi kuvataiteen opiskelija SAMKin Taidekoulun kampuksella, hän toimii myös SAMKin Talot ja tienhaarat -hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeessa kartoitetaan vajaakäyttöisiä kiinteistöjä ja niiden mahdollisuuksia luovien alojen ammattilaisille Pohjois-Satakunnassa. Se toimii sekä Pohjois-Satakunnan että Joutsenten reitin LEADER-alueilla.

– Yhdessä kuvataiteilija ja yhteisöpedagogi Maiju Ruuskasen kanssa tutkimme, miten näitä tiloja voisi hyödyntää esimerkiksi työtiloina tai residensseinä, Kitinoja kertoo.

Hankkeen päämääränä on edistää rakennusten kestävää käyttöä ja tuoda luovan alan toimijoita osaksi paikallista yhteisöä.

Jaa tämä sivu

SAMK on järjestänyt SuomiAreena-keskusteluja myös aiempina vuosina.

SAMK on mukana SuomiAreenassa

SAMK osallistuu 24.–27.6.2025 järjestettävään SuomiAreenaan. SAMKilla on Kansalaistorilla teltta, jossa on päivittäin vaihtuvia teemoja. Lisäksi SAMK on mukana järjestämässä keskustelua "Suomi elää Länsirannikosta".

SAMKissa on ollut kesätyössä kuusi nuorta. Kuvassa heistä kaksi, Alina Kärki (vas.) ja Inka Jäntti.

Askel kohti työelämää – Kesätyöntekijät tutustuivat SAMKiin

Ammattikorkeakouluun töihin 15-vuotiaana? SAMKin Porin kampuksella on työskennellyt kuusi nuorta kesäkuun alussa.

Lähikuva: Satu Vaininne.

Työnohjaajakoulutus toi varmuutta, välineitä ja uutta intoa työhön

Kouluttautuminen on yksi parhaista tavoista pitää oma työ mielekkäänä ja merkityksellisenä, sanoo sosiaalialan lehtori Satu Vaininen. Satu on osallistunut SAMKin tarjoamaan työnohjaajakoulutukseen, joka syvensi osaamista, laajensi näkökulmia ja toi työhön uutta intoa.