YAMK-työnä hävikkiruoan myynnin konseptointia

Satu Tuoriniemi, Hanna Lavi ja Elina Tiensuu opiskelevat Johtamisen ja palveluliiketoiminnan YAMK-koulutusohjelmassa. He tekivät opintojaksolla Osallistava suunnittelu palvelujen kehittämisessä ryhmätyönä ruokahävikkiin liittyvän palvelukonseptin osallistavalla menetelmällä.

13.5.2020 | Teksti: Inna Saarinen | Kuva: Arkea

Vihreäpukuinen henkilö pitelee edessään ruokalautasta.

Tehtävään haluttiin saada kaikkia ryhmäläisiä helposti lähestyttävä aihe, sillä ruokailu ja hävikki koskevat meistä jokaista alasta riippumatta. Työ tehtiin Arkea Oy:lle, missä Hanna työskentelee suunnnittelijana.
– Hävikki on tärkeä ja ajankohtainen aihe ja sain siitä hyötyä omaan päivätyöhöni, Hanna painottaa.

Aluksi haastateltiin potentiaalisia palvelun käyttäjiä. Haastattelujen perusteella kehitettiin hävikkiruokaan liittyvä palveluprototyyppi.
– Prototyyppivaiheessa testasimme erilaisia sovellusvaihtoehtoja hävikkiruoan myymiseen, joista valikoimme yhden pilotoitavan malliin. Tämän jälkeen teimme toimintasuunnitelman palvelun pilotointiin. Suunnitelma sisälsi käytännön resurssit, markkinointiviestintäsuunnitelman, SWOT-analyysin ja konseptin menestyksen mittareiden määrittelyn, Satu kertoo.

Hävikkiruokaa sovelluksella ravintoloista ja kouluista?

Työssä on lähdetty miettimään, miten ihmiset saataisiin innostumaan hävikkiruoan ostamisesta.
– Ennen koronaakin monet ravintolat myivät hävikkiruokaa, mutta mahdollisuutta hyödyntävä asiakaskunta on aika suppea. Kurssin tulosten avulla saatiin tietoa, miten asiakkaiden ostopäätös tapahtuu ja miten he toivoisivat ostotapahtuman etenevän. Koronan jälkeisessä elämässä on hyvä miettiä, mitä hävikkiruokaa valitaan ja millä sovelluksella sitä lähdetään myymään Arkealla. Tulevaisuudessa voidaan myös miettiä, miten hävikkiruokaa voitaisiin myydä esimerkiksi myös kouluista, Hanna kertoo.

Konkreettisena tuotoksena syntyi hävikkiruoan myynnin konsepti.
– Käyttäjien osallistaminen toi meille aidosti uusia näkökulmia palvelun kehittämiseen. Heille tärkein kriteeri hävikkiruoan ostamisessa on arjen helpottaminen, se että voi syödä ”kotiruoan omaisesti” joutumatta kokkaamaan päivittäin itse. Myös mielipiteet pakkauksesta ja markkinointi- ja myyntikanavista toivat meille lisää arvokasta tietoa, Satu selvittää.

Ympäristö ja ekologisuus eivät nousseet päällimmäisiksi syiksi hävikkiruoan ostamiselle, vaan arjen helpottaminen.

– Juuri mielipiteet hävikkiruoan ostamisesta yllättivät. Ympäristö ja ekologisuus eivät nousseet päällimmäisiksi syiksi hävikkiruoan ostamiselle, vaan arjen helpottaminen. Palvelulta toivottiin myös helppoutta ja koko ruoan osto- ja noutoprosessin toivottiin toimivan vaivattomasti, Hanna lisää.

Ruoka-annos ja aterimet sekä lasi ovat pöydän päällällä.

Tekijät:

Satu Tuoriniemi, Pori, työskentelee rekrytointisuunnittelijana Satasairaalassa.

Hanna Lavi, Turku, työskentelee Arkealla suunnittelijana.

