Viisi asiaa, jotka jokaisen on hyvä tietää neuropsykiatrisista pulmista

Neuropsykiatrisista häiriöistä puhutaan nykyisin paljon. Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme ”nepsy-pulmista” ja ”nepsy-henkilöistä”? Lue niin tiedät: Hanna Hannukainen vastaa jutussa viiteen yleiseen kysymykseen.

Pixabay
Pixabay

1 Mitä nepsy-pulmilla oikeastaan tarkoitetaan?

Neuropsykiatrisia häiriöitä voisi pitää sateenvarjokäsitteenä, jonka alta löytyy erilaisia arkea hankaloittavia pulmia. Nepsy-vaikeuksiksi lasketaan tavallisimmin tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriöt (ADHD), sosiaalisen vuorovaikutuksen pulmat (autismin kirjon häiriö, Aspergerin oireyhtymä), oppimisvaikeudet, kielelliset pulmat jne.

On hyvä muistaa, että nepsy-pulmat kietoutuvat herkästi toisiinsa: Asperger-henkilöllä voi siis hyvin olla myös keskittymisen pulmaa ja keskittymisvaikeuksien vuoksi myös oppiminen saattaa hankaloitua.

2 Ovatko nepsy-pulmat lisääntyneet viime aikoina?

Enemmin on kyse siitä, että opiskelu- ja työelämä vaativat nykyistä enemmän itseohjautuvuutta, pitkäjänteistä keskittymistä tietotyöhön, hyviä yhteistyötaitoja sekä kykyä oppia uutta ja muokata omaa työskentelyä tilanteen vaatimalla tavalla. Samaan aikaan rutiininomaiset, enemmän fyysistä ponnistelua vaativat tehtävät ovat jääneet taka-alalle. Näin ollen erotamme paremmin juuri ne yksilöt, joille pitkäjänteinen keskittyminen, työn sisältöjen itsenäinen räätälöinti ja sosiaalisissa tilanteissa pärjääminen tuottavat vaikeuksia.

On pidettävä myös mielessä, että tietämys neuropsykiatrisista pulmista on kasvanut todella paljon. Siinä missä ennen ehkä puhuttiin vain ”luokan häiriköstä” tai ”siitä tosi erikoisesta tyypistä”, nykyisin ymmärretään, että kyseessä on ehkä keskittymisen pulma tai sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeus.

Paremman tunnistamisen ansiosta meillä taas on enemmän keinoja tukea nepsy-henkilöitä ja toivottavasti myös välttää vääriä otsikoita. Parhaimmillaan ”häirikön” sijaan meillä on edessämme luova ja rohkea tyyppi, joka uskaltaa panna itsensä likoon.

3 Onko totta, että pojilla on enemmän nepsy-pulmia?

On totta, että neuropsykiatrisia häiriöitä diagnosoidaan pojilla huomattavasti enemmän, ja tähän on varmasti useita erilaisia syitä.

Ensinnäkin pojilla on vahvempi biologinen alttius saada kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä. Tätä on selitetty muun muassa sillä, että sikiöaikana testosteroni hidastaa hermoston kehitystä. Kun hermosto kehittyy pidemmän ajan saatossa, se on myös pidemmän aikaa alttiina erilaisille kehityksellisille häiriöille.

Toisaalta biologia ei selitä kaikkea. Onkin todettava, että tyttöjen nepsy-pulmat ovat luonteeltaan hieman erilaisia ja näkyvät eri tavoin. Kärjistäen voisi sanoa, että poikien nepsy-pulmat näkyvät vahvemmin ulospäin, kun taas tyttöjen oireilu kääntyy enemmän sisäänpäin. Tyttö saattaa voida melko huonosti, mutta ulkopuolinen ei sitä välttämättä huomaa. Tyttöjen nepsy-oireilua ei siis vielä tunnisteta kovin hyvin, minkä seurauksena tyttöjen osalta hoidamme liikaa vain liitännäissairauksia kuten masennusta.

Kolmas selittävä tekijä voi löytyä kulttuurisista tekijöistä. Kasvatamme edelleen tyttöjä ja poikia hieman eri tavoin. Vaikka tytöllä olisi keskittymisen pulmia, ohjaamme häntä vahvasti ”kiltin tytön suuntaan”. Tämän opin myötä tyttö saattaa tsempata esimerkiksi opinnoissa valtavasti ja pärjätäkin melko hyvin. Kuitenkin koulupäivän jälkeen hän on aivan puhki ja vanhemmat ehkä kummastelevat, miksi kotona on käynnissä jatkuva ydinsota. Näissä tilanteissa perhe monesti huolestuu asiasta, mutta perheen ulkopuoliset tahot eivät ehkä ota huolta riittävän vakavasti, koska opinnot sujuvat hienosti.

Tutkimusten mukaan tytöt myös oppivat poikia paremmin kopioimaan toisten käytöstä: siinä missä sosiaalisesti kömpelö poika huomataan herkemmin, tyttö pystyy ehkä peittelemään pulmiaan kopioimalla toisten käyttäytymistä. Jatkuva kopioiminen on kuitenkin raskasta, mikä usein purkautuu kotona turvallisten ihmisten ympäröimänä.

