Väkivaltaa kokenut tarvitsee ammattilaisen, joka uskaltaa kohdata

Noin joka kolmas yli 15-vuotiaista suomalaisista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. SAMK järjestää koulutusta eri alojen ammattilaisille, jotka kohtaavat juuri väkivaltaa kokeneita.

Terveydenhoitajille, poliiseille, sosiaalityöntekijöille, ensihoitajille, opettajille, vanhustyöntekijöille ja muille ammattilaisille järjestettävät koulutukset tarjoavat kansainvälisiä ja kansallisia hyviä käytänteitä ja nostavat ammattilaisten tietoisuutta väkivallan uhrin kohtaamisen eri haasteita.

Eri ammateissa kohdataan hetki sitten väkivaltaa kokeneita

Moni päiväkodissa, koulussa, terveyskeskuksessa, sosiaalitoimistossa tai poliisissa toimiva ammattilainen kohtaa arjessaan juuri hetki sitten väkivaltaa kokeneita. Väkivaltaa kokeneen hyvä ensikohtaaminen ja ohjaus oikeisiin palveluihin tukee väkivallasta selviytymistä.

– Todella usein on niin, että väkivaltaa kokenut peittelee väkivaltaa, vähättelee tilannetta sekä syyllistää itseään. Kuinka tärkeää silloin onkaan, että ammattilaiset tiedostavat tämän, kertoo satakuntalainen väkivaltatyön ammattilainen.

Kohtaamista oppii: nyt keskiössä vammaiset, ikääntyneet ja maahanmuuttajat

SAMK on mukana kansainvälisessä Vivien (Victim Violence Educational network) -koulutushankkeessa. Siinä korostetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien naisten, kuten liikunta- tai kehitysvammaisten, ikääntyvien ja maahanmuuttajien kohtaamiseen tarvittavaa hienovaraista osaamista.

Kaikilla ammattilaisilla on mahdollisuus toimia hyvänä kohtaajana, kunhan heillä on riittävästi tietoa. Toisinaan myös ammattilaiset tiedostamattomasti ylläpitävät sukupuolisuuteen ja väkivallan eri muotoihin liittyviä kulttuurisia toimintatapoja ja pahimmillaan tarkoittamattaan tuottavat uudelleen traumatisoitumisen kokemuksia.

Ammattilaiset tuovat esille vahvasti koulutustarpeensa

– Vivien-hankkeen alkututkimuksen perusteella sosiaali-, terveyden ja kuntoutustyön ammattilaisista alle 15 prosentilla on täydennyskoulutusta väkivaltatyöstä, toteaa Marjo Keckman SAMKista.

SAMK kehittää koulutusta osana Vivien-hanketta yhdessä Suomen väkivaltatyön huippuosaajien – Suomen Ensi- ja turvakotien liiton, Suomen Setlementin sekä ankkuritiimien – sekä muiden Euroopan väkivaltatyön osaajien kanssa. Mukana on Italian, Kroatian ja Bulgarian väkivaltatyön ammattilaisia.

Suomi tuo hankkeeseen kehotietoisuusosaamista

Suomi tuo hankkeeseen erityisesti kehollisuutta ja kehotietoisuutta hyödyntäviä menetelmiä väkivaltaa kohdanneiden auttamistyössä. Näiden menetelmien avulla väkivaltaa kokeneita voidaan kohdata ja auttaa uudella tavalla.

– Kehollisuuden hyödyntämisen ja kehotietoisuuden edistämisen on todettu viime aikaisissa neurofysiologisissa ja neuropsykologisissa tutkimuksissa olevan tärkeä apuväline traumasta selviytymisessä, kertoo Satu Vaininen.

—

Syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana järjestetään ammattilaisille kuusi seminaaria. Niissä opetellaan kohtaamista sekä päivitetään ammattilaisten tietoa väkivaltaan liittyvistä ilmiöistä ja palveluihin ohjaamisesta – liittyen muun muassa lähisuhde–, seurustelusuhde– ja kunniaväkivaltaan. Lisäksi hankkeen osana koulutetaan Satakunnassa kehiteltyä SomeBody®-menetelmän sovellusta väkivaltaa kokeneiden pidempijänteisessä auttamistyössä.

Aloitusseminaari Porissa 15.10 klo 9-16, katso ohjelma. Päivässä ovat mukana Suomen Ensi- ja turvakotien liitto, Porin ensi- ja turvakoti, Setlementtiliitto, Setlementti Tampere ja Loistosetlementti. Katso myös hankkeen muut seminaarit.

Lisätietoa: Satu Vaininen 044 7103865, satu.vaininen@samk.fi

Jaa tämä sivu

SAMK-campus Pori building.

SAMKin vastuullisuustyö näkyy vaikuttavana koulutuksen ja tutkimuksen kädenjälkenä

Vuonna 2025 SAMK vahvisti vastuullisuuttaan koulutuksessa ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassaan sekä kasvatti niistä syntyviä myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan.

Opiskelijat ovat saaneet keskeisen roolin supertietokoneen rakentamisessa. Kuvassa (vas.) Atte Lindholm, Kimmo Viitala, Nuutti Pikkarainen, Akshat Gupta, Min Ngwe ja Toni Aaltonen.

Opiskelijat rakensivat SAMKiin supertietokoneen käytöstä poistetusta laitteistosta

SAMKin insinööriopiskelijat ovat rakentaneet käytöstä poistetusta supertietokonekalustosta toimivan laskentaympäristön. Laitteisto on jo tutkimuskäytössä, ja opiskelijoilla on ollut keskeinen rooli sekä sen rakentamisessa että hyödyntämisessä.

Maija Penttilä (vas.) osallistui SAMKin Hyvinvointiviikon tapahtumiin yhdessä sosiaalialan opiskelijoiden, Tilda Virtasen ja Katri Peltomäen kanssa.

Opiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan SAMKissa monin tavoin

Opiskelijoiden hyvinvointi on paljon muutakin kuin opiskelussa jaksamista. SAMKissa hyvinvointia edistetään niin opetuksen arjessa, henkilökohtaisessa ohjauksessa, liikunnassa kuin yhteisöllisessä toiminnassakin.