Elina Tiensuu, Sastamala, työskentelee Teknikumilla asiakaspalvelussa vientikoordinaattorina.

Satu ja Hanna aloittivat opinnot vuonna 2018 ja suuntautuvat johtamiseen, Elina aloitti syksyllä 2019 ja suuntautui asiakaslähtöiseen palveluliiketoimintaan. Satu ja Hanna puurtavat jo opinnäytetyön kimpussa, Elina aloittelee juuri omaansa.

13.5.2020 | Teksti: Inna Saarinen | Kuva: Arkea

Lisää aiheesta

Rami Iltanen, Tradenomi (YAMK)
| Liiketoiminta

Restonomin ylempi AMK-tutkinto vahvistaa osaamista kunta-alalla

Porilainen Rami Iltanen aloitti restonomin YAMK-opinnot Johtamisen ja palveluliiketoiminnan koulutuksessa syksyllä 2017. Porin Palveluliikelaitoksessa ateriapalvelujen suunnittelutehtävissä toimiva Iltanen alkoi pohtia jatko-opintoja valmisteilla...
| Liiketoiminta

Hyvää työtä ja pitkää uraa! puhuu johtamisen, kahvitaukojen ja harrastusten merkityksestä työelämässä

KTT Eila Heinosen kokoomateos Hyvää työtä ja pitkää uraa! kerää yhteen eri sanomalehdissä julkaistuja yliötekstejä. Teksteissä yhdistyvät teoreettinen tietämys henkilöstöjohtamisen alueelta sekä kymmenien vuosien aikana saatu anti työssäkäyvien opiskelijoiden kanssa käydyistä luentokeskusteluista.

Uusimmat uutiset

Riitta Tempakka merenkulun simulaattoreilla.
| Kestävä kehitys

SAMK mukana Climate University -verkostossa

Helsingin yliopisto koordinoi Climate University -verkostoa, jossa on mukana valtaosa suomalaisista korkeakouluista. Ajatuksena on jakaa yhteisellä alustalla maksuttomia verkkokursseja korkeakoulujen ja kaikkien sellaisten käyttöön, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnan kestävään kehitykseen ja ilmastoon liittyvistä asioista.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

Hopeaharjun palvelukodissa on kokeiltu kahden kuukauden ajan soivan kelopuun vaikutusta mielenterveyskuntoutujiin. Tuotteen tutkiminen mielenterveyskuntoutujien käytössä on uraauurtavaa. Kokeilu on osa Satakunta Testbed -hanketta. @SatakunnanKansa
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000009001556.html

On SAMK staff day, deserving employees of the year 2021 were awarded in various categories including the success story, the initiative, the project operator, the publisher, the communicator, the teacher, and the SAMK person of the year. #thinkfuture
https://www.samk.fi/en/uutiset/deserving-samk-employees-awarded-on-staff-day/

Satakunnan korkean teknologian säätiö tukee satakuntalaisia korkean teknologian hankkeita.

Apurahahaku on käynnissä 30.9. asti.

Lue lisää: http://www.teknologiasaatio.fi/sivu/

#satakunta

Merenkulkualan koulutuksella on Raumalla pitkät juuret. Lehtori @JanneLahtinen4 pohtii Navigator-lehdessä merenkulkualan koulutuksen historiaa ja tulevaisuutta. @NavMagFi #katsetulevaisuuteen
https://navigatormagazine.fi/blogit/mastossa-on-kayty-eika-itkettanyt-yhtaan/

Sali täynnä! 👏👏
Tänään virallisesti alkoi meidän käytännön yhteistyö @SatakunnanAMK ja #friitalankoulu kanssa.
Lisäämme aisteihin ja aistiherkkyyksiin liittyvää tietoutta, kehitämme #aistiesteettomyystyokalu myös lasten käyttöön ja eiköhän jotain tutkimustakin ole vireillä 🤩