4 Voiko neuropsykiatrisista pulmista parantua?

Neuropsykiatrisiin pulmiin ei ole mitään selkeää parannuskeinoa, mutta nepsy-henkilöt voivat toki oppia paljon erilaisia taitoja, jotka helpottavat heidän arjessa pärjäämistään. Esimerkiksi sosiaalisuuden pulmat tai keskittymisvaikeudet harvoin häviävät täysin, mutta monet nepsy-henkilöistä oppivat iän myötä erilaisia keinoja ja taitoja, joiden varassa pystyvät luovimaan vuorovaikutustilanteissa ja suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan.Day Planner

Tässä kohden joku voisi kysyä, eikö ihminen sitten ole parantunut, jos hän kykenee toimimaan sosiaalisissa tilanteissa tai keskittymään kohtuullisesti. Tähän voisi vastata kyllä ja ei. Vaikka autismin kirjon henkilö pystyisikin toimimaan melko hyvin sosiaalisessa tilanteessa, hän kuitenkin kuormittuu näistä tilanteista kovasti.

Useimmiten nepsy-henkilö joutuukin läpi elämänsä tasapainoilemaan sen kanssa, mihin hänen voimavaransa riittävät. Myös lähi-ihmisten on tärkeää oppia kohtuullistamaan omia vaatimuksiaan ja odotuksiaan, jotta nepsy-henkilö voi elää tasapainoista ja oman näköistä arkea.

Edellä mainittujen asioiden ohella on tärkeää muistaa, että nepsy-henkilö ei useinkaan opi arjessa tarvitsemiaan selviytymiskeinoja automaattisesti. Näin ollen hänelle on tietoisesti opetettava mm. erilaisia sosiaalisia valmiuksia, toiminnan ohjausta tukevia taitoja, stressinsäätelytaitoja ja rentoutumista.

5 Mitä hyötyä nepsy-pulmien diagnosoinnista on?

Usein nepsy-henkilöt ovat tunnistaneet oman erilaisuutensa ja omat vaikeutensa jo pitkän aikaa ennen diagnosointia. Moni heistä on ehtinyt miettiä, mikä minussa on vikana, kun muilta helposti sujuvat asiat tuntuvat jatkuvasti tökkivän.

Monesti nepsy-henkilöiden kykyprofiili on myös hyvin epätasainen, mikä tuo oman lisämausteensa asiaan: vaikka kielten opiskelu sujuisi kuin vettä vaan, oman kodin siisteydestä huolehtiminen saattaa olla yhtä tuskaa. Tämä herättää usein kummastusta lähi-ihmisissä, jotka saattavat virheellisesti luulla, että kysymys on vain yrittämisen puutteesta.

Jotta ajatukset itsestä osaamattomana tai muita huonosti kohtelevana tyyppinä eivät saisi liikaa valtaa, on tärkeää löytää asioille oikeita otsikoita. Se, ettei lapsi suostu pukemaan tietynlaisia vaatteita ei siis välttämättä olekaan tottelemattomuutta vaan nepsy-pulmiin vahvasti liittyvää aistitiedon käsittelyn haastetta, joka ei vähene kuria koventamalla – päinvastoin. Voisikin sanoa, että oikea diagnoosi tukee parhaimmillaan ihmisen itsetuntemusta ja auttaa terveen itsetunnon rakentamisessa.

Diagnosoinnin tarve liittyy vahvasti myös siihen, että osaamme auttaa ihmistä täsmällisemmin: kun tiedämme, millaisia ovat juuri tämän henkilön pulmat, oikeanlaisten apukeinojen valinta helpottuu. Lisäksi on sanottava, että hoito- ja kuntoutusjärjestelmässä avun saaminen toisinaan myös edellyttää diagnoosia. Onneksi liiallisesti diagnoosikeskeisyydestä ollaan monessa paikassa jo luopumassa, jolloin tilannetta ja tukitoimia pyritään arvioimaan enemmän toimintakyky kuin diagnoosi edellä.

 

Hanna Hannukainen puolilahikuva

Kirjoittaja

Hanna Hannukainen
lehtori Hyvinvointi ja terveys -osaamisalueella

 

Opiskele Ratkaisukeskeiseksi nepsy-valmentajaksi SAMKissa

Satakunnan ammattikorkeakoulussa on järjestetty jo pitkään Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus 30 op -täydennyskoulutusta. Koulutus on suunnattu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka työskentelevät nepsy-asiakkaiden parissa. Koulutus tarjoaa ajantasaista tutkimustietoa erilaisista nepsy-pulmista sekä esittelee erilaisia ratkaisukeskeisiä keinoja arjen toimintakyvyn tukemiseen. Koulutus on suunniteltu työn ohessa suoritettavaksi ja haku syksyn 2020 ryhmään on juuri käynnistymässä. Lisätietoja koulutuksesta löydät SAMKin verkkosivuilta.

SAMK TWITTERISSÄ

Jaa tämä sivu

Elina Jalonen seisoo tiiliseinän vieressä

SAMKista sairaanhoitajaksi Sydänsairaalaan

Elina Jalonen valmistui viime vuonna sairaanhoitajaksi SAMKista. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta oli sairaanhoitajaksi opiskelu varma valinta, mutta paikkakunta opiskeluille oli vielä epäselvä.

Tiia Kenola seisoo SAMKin Porin kampuksen yhdyskäytävällä.

Yhdes-malli ja monimuotoiset harjoittelut: Tiia Kenolan matka sosionomiksi

Tiia Kenola on kokenut SAMKin sosionomiopinnot monipuolisina ja hyvät eväät tulevaisuuden työelämään antavina.

Ville-Pekka Vihma näyttelyssä Oulussa, Real Deal Yläkerta -galleriassa.

Ville-Pekka Vihma valmistuu kuvataiteilijaksi

Oulusta kotoisin oleva Ville-Pekka Vihma kirjoittaa parhaillaan opinnäytetyötään Kangasniemellä töidensä ohella. Hän opiskelee viimeistä vuottaan kuvataitelijaksi SAMKin Taidekoulun kampuksella Kankaanpäässä.